Terveydenhuollon maksut muuttuvat jopa miljoonalta suomalaiselta – katso kuulutko lakimuutoksen hyötyjiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Terveydenhuollon maksut muuttuvat jopa miljoonalta suomalaiselta – katso kuulutko lakimuutoksen hyötyjiin

Tuoreiden arvioiden mukaan terveydenhuollosta perittävät maksut pienenisivät noin 980 000 henkilöltä. Osalla maksujen määrä nousee.

Uudistus parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja lisää alueellista yhdenvertaisuutta, arvioi THL.n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.­

13.2.2020 6:02 | Päivitetty 13.2.2020 7:15

Hallitus on aikeissa tehdä merkittäviä uudistuksia julkisen terveydenhuollon asiakaspalvelumaksuihin. Kaavaillun uudistuksen ytimessä on terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentaminen ja maksujen kohtuullistaminen. Keskiviikkona lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos esittää muun muassa, että perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä ja alaikäisten poliklinikkakäynneistä tulisi maksuttomia. Esitys on määrä antaa eduskunnalle jo keväällä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

Hallituksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä useamman suomalaisen toivotaan sairausoireiden ilmetessä hakeutuvan terveydenhuollon piiriin. Toteutuessaan lakimuutos vaikuttaisi taloudellisesti lähes viidennekseen suomalaisista.

– Tällä uudistuksella voimme pienentää lähes miljoonan suomalaisen maksuja nykyisestä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kuvailee.

Lakiesityksestä tehdyn vaikutusarvion perusteella terveydenhuollosta perittävät maksut pienenisivät noin 980 000 henkilöltä – keskimäärin 44 eurolla vuodessa. Valtaosalla suomalaisista maksut kuitenkin pysyisivät samalla tasolla kuin nyt. Noin 33 000 henkilön kohdalla maksut voisivat nousta.

Muutoksen hyötyjen kohdistuminen heijastaa hyvin pitkälti terveys- ja sosiaalipalveluita paljon käyttävien henkilöiden ikäjakaumaa sekä sosioekonomista asemaa.

Tuloryhmittäin ja perhemuodoittain tarkasteltuna uudistuksen suurimpia edunsaajia olisivat pienituloisimmat, jotka käyttävät sote-palveluita eniten, sekä lapsiperheet. Eri ikäryhmissä uudistuksesta hyötyisivät eniten alaikäiset sekä ikääntyneet, yli 65-vuotiaat henkilöt.

Lakimuutoksen myötä terveydenhuollon asiakasmaksut vähenisivät noin 40 prosentilla kaikista lapsiperheistä, joista joka kymmenennellä jopa yli 100 euroa vuodessa. Yli 85-vuotiaista noin puolella maksut muuttuisivat. Suurimmalla osalla heistä maksut vähenisivät, noin viidenneksellä yli 50 eurolla vuodessa. Lähes joka kymmenennellä 85 vuoden iän saavuttaneista maksut voisivat kuitenkin nousta.

Vähiten taloudellisia hyötyjä ehdotetusta lakimuutoksesta koituisi suurituloisimmille, yksinasuville sekä nuorille ja keski-ikäisille.

Konkreettisimmin kaavailtu uudistus tulisi näkymään terveyskeskusten hoitajavastaanotoilla, joilla käyminen olisi jatkossa ilmaista. Maksuttomiksi muuttuisivat myös alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, mikä helpottaisi etenkin sellaisia pienituloisia perheitä, joissa on useita sairastavia lapsia tai lapsi tarvitsee usein sairaanhoidon palveluja.

Myös terveydenhuollon palveluja runsaasti käyttävien taloudellisen aseman arvioidaan paranevan, sillä asiakasmaksujen enimmäismäärässä (687 euroa vuodessa) huomioitavien palvelujen määrää on tarkoitus laajentaa. Uudistuksessa maksukattoon sisällytettäisiin esimerkiksi suun terveydenhuollosta, terapiasta ja tilapäisestä kotisairaanhoidosta maksettavat maksut.

Lisäksi asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta on tarkoitus tiukentaa. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.

Tutkimuspäällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää keskiviikkona julkaistua esitystä asiakasmaksulain muuttamisesta pääasiassa onnistuneena.

– Uudistus parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta poistamalla hoitajakäyntien asiakasmaksut. Lisäksi se lisää alueellista yhdenvertaisuutta määrittämällä lakiin useita maksuja, kuten tehostetun palveluasumisen maksut, joissa on ollut paljon vaihteluja kunnittain.

– Lapsiin kohdistuvia panostuksia puolestaan voidaan helposti perustella sillä, että niiden vaikutukset ovat todennäköisesti varsin pitkäikäisiä.

Myös säännöllisen kotona annettavan palvelun eli kotihoidon asiakasmaksut tulisivat määräytymään yhdenmukaisin perustein sijainnista riippumatta.

Selkeänä onnistumisena Tervola näkee myös suun terveydenhuollosta aiheutuvien kustannusten siirtämisen maksukattoon.

– Jos on ilmennyt suuri tarve suun terveydenhuollolle, niin maksujen määrässä ei ole ollut mitään rajoitetta. Niiden sisällyttäminen maksukattoon helpottaa paljon sairastavien tilannetta.

Suurin yksittäinen asia, joka asiakasmaksulain uudistamista koskevassa luonnoksessa on jäänyt korjaamatta, liittyy Tervolan mielestä sekin maksukattoon.

– Maksukaton seuraamisen vastuu on edelleen asiakkaalla. Sipilän hallituksen esityksessä noin vuosi sitten tämä asia oli tarkoitus siirtää palvelunjärjestäjän vastuulle, jottei asiakkaan tarvitsisi kerätä kuitteja ja laskea maksukertymää yhteen. Tämä asia olisi hyvä korjata vielä tulevaisuudessa näin THL:n ja asiakkaan näkökulmasta, Tervola sanoo.

Asiakasmaksulain uudistamiseen on varattu hallitusohjelmassa 45 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspohjan perustaa muutos ei nakerra radikaalisti, sillä asiakasmaksuilla on katettu vain pieni osa (7,8 prosenttia vuonna 2018) niiden aiheuttamista kokonaiskustannuksista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?