Lehtopöllöjen väri alkoi muuttua Suomessa lämpenevän ilmaston vuoksi – tutkija huolestui: ”Muutokset voivat olla hyvinkin radikaaleja” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lehtopöllöjen väri alkoi muuttua Suomessa lämpenevän ilmaston vuoksi – tutkija huolestui: ”Muutokset voivat olla hyvinkin radikaaleja”

Lehtopöllöjen suojavärityksen toimivuus on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä.

Lehtopöllöjen suojavärityksen toimivuus on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä.

Julkaistu: 11.2. 15:49

Suomalaistutkimuksen mukaan muutoksen syynä on lehtopöllöjen suojavärityksen toimivuus.

Ruskeat lehtopöllöt ovat yleistyneet Suomessa suhteessa harmaisiin lajitovereihinsa ilmastonmuutoksen lyhennettyä lumipeitteistä aikaa, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Muutoksen syynä on lehtopöllöjen suojavärityksen toimivuus.

Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Helsingin yliopiston tutkijan Katja Koskenpadon mukaan muutos on havaittu vähitellen, noin 50 vuoden aikavälillä.

Lehtopöllöllä on kaksi eri värimuotoa, ruskea ja harmaa.

Ruskeat yksilöt erottuvat lumisessa ympäristössä paremmin kuin lumettomassa, kun taas pohjoisempien seutujen harmailla yksilöillä tilanne on päinvastainen. Harmaa väri näyttää Koskenpadon mukaan olevan pohjoisten lehtopöllöjen sopeuma lumisiin olosuhteisiin.

Lehtopöllön kaksi värimuotoa, harmaa ja ruskea. Kuva: Luomus.

Lehtopöllön kaksi värimuotoa, harmaa ja ruskea. Kuva: Luomus.

Tämän vuoksi ruskeampi lehtopöllön muoto onkin perinteisesti ollut yleisempi Etelä-Euroopassa.

Nyt lumettomat talvet ovat tutkijoiden mukaan saaneet aikaan sen, että ruskeat lehtopöllöt ovat yleistyneet myös Suomessa suhteessa harmaisiin lajitovereihinsa.

– Olemme seuranneet pesivien lehtopöllöjen väritystä, ja ruskeiden osuus on kasvanut karkeasti 20:stä prosentista 50:een prosenttiin 50 vuoden aikana. Eli tällä hetkellä ruskeita ja harmaita on siis ”vasta” noin yhtä paljon. Edelleen on vaihtelua suuntaan ja toiseen yksittäisten vuosien välillä, mutta tämä ruskeiden yleistyminen on havaittu pitkällä aikavälillä, Koskenpato sanoo.

Ylipäänsä lehtopöllön kanta on Koskenpadon mukaan pysynyt pitkään suhteellisen muuttumattomana.

Hyvä ja toimiva suojaväritys suojaa lehtopöllöä muun muassa kanahaukan tai huuhkajan saaliiksi joutumiselta. Siitä on kuitenkin hyötyä myös päivällä lepääville pöllöille.

– Pienet tiaiset ja rastaat saattavat huomata päivälevolla olevan lehtopöllön ja alkaa häiriköidä sitä, mikä stressaa ja kuluttaa lintua. Jos pöllö joutuu jatkuvasti vaihtamaan piilopaikkaansa, kuluu siltä hirveästi energiaa, jota on muutenkin hankala ylläpitää talvella. Sen lisäksi liikkuva pöllö on helppo havaita myös saalistajien silmissä.

Lehtopöllö.

Lehtopöllö.

Tutkimuksissa on Koskenpadon mukaan saatu viitteitä siitä, että ruskealla lehtopöllöllä olisi harmaata pöllöä kuluttavampi elämäntyyli.

– Ruskealla muodolla on suurempi energiankulutus ja siten myös energian tarve. Tämä toimii elinympäristöissä, jossa resursseja on runsaasti saatavilla, kuten eteläisemmässä Euroopassa. Harmaan ”hillitympi” elämäntyyli taas sopinee paremmin tänne Suomeen, jossa olosuhteet ovat ankarammat.

Mikään ei anna Koskenpadon mukaan kuitenkaan viitteitä siitä, että harmaa pöllö olisi häviämässä Suomesta.

Suuri määrä tutkimuksia antaa hänen mukaansa kuitenkin todisteita siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa monenlaisiin eliölajeihin.

– Usein havaitaan ajallisia muutoksia lajien levinneisyysalueissa ja monien lajien levinneisyys onkin siirtynyt pohjoisemmaksi. Koska luonnossa kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään, pieni muutos jossain voi aiheuttaa suuren muutoksen toisaalla. Tämä on huolestuttavaa, sillä muutokset voivat olla loppupeleissä hyvinkin radikaaleja.

Tutkimus toteutettiin kuvaamalla ruskeaa ja harmaata lehtopöllöä samalla sijainnilla sekä lumisessa että lumettomassa ympäristössä. Kuvat näytettiin 5 000 vapaaehtoisille ympäri maailmaa, joiden tehtävänä oli bongata pöllö kuvasta mahdollisimman nopeasti.

Koskenpato pitää tutkimustulosta merkittävänä.

– Se kertoo selvästi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta eliölajeihin. Siitä, miten ne suhtautuvat ilmastonmuutokseen tai pystyvätkö ne sopeutumaan siihen.

Tutkimusryhmä tutkii parhaillaan myös sitä, onko lehtopöllöillä havaittavissa myös muualla Euroopassa vastaavaa värimuodon vaihtelua ajassa, Koskenpato kertoo.

Tuoreimmat osastosta