Veikka Gustafsson on kiivennyt vuorelle, josta Lotta Hintsa pelastettiin – nostaa hattua yritykselle ja varoittaa talvikiipeilyn haasteista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Veikka Gustafsson on kiivennyt vuorelle, josta Lotta Hintsa pelastettiin – nostaa hattua yritykselle ja varoittaa talvikiipeilyn haasteista

Kokenut suomalainen vuoristokiipeilijä ei lähtisi talvikautena yrittämään Broad Peakin valloitusta.

9.2.2020 17:16

Vuoristokiipeilijä Veikka Gustafsson lienee ainoa suomalainen, joka on päässyt Pakistanissa sijaitsevan Broad Peakin huipulle. Maailman 12. korkeimman vuoren valloitusta yritti missi ja malli Lotta Hintsa.

Nousu 8 047 metriä korkealle Broad Peakille oli niin raskas, että Hintsa keskeytti kiipeämisen noin 7 000 metrin korkeuteen.

Lue lisää: Lotta Hintsa kommentoi nyt evakuointiaan vuorelta – julkaisi videon rinteeltä

Gustafsson nostaa hattua, että joku lähtee talvella yrittämään Broad Peakille.

Gustafsson lisää, ettei hän lähtisi tähän aikaan vuodesta kiipeämään Broad Peakille.

– Näin talvella sen suurin vaikeus on se, että siellä on todella kylmää perusleiristä saakka. Kun siellä ollaan viikko- ja kuukausikaupalla, se rupeaa todella syömään henkilöä, kuten tänä päivänä pitää sanoa.

Gustafsson uskoo, että jotkut haluavat nostaa haastetasoa ja lähtevät yrittämään Broad Peakille haastavina talvikuukausina.

Hänen mukaansa jo vuoren lähestyminen on haastavaa. Jäätiköllä vuorelle mentäessä on paljon lunta. Syvässä lumessa taaperretaan, jotta pääsee vuorelle.

– En ole koskaan ollut talviprojekteista niin innoissani. Minun palelukykyni on sen verran hyvä, ettei tarvitse enää yhtään harjoitella.

Gustafsson sanoo, että talvella paleltumisen riskit ovat huomattavan suuret.

– Tunnen kavereita, jotka ovat tehneet talvinousuja. Ei heistä enää pianisteja saa muuta kuin proteeseilla.

Broad Peakin reitillä on kesällä vilkkain sesonkikausi. Suurin osa kiipeilijöistä tavoittelee Broad Peakia kesä-, heinä- ja elokuussa.

Hyvä puoli talvinousussa on Gustafssonin mukaan se, ettei tarvitse kärsiä kesäsesongin vitsauksessa: irtokivistä. Kiviä putoilee usean kilometrin matkalla.

Gustafssonin mukaan Himalajalla näkyy ilmaston lämpeneminen voimakkaasti.

– Siellä mennään harjannetta vuoren kyljessä. Vuosi vuodelta on enemmän ja enemmän irtokiviä, mikä tarkoittaa putoavia kiviä. Kun viimeksi olin siellä vuonna 2008, nousu oli erittäin epämiellyttävää kivien takia. Se on hengenvaarallista tavaraa.

Kansainvälinen meininki

Veikka Gustafsson yritti ensimmäisen kerran Broad Peakin valloitusta vuonna 1997. Hän kääntyi takaisin vähän ennen huippua.

Broad Peakin yksi erikoishaaste on Gustafssonin mielestä se, että vuorella on esihuippu. Esihuippu on yli 8 000 metriä korkea.

Esihuipulta on kilometrien matka päähuipulle, joka on muutaman metrin korkeampi esihuippua.

– Väittäisin, että ainakin puolet Broad Peakin huiputtaneista eivät ole käyneet päähuipulla, vaan esihuipulla.

Gustafsson pääsi ensimmäisellä kerralla esihuipulle ja jatkoi matkaa kohti päähuippua. Hän pääsi noin 500 metrin päähän huipussa.

Harjanteella oli niin vaarallinen kohta, että hän kääntyi takaisin. Oli lumivyöryn riski.

– Oli vaara, että harjanne luhistuu ja meidän retkikuntamme olisi mennyt sen mukana. Harjannehan on rajalla. Toisella puolella se putoaa Pakistaniin ja toisella puolella Kiinaan. Harjanteella on sellainen kansainvälinen meininki.

Gustafsson kertoo, että Broad Peakin retkikuntaan kuuluu yhdysupseeri, joka on yleensä armeijan edustaja. Jos jotain tapahtuu, upseeri on radiopuhelimitse yhteydessä pelastajiin.

Brod Peak sijaitsee sotatoimialueella, Gustafsson kertoo.

– Se on Kashmirin eripura-aluetta.

Muutaman kymmenen kilometrin päässä on jäätikkö, jossa kulkee yli kuuden kilometrin korkeudessa oleva rintamalinja.

– Sotilaita kuolee siellä paljon enemmän vuoristotautiin ja huonoon hygieniaan kuin sotimiseen. Sotiminen on niillä korkeuksilla heikohkoa.

Elimistö on kovilla

Gustafsson ei tunne tarkemmin Lotta Hintsan tapausta.

Sosiaalisessa mediassa Lotta Hintsa on kertonut oireistaan. Hintsa kertoo, miten varpaat tuntuivat kuusi viikkoa tunnottomilta, nenästä vuoti verta seitsemän viikkoa, oli yskimistä, rinta- ja selkäkipuja.

Veikka Gustafsson sanoo kertomusta kuunnellessaan, että oireita voi tulla kylmästä ja ohuesta ilmasta. Hyvältä ei hänen mielestään kuulosta se, että oireet ovat jatkuneet pitkään.

– Jos ajatellaan, että ollaan tosi kylmässä, siellä ihmisen palautumiskyky ei ole paras mahdollinen. Elimistö on kovilla koko ajan. Jos on ongelmia tai vaiva, siitä ei välttämättä palaudu.

– Ainoa tapa katkaista kierre on tulla pois sieltä. Mikä on se hetki tulla pois sieltä, jokainen tekee oman päätöksensä. Mutta ei siellä heti mennä Diacoriin.

Lue lisää: Lotta Hintsa evakuoitu helikopterilla yhdeltä maailman korkeimmista vuorista

Gustafsson ymmärtää hyvin, että kun vuorelle on mennyt, ei heti halua luovuttaa. Matka on suuri taloudellinen ponnistus ja työtä on tehty paljon kiipeämisen eteen.

– Kiipeilijät ovat yleensä kovapäisiä, mutta jossain vaiheessa rohkeuden ja kovapäisyyden ja tyhmyyden raja on häilyvä. Helposti mennään rohkeuden ja jääräpäisyyden kanssa tyhmyyden puolella. En sano, että tässä olisi niin tehty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?