Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Ylelle maalittamisesta: Monet poliisit pohtivat alan vaihtoa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Ylelle maalittamisesta: Monet poliisit pohtivat alan vaihtoa

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Ylen Ykkösaamussa, että henkilötutkimusten mukaan poliiseista 18 prosenttia pohtii alan vaihtoa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Ylen Ykkösaamussa, että henkilötutkimusten mukaan poliiseista 18 prosenttia pohtii alan vaihtoa.

Julkaistu: 8.2. 21:38

Pitkäaikainen näännyttävä maalittaminen saattaa johtaa siihen, että virkamies hakeutuu toisiin tehtäviin.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on huolissaan siitä, että poliisi ovat joutuneet entistä enemmän vihapuheiden ja maalittamisen kohteeksi. Kolehmainen muistutti Yle TV1:n Ykkösaamussa siitä realiteetista, että Suomen lainsäädännössä maalittaminen on asianomistajarikos.

– Poliisit ovat sanoneet, etteivät lähde tekemään rikosilmoitusta, koska joudutaan maalittamisen kohteeksi ja vedetään perheet mukana.

Maalittamisen ja vihapuheen kohteeksi joutunut valitsee Kolehmaisen mukaan mieluummin hiljaisen tien.

Kolehmainen sanoi, että tällöin maalittaja on onnistunut tavoitteessaan. Pitkäaikainen näännyttävä maalittaminen saattaa johtaa siihen, ettei virkamies enää tee virkatehtäviä tai hän haluaa toiseen työhön.

Kolehmainen kertoi, että henkilötutkimusten mukaan poliiseista 18 prosenttia pohtii alan vaihtoa.

Ykkösaamun toimittaja Pirjo Auvinen kysyi Kolehmaiselta, minkälaisena hyökkäyksenä hän arvioi sitä, että perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen kutsui Twitter-viestissä poliisi Jari Taposta munattomaksi nillittäjäksi. Taponen oli kirjoittanut sananvapauteen liittyvästä vastuusta.

– Maalittamista tai vihapuhetta ei ole esimerkiksi poliisin arvostelu. Se kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan. Kun käytetään julkista valtaa, pitää pystyä sietämään kritiikkiä, Kolehmainen vastaisi.

– Kun mennään yksilötasolle ja loukataan yksilöä, sitten aletaan mennä sen rajalle, onko se rangaistavaa vihapuhetta, Kolehmainen lisäsi.

Oikeussuojaa poliiseille ja virkamiehille voisi Kolehmaisen mielestä tuoda se, että vihapuheesta tulisi yleisen syyttäjän alainen rikos.

Asiasta on oikeusministeriössä vireillä lakiesitys.

Ruotsi on varoittava esimerkki

Kolehmainen kertoo vieneensä päättäjille viestiä Ruotsin poliisiylijohtajalta, joka varoittaa suomalaisia järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Ruotsissa järjestäytynyt rikollisuus on kasvussa. Siihen kuuluu kaikki mahdollinen rikollinen toiminta huumekaupasta prostituutioon, rahanpesuun ja talousrikollisuuteen.

Huolestuttavia ilmiöitä ovat ampumatapaukset ja räjähdykset. Ruotsissa joka toinen päivä räjähtää jossain päin maata.

Kolehmainen kertoo, että ruotsalaiset poliisit ovat varoittaneet monta kertaa suomalaisia virkaveljiä, että älkää tehkö samoja virheitä kuin Ruotsissa on tehty.

– Meillä on vielä aikaa tehdä torjuntatoimenpiteitä ja tietysti oleellista on pitää poliisin operatiivinen kyky hyvänä.

Kolehmainen tinkisi kielitaitovaatimuksesta

Kolehmainen muistuttaa, että Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on erittäin aktiivinen. Se pyrkii jopa juurtumaan suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin.

– Keskusrikospoliisin mukaan jengirikollisuus on kasvussa ja eri etnistä alkuperää olevien katujengin kasvu on havaittavissa.

Ammattimaisen rikollisen torjuntatyössä tarvitaan Kolehmaisen mielestä kaikkia.

Rikollisryhmien rekrytoinnissa katse kääntyy hänen mukaansa koteihin, kouluihin ja sosiaalitoimiin. Pitäisi tarjota järkevää tekemistä sellaisille, jotka mietiskelevät, miten vastata rikollisryhmän tarjoukseen.

Kolehmaisen mielestä yksi resepti olisi se, että kielitaitovaatimuksista tingittäisiin työpaikoilla.

Nykyisin kun työpaikoilla edellytetään hyvää kielitaitoa, maahanmuuttajat jäävät ilman työpaikkoja. He jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja ovat alttiita mahdollisille rikosryhmien houkutuksille.

– Vaikka helpommin töihin ja siinä työn ohessa opiskeltaisiin suomea ja ruotsia, Kolehmainen ehdottaa.

– Järkevää tekemistä, työhön nopeasti ja sillä tavalla rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Tuoreimmat osastosta