Suomalaisten Isis-naisten profiileista löytyi poikkeava piirre – turvallisuusviranomaiset huolissaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisten Isis-naisten profiileista löytyi poikkeava piirre – turvallisuusviranomaiset huolissaan

Naiset olivat Isisin ”kalifaatille” synnyttäjiä, värväreitä, propagandisteja ja moraalinvartijoita. Turvallisuusviranomaiset uskovat suomalaisnaisten olleen hyvin sitoutuneita Isisin ideologiaan.

Julkaistu: 8.2. 7:00

Turvallisuusviranomaiset ovat Ilta-Sanomien tietojen mukaan huolestuneita siitä, että Suomesta Isisin alueille lähteneiden naisten profiilit poikkeavat monista muista maista lähteneiden profiileista.

Kyse on toisin sanoen al-Holin leirillä olevasta yhdestätoista naisesta. ”Poikkeava profiili” tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, ettei Suomesta lähteneiden naisten joukossa ole ketään, joka olisi päätynyt alueelle esimerkiksi tietämättömyyttään tai romanssin perässä.

Osa heistä on matkustanut alueelle ennen kuin terrorijärjestö Isis julisti kalifaattinsa perustetuksi kesällä 2014, mutta osa on tehnyt matkansa myös sen jälkeen. Lisäksi naiset pysyivät kalifaatin alueella viimeiseen saakka – heitä täten pidetään sitoutuneina Isisin ideologiaan.

Osin näistä syistä suojelupoliisi on arvioinut, että Suomeen palaavat naiset jatkaisivat terrorista toimintaa ja integroituisivat jälleen osaksi kotimaisia jihadistisia verkostoja.

Muutoin al-Holin naisten taustat ovat hyvin kirjavat. Yhdentoista naisen joukossa on niin kantasuomalaisia käännynnäisiä eri puolilta Suomea kuin syntymämuslimeitakin, joiden juuret ovat ulkomailla.

Kuva al-Holin leiriltä marraskuulta.

Kuva al-Holin leiriltä marraskuulta.

Isisin hallitsemille alueille matkusti ainakin noin 7 000 naista eri puolilta maailmaa.

Mittakaavansa vuoksi ilmiö on historiallisesti erikoislaatuinen ja kiinnostava. Tutkimuksessa puhutaan muhajirat-ilmiöstä.

Mujahirat on uskonnollinen termi ja sillä viitataan naisiin, jotka ovat matkustaneet vääräuskoisten maailmasta oikeauskoisten maailmaan. Sanan yksikkömuoto on muhajira.

Eräs muhajirat-ilmiöstä kirjoittaneista on Oslon yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Brynjar Lia. Hän on tarkastellut muun muassa matkustamisen taustasyitä ja sitä, millaisia rooleja naisilla oli Isisin kalifaatissa.

Lian mukaan etenkin romanssia matkustamisen syynä on liioiteltu. Heitäkin on ollut – kuten vanhemman poikaystävänsä perässä mennyt ruotsalaisteini, ”Isis-Marilyn” – mutta valtaosa naismatkaajista oli naimisissa jo alueelle mennessään.

Siksi puhe ”Isis-vaimoista” ja ”Isis-morsiamista” on ongelmallista, sillä termit antavat yksipuolisen kuvan naisten roolista Isisin kalifaatissa. Suomessa samasta teemasta on puhunut muun muassa jihadismitutkija Juha Saarinen.

– Se on harhaanjohtavaa todellisuutta siitä, että naisten rooli konfliktialueella rajoittuu vaimouteen ja äitiyteen. Tämä on empiirisen tutkimuksen valossa perusteetonta. Myös naiset edistävät ja ovat motivoituneita edistämään jihadistiryhmien toimintaa, kommentoi Saarinen taannoin Ilta-Sanomille.

Professori Lia ei ole kuitenkaan tarkastellut ilmiötä niin yksityiskohtaisella tasolla, että osaisi sanoa, missä määrin turvallisuusviranomaisten arvio juuri Suomesta lähteneiden naisten poikkeuksellisesta profiilista pitää paikkansa.

Lähtijöitä on kuitenkin niin paljon, eri maista ja eri taustoista. Se on selvää, ettei ole ainakaan yhtä yksittäistä profiilia, johon kaikki naiset saisi mahdutettua.

– Syyt sille, minkä vuoksi Isisiin on liitytty ja sen joukoissa pysytty, ovat moninaiset. Vaihtoehtojen puute on kuitenkin ollut selkeästi tärkeimpiä ”motivaattoreita”, kommentoi Lia sähköpostitse.

Moni naisista on matkustanut kalifaattiin puolisonsa mukana ja jäänyt, koska ulospääsyä ei ole ollut. Edes leskeytyminen ei vapauta, sillä kalifaatissa naiset naitettiin pikavauhtia uusille Isis-taistelijoille.

Myös naiset edistävät ja ovat motivoituneita edistämään jihadistiryhmien toimintaa.

Tässä kohtaa on muistettava, mikä oli Isisin tavoite. Se ei halunnut käydä vain uskonnollista sissisotaa luolissa ja syrjäseuduilla piilotellen, vaan perustaa islamilaisen valtion.

Pelottavan lähelle järjestö tavoitteissaan pääsikin. Kalifaatin ollessa suurimmillaan se oli suurempi kuin Suomi, sillä sen elinpiirissä oli noin 10 miljoonaa ihmistä.

Isis teki ryöstöretkiä, mutta keräsi myös ”kansalaisiltaan” veroja ja muita maksuja. Esimerkiksi terrorismia tutkivan ICSR:n mukaan veroista saattoi kertyä järjestölle jopa 800 miljoonan dollarin vuositulot. Järjestön hallitsemilla mailla myös oli rahakkaita öljylähteitä ja kaasukenttiä.

Tälle valtiolle naiset olivat tärkeä resurssi, sillä he synnyttäisivät uusia kansalaisia ja taistelijoita. Se oli naisen velvollisuus.

Tärkeitä olivat etenkin ulkomaalaiset naiset, sillä paikalliset Syyriassa ja Irakissa eivät halunneet välttämättä naittaa tyttäriään Isis-taistelijoille tai ulkomaalaisille vierastaistelijoille.

Kuvituskuva

Muhajirat-ilmiötä käsittelevässä artikkelissaan Lia kirjoittaa, että ulkomaalaisten naisten rekrytointi priorisoitiin Isisissä korkealle.

Rekrytointia tehtiin muun muassa sosiaalisessa mediassa ja Isis-myönteisten keskustelupalstojen kautta.

Vaikka on esimerkkejä, että miespuoliset Isisin jäsenet houkuttelivat naisia matkustamaan Isisin alueille online-groomingista tutuin tavoin, naisten rekrytoijina suosittiin useammin toisia naisia.

Rekrytointiin ja propagandan levittämiseen osallistuivat myös suomalaiset.

Selkeä esimerkki tästä on heinäkuussa 2016 Isisin propagandalehdessä Daqibissa ilmestynyt artikkeli, jonka kirjoittajaksi mainittiin Umm Khalid al-Finlandiyyah.

Umm Khalid on kantasuomalainen noin 40-vuotias nainen, joka matkusti Syyriaan vuonna 2015.

Umm Khalid kirjoitti Daqibissa tulevansa Suomesta, ”maasta, jossa ihmiset eivät sitoudu korruptoituneeseen uskontoonsa”.

Hän piti syyskuun 11. päivän terroritekoja Yhdysvaltoihin ”siunattuna tapahtumana” ja tuskaili, kuinka vähän Suomessa on oikeaoppisia muslimeita.

”Muslimeina meidän on kiellettävä epäuskovat ja elettävä kalifaatin alla. Profeetan sanoin: Minulla ei ole mitään tekemistä sellaisten muslimeiden kanssa, jotka asuvat pakanoiden keskellä.”

Umm Khalid kuvaili uskonnottomien keskellä elämistä ”saastaiseksi”, kun taas elämä kalifaatissa oli ”puhdasta”. Hän kehotti kaikkia muslimeita muuttamaan alueelle ja luottamaan Koraaniin länsimaisen median sijaan.

”Sinua voi pelottaa ja saatat olla huolissasi siitä, kuinka kaikki järjestyy. Sinun on ymmärrettävä, että monet esteet ovat vain päässäsi ja Saatanan luomia. Kun otat ensimmäisen askeleen, Allah huolehtii lopuista.”

Umm Khalid ei tiettävästi ole al-Holin -leirillä. Siitä, onko hän hengissä, liikkuu ristiriitaista tietoa.

Suomalaisnaiset ovat olleet al-Holin vankileirillä pian vuoden.

Suomalaisnaiset ovat olleet al-Holin vankileirillä pian vuoden.

Muutoin suomalaisten naisten tekemisistä kalifaatissa on saatavilla vain niukasti tietoa.

Suojelupoliisikin on kommentoinut vain yleisellä tasolla, että osa on mahdollisesti osallistunut aseelliseen toimintaan.

Ottaen huomioon naisten tärkeyden kalifaatille naisia tuskin on haluttu käyttää taistelutoimissa ainakaan suuremmassa mittakaavassa.

Yleisesti kuitenkin ottaen tiedetään, että Isisissä naiset toimivat esimerkiksi uskonnollisessa moraalipoliisissa hisbahissa. He vahtivat toisia naisia ja rankaisivat sharia-lain rikkomisesta, kuten siitä, jos vaatetus ei ollut tarpeeksi peittävä.

Tunnettuja rangaistuksissa käytettäviä kidutusvälineitä oli ”purija”, jonka pihtimäiset, teräväpiikkiset leuat puristettiin rangaistavan ihoon, usein rinnan ympärille.

Isisin vankeus- ja rangaistusjärjestelmää tarkastelevassa tutkimuksessa 63-vuotias haastateltava kertoi, että häntä kidutettiin ”purijalla”, koska hänen epäiltiin käyttäneen hajuvettä. Todellisuudessa hän oli pessyt itsensä kiireissään tuoksuvalla käsisaippualla.

– Minut vietiin selliin (---) nainen kysyi, olinko koskaan kuullut purijasta. Minä vain itkin. Kun hän puri minua sillä, huusin niin lujaa että varmaankin kaikki Raqqan ihmiset kuulivat sen.

Suomalaiset naiset ovat olleet al-Holin leirissä pian vuoden. Äskettäisessä Ylen haastattelussa naiset kiistivät osallistuneensa kalifaatissa asuessaan terrorismiin, teloituksiin tai jesidien orjuuttamiseen.

– Kaikkihan me siellä elimme normaalia elämää. Elettiin normaalisti kotona. Oli lastenhoito. Teloitukset ja mitä jesideille tapahtui ei ollut meidän arkea. Me ei koettu sitä, me ei oltu osa sitä. Islamilainen valtio oli miesvaltainen paikka, kommentoi eräs naisista Ylelle.

Yle haastatteli myös naista, joka oli naimissa tunnetun Isis-päällikkö Nero Saraivan kanssa. Häntä on Ilta-Sanomissa kutsuttu Heliksi.

Saraiva on yhdistetty muun muassa Isisin teloitusvideoihin, sillä viikkoja ennen kuin Isis julkaisi videon, jossa Jihadi-Johnina tunnettu Mohammed Emwazi surmaa amerikkalaistoimittaja James Foleyn, Saraiva julkaisi sosiaalisessa mediassa ”viestin Amerikalle”:

”Islamilainen valtio tekee uutta elokuvaa. Kiitos teille [amerikkalaisille] näyttelijöistä.”

Saraivan ex-vaimo Heli sanoi Ylelle, ettei tiennyt miehensä ”puuhista”.

– Hän ei ikinä kertonut, mitä töitä tekee. Sanoi vain aamuisin, että lähtee töihin. Hän sanoi aina, ettei aio kertoa, mitä hän tekee päivisin.

Kuvituskuva
Diana Ramazova teki itsemurhaiskun poliisiasemalle.

Diana Ramazova teki itsemurhaiskun poliisiasemalle.

Tammikuussa 2015 venäläinen Diana Ramazova räjäytti omatekoisen pommiliivinsä poliisiasemalla Istanbulissa Turkissa.

Iskussa kuoli Ramazovan itsensä lisäksi yksi poliisi. Alle 20-vuotias Ramazova oli itsensä räjäyttäessään raskaana. Ramazova oli tutustunut vuonna 2014 internetissä Tshetsheniasta lähtöisin olleeseen muslimimieheen ja mennyt tämän kanssa naimisiin.

Ramazovasta tuli kuitenkin nopeasti leski, sillä mies kuoli Isisin riveissä jo loppuvuodesta 2014.

Ramazovalla oli Isis-yhteys, mutta on epäselvää, toimiko hän kuitenkaan Isisin käskystä. Järjestö ei ottanut itsemurhaiskusta vastuuta.

Kuvituskuva

Eräs tunnetuimmista Isisin teinimorsiamiin liittyvistä tarinoista tulee Ruotsista.

Vuonna 2015 suomalaistaustainen ruotsalaistyttö Marilyn ihastui algerialaistaustaiseen vanhempaan poikaan, tuli raskaaksi ja karkasi sijaiskodistaan.

– Poikakaveri oli luvannut hänelle, että he matkustavat Marokkoon, jossa hänellä on hieno talo, kertoi Marilynin isä myöhemmin Ilta-Sanomille.

Marilyn päätyi ihastuksensa perässä Syyriaan ja kalifaattiin. Marilynin poikaystävä kuoli pian lapsen syntymän jälkeen, ja Marilyn jäi leskeksi kalifaattiin.

Marilyn pakeni kalifaatista myöhemmin ihmissalakuljettajien kyydissä pienen poikansa kanssa ja pääsi takaisin Ruotsiin.

Kuvituskuva
Sally Jones tunnettiin myös ”valkoisena leskenä”.

Sally Jones tunnettiin myös ”valkoisena leskenä”.

Britannian tunnetuin Isis-nainen lienee terroristijärjestön värvärinä tunnettu Sally Jones.

Jones oli radikalisoituessaan yli 40-vuotias. Hän kääntyi islaminuskoon vuonna 2013 ja matkusti Syyriaan, missä hän meni naimisiin itseään yli 20 vuotta nuoremman Junaid Hussainin kanssa.

Miehen kuoltua ilmaiskussa Jonesia alettiin kutsua mediassa ”valkoiseksi leskeksi”.

Jonesista on luotu kuva Isisin tärkeänä värvärinä ja propagandistina, joka houkutteli erityisesti naisia kalifaattiin.

Brittitabloidi Daily Mailin mukaan Jones yritti jopa houkutella erästä brittimiestä tekemään pommi-iskun tapahtumaan, jossa kuningatar Elisabet oli vieraana.

Jonesilla oli kalifaatissa mukanaan 12-vuotias poikansa, josta tämä oli kasvattamassa Isis-taistelijaa. Brittimedioiden mukaan poika esiintyi mahdollisesti myös Isisin teloitusvideossa, jossa lapset ampuivat kurdivankeja.

Molempien uskotaan kuolleen Yhdysvaltojen ilmaiskussa Irakin ja Syyrian rajalla vuonna 2017.

Kuvituskuva

Viisikymppinen Christine Rivière tuli tunnetuksi Ranskassa ”Mamie Jihadina”, jihad-mummona. Rivièren tapaus on erikoinen, sillä hän radikalisoitui yhdessä aikuisen poikansa Tyler Vilusin kanssa.

Rivière matkusti Syyriaan useita kertoja ja auttoi nuoria naisia tekemään saman matkan, jotta naiset naisivat Isis-taistelijoita. ”Mamie Jihad” hankki morsiamen myös Isisin riveissä taistelleelle pojalleen.

Kun Rivière otettiin kiinni hän puolusti tekojaan sanomalla, että hän halusi vain huolehtia pojastaan.

Rivière tuomittiin vuonna 2017 terrorismirikoksista kymmenen vuoden vankeuteen.

– Tein virheen rohkaistessani poikaani. On paljon asioita, joita minun ei olisi pitänyt tehdä, hän sanoi oikeudessa Pariisissa.

Kuvituskuva

Suomalaisista Isis-naisista kiinnostavin on ”Helinä” mediassa tunnettu vuonna 1985 syntynyt nainen.

Pienellä paikkakunnalla syntynyt, mutta pitkään pääkaupunkiseudulla asunut nainen lähti Syyriaan loppuvuodesta 2012. Edellisestä liitosta syntyneet lapset jäivät ex-puolison huollettavaksi.

Syyriaan päästyään Heli avioitui tunnetuimpiin Isis-taistelijoihin kuuluvan Nero Saraivan kanssa.

Portugalilaissyntyinen Saraiva oli ulkomailta tulleiden taistelijoiden – myös suomalaisten – tärkeä kontakti. Lisäksi Saraivalla oli tiiviit yhteydet brittijihadistien kovimpaan ytimeen.

Sittemmin Saraivasta eronnut Heli on yksi al-Holin leirillä olevista naisista. Helsingin Sanomien taannoisessa haastattelussa hän ei katunut lähtöään Syyriaan.

–Siskoni ja veljeni, lapsesta vaariin, paloivat, haavoittuivat, kärsivät ja kituivat mitä järkyttävimmillä tavoilla. Joten tällä erää islamin viholliset saivat meidät, mutta Allah on luvannut muslimeille lopulta voiton, Heli viestitti tuolloin lehdelle.

Kuvituskuva
Safaa Boular istuu elinkautista Britanniassa.

Safaa Boular istuu elinkautista Britanniassa.

Maaliskuussa 2000 syntynyt Safaa Boular oli vasta 18-vuotias, kun hänet tuomittiin Britanniassa terrorististen tekojen valmistelusta elinkautiseen vankeuteen. Hänen on mahdollista vapautua aikaisintaan 11 vuoden päästä.

”Britannian nuorimmaksi terroksiksi” kutsuttu Boular kiinnostui Isistä vuoden 2015 Parisiin terrori-iskujen jälkeen. Hän etsi ryhmästä tietoa, tutustui internetissä Isisin naispuoliseen rekrytoijaan ja lopulta 32-vuotiaaseen Isis-taistelijaan Naweed Hussainiin.

– En saanut mennä ulos kavereiden kanssa koulun jälkeen, joten tällaisten uusien ystävien saaminen oli jännittävää, kertoi Boular myöhemmin BBC:n mukaan.

Vaikkei pari ollut tavannut toisiaan, he menivät naimisiin internetin välityksellä järjestetyssä seremoniassa. Hussain kannusti Boularia hyökkäämään British Museumiin, ja Boular alkoi suunnitella iskua yhdessä sisarensa ja äitinsä kanssa.

Suunnitelma paljastui, kun Britannian sisäisestä turvallisuudesta vastaava MI5 pääsi viestittelyn jäljille. Puolustuksen mukaan Boular oli itsekin uhri, jota selvästi vanhempi Hussain manipuloi ja käytti hyväkseen.

Hussain kuoli brittijohtoisessa droneiskussa vuonna 2017.

Kirjallisina lähteinä: Brynjar Lia (2019): Muhajirat-fenomenet: Hvordan ble kvinner fra Europa rekruttert til Isil, og hva var deres rolle i kalifatet (Universitetet i Oslo); Joana Cook & Gina Vale (2019): From Daesh to ‘Diaspora’ II: The Challenges Posed by Women and Minors After the Fall of the Caliphate (CTC Sentinel); Stefan Heißner et al. (2017): Caliphate in Decline: An Estimate of Islamic State’s Financial Fortunes (ICSR)

Tuoreimmat osastosta