Farkut ja t-paidat puusta? Suomen metsissä voi kasvaa korvaaja ympäristöä raskaasti kuormittavalle puuvillalle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Farkut ja t-paidat puusta? Suomen metsissä voi kasvaa korvaaja ympäristöä raskaasti kuormittavalle puuvillalle

Niklas von Weymarn ja Pirjo Kääriäinen esittelivät IS:lle tulevaisuuden vaatteiden raaka-ainetta.

Niklas von Weymarn ja Pirjo Kääriäinen esittelivät IS:lle tulevaisuuden vaatteiden raaka-ainetta.

Julkaistu: 4.2. 6:30

Puuvillasta valmistetut vaatteet kuormittavat paljon luontoa. Suomalaisesta puusta valmistetut kuidut voivat ratkaista ratkaista monet vaatetuotannon ongelmat.

Kuitu on pehmeää, tuntuu käsissä ihan pumpulilta.

– Se on tehty suomalaisesta puusta, professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistolta sanoo.

Edessämme Aalto-yliopiston Chemarts-laboratorion pöydällä on tulevaisuuden vaatteiden raaka-ainetta, Suomessa kehitettyä Ioncell-kuitua ja siitä kehrättyä lankaa. Tuotantoketjun alkupäätä suomalaista metsää kuvaa käsivarrenpaksuinen mäntykalikka.

Pääosin männystä ja kuusesta valmistettua selluloosa aletaan muutaman kuukauden kuluttua jalostaa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla vaatteiden valmistukseen soveltuvaksi tekstiilikuiduksi.

Silloin ei enää puhuta laboratoriosta, vaan koetehtaasta, joka tuottaa vuodessa 500 tonnia tekstiilikuitua puusta. Tehtaan omistavat puoliksi suomalainen Metsä Spring Oy ja Japanin suurin tekstiilialan kauppahuone Itochu.

– Tulin juuri Äänekoskelta, siellä oli jo hyvin valmista, Metsä Spring Oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo.

Metsä Spring oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn esittelee yhtiön mahdollista tulevaisuuden tuotetta.

Metsä Spring oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn esittelee yhtiön mahdollista tulevaisuuden tuotetta.

Äänekosken laitos on vasta pienen mittakaavan kokeilutehdas. Silti sen tuottamalla puupohjaisella kuidulla voisi korvata joka kymmenennen Suomessa ostetun t-paidan.

– Kahden kolmen vuoden kuluttua tiedämme, miten markkinat ottavat tuotteen vastaan. Sen jälkeen on mahdollista rakentaa selvästi suurempi tehdas, Weymarn sanoo.

Mahdollisuuksia on, sillä Äänekosken biotuotetehdas tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia selluraaka-ainetta joka vuosi. Von Weymarn laskee, että seuraava tehdas voisi ottaa tehtaan materiaalivirrasta 50 000 tonnia tekstiilikuitujen valmistamiseen. Se tarkoittaisi jo kymmenen kertaa sitä t-paitojen määrää, mitä Tullin mukaan Suomeen tuodaan vuodessa.

Kuvituskuva

Kuinka paljon puusta sitten voi saada vaatteeksi kelpaavaa raaka-ainetta?

Metsästä hyödynnettävän puun määrää mitataan kuutiometreissä. Yksi suuri puu voi olla kuutiometrin kokoinen. Iso puu on kuitenkin huono mittayksikkö sellunvalmistuksessa, koska Suomessa isot puut sahataan laudoiksi tai sorvataan vaneriksi.

Vaatteiden raaka-aineeksi soveltuvaa selluloosaa valmistetaan metsän hoitamisen yhteydessä harvennettavista pienistä puista sekä suurten puiden latvoista, joita ei voi muualla hyödyntää. Yhdessä kuutiometrissä tehtaalle tulevaa puuta on puulajista riippuen selluloosaa noin puolet.

– Vaatteiden valmistamiseen kelpaavaa kuitua siitä saadaan parhaimmillaan 450 kiloa, von Weymarn sanoo.

Mitä siitä saa aikaan? Von Weymarn ja Kääriäinen alkavat laskea.

– Lakanakankaan tyypillinen paino on 140 grammaa neliöltä, Kääriäinen muistelee.

Lopputulos on, että kuutiosta puuta voisi saada kankaan noin 1 200 lakanaan. Lukuun pääsemistä auttaa se, että valmistuksessa syntyvä leikkausjäte ja hukkapalat voidaan sekoittaa uudelleen kuidun valmistusprosessiin.

– Se mahdollistaa myös vanhojen puuvillatekstiilien kierrättämisen, ja tutkimme voiko sanomalehtipaperia käyttää kankaan raaka-aineena, Kääriäinen kertoo.

Väestönkasvu ja elintason nousu ruokkivat tekstiilien kysynnän kasvua. Vaatteita tehdään joka vuosi kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Puuvillatuotannon lisääminen viljelyalaa tai satotasoa lisäämällä alkaa kuitenkin olla mahdotonta.

Puuvillan viljely vie jo kolme prosenttia maapallon peltoalasta. Se tarkoittaa, että puuvillaa kasvatetaan kaksi kertaa suuremmalla peltoalalla kuin tärkeää ravintokasvia perunaa.

Puuvillan tuotanto kuluttaa viljelyalueidensa entuudestaan usein niukkoja vesivaroja. Puuvillasta valmistetun t-paidan tuottaminen vaatii helposti 2 700 litraa vettä. Sillä vesimäärällä suomalainen käy 45 kertaa suihkussa.

Puuvillan viljely on aiheuttanut paikallisia luontokatastrofeja. Niistä ehkä tunnetuin on maailman maailman neljänneksi suurimman makean veden altaan Aral-järven kuivuminen aavikoksi puuvillapeltojen keinokastelun vuoksi.

Puuvilla on herkkä tuholaisille, ja sen kasvatus vaatii torjunta-aineita enemmän kuin minkään muun kasvin. Neljännes maailman torjunta-aineista kulutetaan puuvillaviljelmillä.

Öljystä valmistettavat synteettiset kuidut ovat nousseet puuvillan ohi, mutta nekään eivät ole pitkän päälle kestävä ratkaisu. Niiden valmistaminen uusiutumattomista öljypohjaisista raaka-aineista kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Puuvillan viljely vaatii paljon peltoalaa ja vettä. Kuvassa puuvillapelto Kiinassa.

Puuvillan viljely vaatii paljon peltoalaa ja vettä. Kuvassa puuvillapelto Kiinassa.

Aral-järvellä vedestä muistuttavat vain hiekkaan juuttuneet laivat.

Aral-järvellä vedestä muistuttavat vain hiekkaan juuttuneet laivat.

Siksi katseet ovat kääntyneet yhä enemmän puiden ja muiden kasvien selluloosaan, joka on jo nyt maailman merkittävin uusiutuva luontoperäinen raaka-aine. Maailmanlaajuisesti 5–7 prosenttia tekstiileistä tehdään puupohjaisista kuiduista, lähinnä viskoosista.

Viskoosin raaka-ainetta liukosellua tuotetaan jo Suomessa merkittäviä määriä Stora Enson Uimaharjun-tehtaalla ulkomaille vietäväksi. Koivusta ja nyt myös havupuista valmistettava liukosellu toimii vaatteiden lisäksi myös muovien raaka-aineena.

Moni asia viittaa siihen, että ihmiskunta joutuu nojaamaan vaatteiden valmistuksessaan yhä enemmän puupohjaisiin kuituihin. Maailman metsäisimpiin maihin kuuluvalle Suomelle se voi olla iso mahdollisuus. Yhä nopeammin ja nopeammin kasvavat Suomen metsät tuottavat joka vuosi niin paljon puuta, että joka kymmenes maailmassa valmistettu vaate voitaisiin teoriassa valmistaa suomalaisesta puusta.

Muotoilun laitoksen professori Pirjo Kääriäinen levittää pöydälle puupohjaisen tekstiilikuidun eri valmistusvaiheita.

Muotoilun laitoksen professori Pirjo Kääriäinen levittää pöydälle puupohjaisen tekstiilikuidun eri valmistusvaiheita.

Vaikka uudet puupohjaiset materiaalit vähentävät puuvillan viljelystä ja öljypohjaisten kuitujen käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja, huomiota on syytä kiinnittää myös kuluttajakäyttäytymiseen.

– Fast fashion -muoti ja siihen liittyvä vaatteiden nopea kulutus olisi saatava myös kuriin. Ilman sitä mitkään materiaali-innovaatiot eivät pelasta tilannetta, Pirjo Kääriäinen sanoo.

Puun hyödyntäminen vaatteiden raaka-aineena on vasta lähtökuopissaan. Suomen hakkuuylijäämällä valmistetulla selluloosalla voitaisiin korvata viidennes maapallon puuvillan kulutuksesta. Suomen hyvin hoidetut ja kiihtyvästi kasvavat metsävarat voivat olla ratkaisu moneen maailman ongelmaan.

Ilta-Sanomat kertoo Luota huomiseen -teemaviikon aikana positiivisia uutisia ja rohkaisevia esimerkkejä Suomesta ja maailmalta. Lue kaikki jutut täältä.

Tuoreimmat osastosta