Kommentti: Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?”

Kohu nousi, kun Teemu Keskisarja mainitsi yleisötilaisuudessa sanan ”neekeri” puhuessaan Afrikan kolonialismia koskevasta ajasta.

Kohu nousi, kun Teemu Keskisarja mainitsi yleisötilaisuudessa sanan ”neekeri” puhuessaan Afrikan kolonialismia koskevasta ajasta.

Julkaistu: 30.1. 21:32

Historioitsija Teemu Keskisarja on menettänyt vapaaehtoishomman maahanmuuttajanuorten parissa somekohun takia. Kohu nousi, kun Keskisarja mainitsi yleisötilaisuudessa sanan ”neekeri” puhuessaan Afrikan kolonialismia koskevasta ajasta. Ohessa Keskisarjan oma kirjoitus aiheesta.

Pidin pari viikkoa sitten Kuusankoskella esitelmän Suuren Pohjan sodan ihmisten historiasta. Yleisöä oli yli 500 ja meininki mukava, muttei ihmeemmin mieleenpainuva. Vastaavia keikkoja tulee ja menee vuosittain satakunta. Suuri oli äimistykseni, kun toimittajat alkoivat perästäpäin soitella Kuusankoskella kuvatusta videosta. Heitä ei kiihottanut sotahistoria, 300-sivuinen tutkimukseni eikä tunnin mittainen esitelmäkään. Vaan yleisökysymyksen vastaus, jossa olin käyttänyt sanaa neekeri.

Kyse oli orjakaupasta, kolonialismista, riistosta, muinaisen Suomen ja Afrikan sorrosta ja niin edelleen. Homot olivat 1600-luvulla sodomiitteja ja neuvostoliittolaiset 1940-luvulla ryssiä, vaikkei nykyajan kansanryhmiä vihaa ainutkaan historioitsija. Eihän tätä tarvitse edes selittää täysjärkisille? Ja jos neekeri-ilmaukseni olikin arveluttava, niin mitä sitten? Puhetyöläisen jokaista lausetta ei voi punnita samalla vaa’alla kuin pääministerin lausuntoja.

Paikan päällä, Kuusankosken sotahistoriallisissa tunnelmissa kukaan yleisöstä tuskin huomasi osallistuneensa merkittävään uutistapaukseen. Yksikään mielensäpahoittaja ei ottanut minuun yhteyttä. Somea tuntevat lukijat varmaan arvaavat seuraavan juonenkäänteen. Eräät tutkijakollegat – tuskin ylimmät ystäväni – levittivät neekeripätkää twitterissä ynnä muualla.

Parin viikon viiveellä se ylitti uutiskynnyksen Hesarissa ja nousi ykköshitiksi klikatuimpien listalla.

Tiedemiehenä ja yrittäjänä en piittaa pätkääkään maalituksesta. Olen immuuni yliopistopiirien kaunalle. Vihapostia ei tule, koska en ole somessa. Eriväriset kaverini ymmärtävät ilman muuta, että en ole haukkunut heitä neekereiksi. Mutta tätä kirjoittaessani minua silti vituttaa hyvin voimakkaasti. Internetin höpöjuttujen ja ilkeiden valheiden vuoksi menetin vapaaehtoishommani. Olin puuhaillut pari kertaa viikossa juniorien apuvalmentajana jalkapalloseurassa. En saata kuvitella, että tässä monikulttuurisessa porukassa kukaan olisi arvannut minua rasistiksi. Nytpä tuli kenkää seuran ”arvojen vastaisesta esiintymisestä”.

Marttyyrikohtaloni on verrattain mitätön. En viitsi uhriutua. Mietinpä vain, mitä minua suuremmat sielut, oikeasti tärkeät ihmiset joutuvat kokemaan tässä pahassa ja pähkähullussa ajassa? Meneekö tämä lopulta ohi? Tajuaako joku tehneensä virheen? Ajattelevatko somettajat ja toimittajat vielä 2050-luvulla, että hyvä kun puhdistimme ajoissa todelliset ja kuvitellut viholliset? Ylistääkö historiankirjoituksen historia niitä historioitsijoita, jotka 2000-luvun alussa ilmiantoivat toisinpuhuvia kollegojaan?

Eipä tässä mitään. Ajojahti on alkanut, mutta minä en jättäydy jänikseksi. Tietyille Tieteentekijöille esitän ensi alkuun toivomuksen. Pistäisittekö someen videon, jossa te itse laskeudutte akateemisesta näkötornistanne tekemään palkatonta työtä maahanmuuttajanuorten hyväksi.

Muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava.

Tuoreimmat osastosta