Orpon mukaan hallituksen ohjelmalta on pudonnut jo pohja – ”tarvitaan 77 prosentin työllisyysaste ja 120 000 uutta työllistä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Orpon mukaan hallituksen ohjelmalta on pudonnut jo pohja – ”tarvitaan 77 prosentin työllisyysaste ja 120 000 uutta työllistä”

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan hallituksen pitäisi tehdä ”massiivinen määrä uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja kasvun kiihdyttämiseksi”.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan hallituksen pitäisi tehdä ”massiivinen määrä uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja kasvun kiihdyttämiseksi”.

Julkaistu: 22.1. 13:40

Orpo kritisoi hallituksen päätöstä kasvattaa avustajamäärää. Orpon mukaan epäsuhta opposition ja hallituksen välillä valmistelukyvyssä on kasvanut entisestään.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitteli keskiviikkona kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa eduskunnan tietopalvelun tuoretta laskelmaa, jonka mukaan Suomeen tarvitaan 120 000 uutta työllistä, jos hallitus haluaa pitää kiinni julkisen talouden tasapainoa koskevasta tavoitteestaan.

– Jotta julkinen talous olisi tasapainossa, hallituksen pitäisi kaksinkertaistaa tavoitteensa uusien työllisten määrästä. Jos uusia työpaikkoja ei saada syntymään, velkaantuminen ampaisee nousuun ja edessä on tulevina vuosina kovat leikkaukset, Orpo varoitti.

Kolmikantaiset työryhmät etsivät parhaillaan työllisyyslääkkeitä hallituksen käyttöön, ja hallitus tekee myös omaa valmistelua saadakseen aikaan päätökset 30 000 uudesta työllisestä elokuuhun mennessä.

Hallituskauden loppuun mennessä vuonna 2023 lisätyöllisiä pitäisi olla hallituksen kaavailuissa 60 000. Työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin.

Orpon mukaan työllisyysasteen pitäisi olla hallituskauden loppuun mennessä 77 prosenttia. Hallituksen ohjelmalta on pudonnut Orpon mukaan jo pohja pois.

Tietopalvelun laskelma perustuu siihen oletukseen, että talouden kasvu tulee yksinomaan työllisyyden kasvusta. Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa tietopalvelun mukaan noin 34 000 työllistä.

Tietopalvelun laskelman taustalla on valtiovarainministeriön viimeisin ennuste, jonka mukaan kasvu on hiipumassa. Julkisia menoja pitäisi karsia laskelman mukaan 3,6 miljardilla hallituskauden loppuun mennessä, jos työllisyys ei kasva nykyisestä.

Tavoite julkisen talouden tasapainosta hallituskauden lopulla oli yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitukseen menemiselle. Julkinen talous koostuu valtiosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan sosiaaliturvarahastojen eli työeläkelaitosten ylijäämä peittää helposti alleen sen, että kunnat ja valtio ovat koko ajan alijäämäisiä.

Kokoomuksen kolme tärkeintä työllisyyskeinoa ovat Orpon mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, perhevapaauudistus sekä työn verotuksen keventäminen miljardilla eurolla.

Kokoomus hankkisi valtion kassaan tuloja myös karsimalla erilaisia tukia 486 miljoonan euron edestä. Lista löytyi jo kokoomuksen vaihtoehtobudjetista.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kiristäisi kivihiilen, öljyn, maakaasun sekä turpeen verotusta ja toisi kokoomuksen mukaan valtiolle vuosittain 150 miljoonaa.

Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä luopuminen toisi kokoomuksen mukaan vieläkin enemmän verotuloja, 235 miljoonaa.

Viihdemerenkulun miehistötuen leikkaus sekä merimieseläkkeen valtionosuusprosentin laskeminen toisi kokoomuksen laskelmissa 50 miljoonaa euroa, maatalouden energiaveron palautuksen poisto fossiilisten polttoaineiden osalta 21 miljoonaa ja kivihiiltä korvaavien investointien verotuen lakkauttaminen 30 miljoonaa.

Kokoomus istui viime hallituskaudella yritystukiryhmässä, joka ei löytänyt yhtään leikkauskohdetta.

Orpon mukaan kokoomus olisi ollut valmis vaihtoehtobudjetissa kuvattuihin leikkauksiin jo viime kaudella, mutta yhteisymmärrystä toimista ei ”tunnetusti löytynyt”.

Orpo käsitteli puoluehallitukselle osoittamassaan puheessaan myös ilmastopolitiikkaa. Orpo korosti, että avainasemassa päästöjen torjunnassa eivät ole kotitalouksien päästöt, vaan tuotannon päästöt.

– Teräsyhtiö SSAB on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuosikymmenen aikana, se tarkoittaa seitsemän prosentin päästövähennystä Suomeen. Yhden teräsyhtiön päätös. Se on yhtä suuri kuin meidän koko yksityisen liikenteen päästöt.

Puoluehallitukselle puhuessaan Orpo kehotti kokoomuslaisia katsomaan ulos. Helsinkiin oli satanut ohut kerros lunta ja aurinkokin pilkahteli. Orpolla oli kuitenkin olo kuin koleana juhannuspäivänä.

– Eihän kukaan voi vakavissaan sanoa, että ilmastonmuutos ei ole totta, Orpo totesi.

Orpon mukaan osa perussuomalaisista ei tunnusta koko ilmastonmuutosta.

– Halla-aho (perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho) on tainnut sanoa, että ilmastonmuutos on sinänsä totta. En ole kuullut heiltä yhtään keinoa, miten päästöjä vähennetään.

Orpon puheen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös hallituksen avustajamäärä. Hallituksella on IS:n selvityksen mukaan yhteensä 81 erityisavustajaa ja valtiosihteeriä, kun Juha Sipilän (kesk) hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja 42 erityisavustajaa.

– Avustajamäärä on mennyt aivan överiksi. Hallituksella on valtava määrä veronmaksajien rahoilla palkattuja poliittisia työntekijöitä eli epäsuhta opposition ja hallituksen välillä valmistelukyvyssä kasvaa entisestään. Se alkaa mennä kyseenalaiselle rajalle, Orpo kritisoi.

Orpon mukaan kritiikissä ei ole kyse populismista, vaan realismista. Avustajamäärää kritisoi myös työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen, joka sanoi Verkkouutiselle, että virkamiesten työaikaa kuluu yhä enemmän avustajien opastamiseen.

Tuoreimmat osastosta