Leppä kukkii, ”onneton luulee talven jo menneen” – tutkija pohtii, pitäisikö talven määritelmää muuttaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Leppä kukkii, ”onneton luulee talven jo menneen” – tutkija pohtii, pitäisikö talven määritelmää muuttaa

Pitkän ajan ennusteissa näyttää siltä, että poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu helmikuussa. Suuressa osassa Suomea eletään yhä termistä syksyä. Voi olla, että kuluvana vuonna talvi jää kokonaan välistä.

21.1.2020 14:21

Luonto alkaa herätä kevääseen, kun talvi jatkuu viikosta toiseen lämpimänä ja lumettomana Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä kukkivat jo lepät. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan Lounais-Suomessa on havaittu yksittäisiä kukkivia pähkinäpensaita.

– Leppä ja pähkinäpensas ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita. Nyt ne onnettomat luulevat, että talvi on mennyt. Yleensä leppä kukkii aikaisintaan maaliskuun lopussa, mutta yleensä huhtikuussa, ylipuutarhuri Pertti Pehkonen kertoo.

Etelä-Suomessa lumettomuus on merkinnyt hyvää talvipyöräilykeliä.­

Pehkonen ei muista kuulleensa koskaan, että leppä olisi kukkinut jo tammikuussa. Toissa viikonloppuna Pehkonen näki Suvisaaristossa pajunkissoja.

– Ne luulevat, että talvi meni jo. Se on huono kasvin kannalta, jos tulee kylmää, niin kukinto ja siemenenalut tuhoutuvat. Jos ei hirmupakkasia tule, ne todennäköisesti selviävät talvesta, Pehkonen miettii.

Köynnoshortensiassa on jo lehtiä vihtiläisen Riikan pihassa. – Kasvu alkaa yleensä huhti-toukokuussa keleistä riippuen, ja lumet ovat sulaneet ennen kuin tämä alkaa lehteä työntää. Kukkii heinä-elokuussa, Riikka kertoo.­

Suuressa osassa Suomea terminen talvi ei ole päässyt alkamaan. Terminen syksy jatkuu, vaikka alkaa olla jo tammikuun loppu. Pitkän ajan ennusteissa ei näy merkkejä siitä, että pakkasta tai lunta olisi tulossa Etelä-Suomeen vielä helmikuussakaan.

IS:n lukija kuvasi leppäkertun viime torstaina Suolahdella.­

– Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen viikkokohtaisen ennusteen mukaan suursäätila näyttää samalta helmikuun puoliväliin saakka. Sää näyttää hyvin lauhalta, 3–6 astetta keskimääräistä lämpimältä. Nyt on todennäköisesti tulossa ennätyslämmin tammikuu ainakin Etelä-Suomessa, kertoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Tammikuun lämpötilat ovat olleet 5–10 astetta tavanomaista korkeampia. Myös helmikuu näyttää pitkän ajan ennusteissa keskimääräistä lämpimämmältä.

Kontrasti pohjoisen ja etelän välillä iso – tutkija ei muista vastaavaa tilannetta viime vuosilta

Leuto suursäätila johtuu tutkijan mukaan vahvasta polaaripyörteestä. Hyvin voimakkaat länsivirtaukset kiertävät napa-alueen yläpuolella stratosfäärissä, noin 25 kilometrin korkeudessa vaikuttavaa pyörrettä.

– Voimakas napa-alueen yllä ollut polaaripyörre on aiheuttanut hyvin voimakkaita länsivirtauksia meidän leveysasteilla. Ne ovat tuoneet mukanaan hyvin leutoa, atlanttista ilmaa valtamereltä.

Hiihtolatu lumettomana talvena Vantaan Hakunilassa.­

Toisiaan seuraavat matalapaineet ovat pumpanneet Suomeen lämmintä ja kosteaa ilmaa. Lapissa pakkasta on ollut sen verran, että kosteus on satanut maahan lumena.

– Sen vuoksi meillä on ollut ennätyskorkeat hanget esimerkiksi Sodankylässä ja Keski-Lapissa. Etelä-Suomessa on ollut niin lämmintä, että lunta ei ole tullut.

– Näsiä kukkii yleensä huhti-toukokuussa, mutta on jo nyt kukassa, viestittää Saana Mattila, joka otti kuvan omassa pihassaan Aitolahden suunnalla Tampereella.­

Vuonna 2008 terminen talvi kesti Helsingissä yhdeksän päivää. Vielä on epävarmaa, alkaako terminen talvi kuluvana vuonna Etelä-Suomessa lainkaan. Tutkijan mukaan Keski-Suomessa tilanne on vielä poikkeuksellisempi. Tähän asti talvikuukaudet ovat olleet niin lämpimiä, että ainakaan viimeisen 50 vuoden aikana Keski-Suomessa ei ole ollut yhtä lämmintä alkutalvea.

Olli Lahtimies poimi kantarelleja 12. tammikuuta Espoon Pirttimäessä. – Löytyi myös suppilovahveroita, sienillä herkutellut Lahtimies kertoo.­

Lumiraja menee tällä hetkellä Oulusta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla linjalla niin, että sen etelä- ja lounaispuolella lunta ei ole.

– Siinä on hyvin iso kontrasti Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. En muista tuollaista tilannetta viime vuosilta, että pohjoisessa olisi ennätyssuuret hanget ja etelässä ihan lumetonta.

Ennusteiden mukaan lumisateita ei ole etelärannikolle tulossa jatkossakaan.

– Etelä-Suomessa näyttää aika harmaalta ja mustalta tällä hetkellä.

Maiju kuvasi tammikuun kukkaloistoa Ruskeasuolla Helsingissä sunnuntaina.­

Ilmastonmuutoksen myötä tämän kaltaisia lumettomia ja leutoja talvia on odotettavissa entistä useammin tulevaisuudessa. Yksittäistä leutoa talvea ei voi kuitenkaan laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin, tutkija sanoo.

– Suurin tekijä on vallinnut säätila. Ilmastonmuutos on toki siellä taustalla ja vaikuttanut lämpöisyyteen omalta osaltaan.

– Tällainen tuli vastaan sunnuntaina Eurajoella. Kyllä luonto on sekaisin, pohtii Juha Halmiainen. Perhonen pääsi kuvaamisen jälkeen jatkamaan lentoaan pihapiirissä.­

Tutkijan mukaan aiemmin historiassa ei ole nähty sellaista tilannetta, että terminen talvi ei olisi alkanut ollenkaan.

– Se on määrittelykysymys. Jos sää jatkuu yhtä leutona koko lopputalven, ollaan uuden tilanteen edessä. Voi olla, että talven minimipituus joudutaan määrittelemään uudelleen. Voidaan joutua pohtimaan myös, missä menee raja, että syksy muuttuu suoraan kevääksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?