Lasse Lehtisen kolumni: Miten idealla saa rahaa? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lasse Lehtisen kolumni: Miten idealla saa rahaa?

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.1. 8:08

Luovien alojen liikevaihto on maailmanmarkkinoilla suurempaa kuin vaikkapa autoteollisuuden tai tietotekniikan sovellusten. Koska aineettomille oikeuksille on hankala määrittää arvoa, voi luovilla aloilla kuitenkin olla vaikeaa saada alkupääomaa, kirjoittaa kolumnisti Lasse Lehtinen.

Luovien alojen maailmanmarkkinat arvioidaan jo sadoissa miljardeissa euroissa. Niiden liikevaihto on suurempaa kuin vaikkapa autoteollisuuden tai tietotekniikan sovellusten. Usein kaikki on aluksi vain pelkkää pöhinää, kirkas oivallus, kertomus tai idea.

Luova ala on meilläkin kasvamassa mutta sen kaikkia mahdollisuuksia ei vielä osata hyödyntää. Peliteollisuus on hieno esimerkki aineettomasta pääomasta, joka onnistuessaan tuottaa suuria voittoja. Sen työllistävä vaikutus ei kuitenkaan ole suuri.

Sen sijaan filmi- ja televisiotuotanto tarvitsee suuret joukot henkisen ja teknisen työn tekijöitä ennen kuin tuote on valmis levitykseen. Suomessa on otettu ensimmäiset onnistuneet askeleet sellaisen sisällön tuottamisessa, joka kelpaa myös kansainväliseen levitykseen.

Bullets, Ivalo, Kaikki synnit, Sorjonen ja muut televisiosarjat ja elokuvat hiihtävät muiden pohjoismaiden avaamaa latua maailmalla Nordic Noirin hengessä. Nykyajan ihminen ei poikkea vaikkapa kivikauden ihmisestä, joka elävän tulen äärellä kertoi ja kuunteli tarinoita.

Luovien alojen toiminta voi rikastuttaa ihmisten elämää ja taloutta myös paikallisesti, siitä Savonlinnan oopperajuhlat, Tangomarkkinat, Pori Jazz tai Provinssirock ovat hyviä esimerkkejä. Muumit maailmalla antavat mallin, mistä kaupallistetussa luovuudessa parhaimmillaan on kyse.

Yrittäjyyden emeritusprofessori Matti Koiranen on kiinnittänyt huomiota luovien alojen vaikeuksiin saada hankkeilleen alkupääomaa. Tuotantovarallisuuden luominen vaatii sekä työvoimaa että rahaa. Nimenomaan rahoitusta, ei avustuksia. Se taas vaatii lähes aina vakuuksia ja luottamusta yrittäjien kykyyn selviytyä lainan velvoitteista.

Pankeissa uskotaan edelleen kiinteistöihin ja arvopapereihin.

Pankeissa uskotaan edelleen kiinteistöihin ja arvopapereihin. Vaikka yrittäjä osoittaa kohteen tuottavan moninkertaisesti tarvittavan kassavirran, pankki kyselee lisäksi myös vanhakantaisia vakuuksia. Ei edes suojattu patentti tai tekijänoikeus tahdo riittää pankeille, kun pk-yritys hakee lainaa.

Ei riitä silloinkaan, kun jo valmis teos on osoittanut kykynsä tuottaa jatkuvasti ja uusiutua. Tällaista varallisuutta Suomessa on jo nyt kymmenien tai satojen miljoonien arvosta. Koirasen mielestä riskit suojatuissa patenteissa ja tekijänoikeuksissa ovat sittenkin pienet ja hallittavissa.

Aineettomille oikeuksille on tietenkin hankala määrittää arvoa ja sitä ammattitaitoa ei rahoituslaitoksissa välttämättä ole. Pankissa halutaan vakuuttua, että hanke luo taattua kassavirtaa, jota on vaikkapa tapahtumien lipunmyynti. Mitä ennustettavampi kassavirta, sen korkeampi arvo.

Hallitus haluaa uusia työpaikkoja ja niitä voi syntyä luovalle puolelle runsaasti uudistamalla ajattelu vakuuksista. Valtiovallan pitää näyttää esimerkkiä kehittämällä riskiluoton myöntäjille sopiva vakuustuote. Koirasen mielestä vastuu kehitystyöstä on Työ- ja elinkeinoministeriöllä, jonka piiriin esimerkiksi Finnvera kuuluu.

Euroopan maiden välillä ei ole juuri eroa siinä, miten aineettomat oikeudet osataan arvioida. Jenkeissä ollaan tietenkin meitä edellä näissä asioissa. Onhan Hollywood vuosikymmeniä opettanut, että riittävillä satsauksilla oikeaan ideaan tai käsikirjoitukseen voidaan tehdä huikeitakin voittoja.

Kehtoonsa kuollut Mannerheim-elokuva oli kotimainen esimerkki siitä, miten joukolla jänistettiin hetkellä, jolloin olisi pitänyt panostaa lisää niin, että olisi saatu valmista. Mannerheimia varmempaa kassamagneettia Suomessa ei ole ollut sataan vuoteen.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen.

Tuoreimmat osastosta