Etelä-Suomessa ei ole talvesta tietoakaan – metsäjänistä uhkaa kova kohtalo - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Etelä-Suomessa ei ole talvesta tietoakaan – metsäjänistä uhkaa kova kohtalo

Kuvituskuva
Julkaistu: 14.1. 7:13

Asiantuntijat kertovat kuinka lumeton ja lauhkea talvi vaikuttaa luontoon.

Eteläisessä Suomessa eletään poikkeuksellisen lämmintä ja lähes lumetonta tammikuuta. Forecan meteorologi Markus Mäntykankaan mukaan on mahdollista, että keskiviikosta tulee kuluneen talven lämpimin päivä, eikä myöskään kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys, 10,9 astetta, ole kaukana.

Monella käy mielessä, kuinka luonto pärjää harvinaislaatuisessa tilanteessa. Helsingin yliopiston ylipuutarhuri Pertti Pehkonen kertoo, ettei kasvikunta hätkähdä vähästä.

– Muistan esimerkiksi, että vuonna 1989 oli hyvin samanlainen tammikuu. Mieleen jäi erityisesti se, että joku otti aurinkoa Hietaniemen rannalla vaikka lämpöä oli viisi astetta, hän sanoo.

Pehkosen mukaan Suomen luonnonkasvit ovat sopeutuneet vaihteluun hyvin. Monelle niistä lämpötilaa ja lumen määrää ratkaisevampi tekijä on säästä riippumaton valon määrä.

– Kun on pimeää, niin eivät ne vielä viidestä plusasteesta herää talvilevoltaan. Lepo tosin ei ole niin syvä kuin olisi kovalla pakkasella. Jos lämpö pysyttelee koko ajan 7-8 asteessa, niin kohta puoliin alkaisi jo huolestuttaa, Pehkonen sanoo.

Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen esitteli nupullaan olevia alppiruusuja Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa tammikuussa 2014.

Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen esitteli nupullaan olevia alppiruusuja Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa tammikuussa 2014.

Tilanne muuttuu ratkaisevasti, mikäli pakkanen kiristyy nopeasti, eikä lunta sada. Silloin herkimmät kasvit ovat kovilla. Pehkonen mainitsee erityisesti lumen suojassa talvehtivat varpukasvit, puolukan ja mustikan.

– Kaksi vuotta sitten mökilläni Savonlinnan tuntumassa oli todella vähän lunta ja mustikoita paleltui kolmen metrin matkalta. Tämä on ihan oikea riski.

Vaikka versot kärsivätkin pakkasissa, niin kasvien juuret selviävät silti yleensä hyvin. Talvi voi jättää vuoden vähämarjaiseksi, mutta yleensä kasvit toipuvat seuraavaksi vuodeksi ja kukkivat kahta kauheammin, Pehkonen kertoo.

Puutarhojaan hoitavia suomalaisia Pehkonen kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi jalopähkinän, magnolian ja alppiruusujen suojaamiseen.

– Ne ovat kukkineet meillä puutarhoissa kovasti viime vuosina, mutta ovat tosi arkoja pakkaselle.

Pikkulinnut hyötyvät lauhasta säästä, sillä silloin ruokaa on helpompi löytää eikä kaikki energia kulu lämpimänä pysymiseen. Kuvassa pikkuvarpunen.

Pikkulinnut hyötyvät lauhasta säästä, sillä silloin ruokaa on helpompi löytää eikä kaikki energia kulu lämpimänä pysymiseen. Kuvassa pikkuvarpunen.

Eläinkunnasta sen sijaan löytyy selkeitä hyötyjiä, mutta myös paljon lajeja, joille talven tilanne tuottaa suuria hankaluuksia.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth kertoo, että hyötyjien joukossa ovat esimerkiksi pikkulinnut. Erittäin kylmä talvi pienentää niiden kantoja huomattavasti.

Pikkulinnun on yön kylmyydestä selvitäkseen löydettävä päivittäin ravintoa ja Etelä-Suomen lumettomassa maastossa se on helppoa. Lisäksi suhteellisen lämmin keli pitää lintujen energiankulutuksen pienenä.

– Tämä tosin on tilanne vain Etelä-Suomessa. 2/3 Suomesta viettää ihan kunnon talvea, Ahlroth sanoo.

Toisaalta, lauhkealla kelillä taudinaiheuttajatkaan eivät kuole yhtä helposti kuin kovilla pakkasilla. Tiheässä lintupopulaatiossa taudit leviävät tartunnan sattuessa nopeasti.

Talviturkkia vaihtavilla nisäkkäillä sen sijaan on vaikeat ajat. Valkoinen turkki erottuu lumettomasta maastosta helposti.

Ahlroth kertoo itsekin nähneensä, kuinka talviturkin vaihtanut metsäjänis pomppi lumipallona tummassa maisemassa.

Ellei sää muutu talvisemmaksi, Petri Ahlrothin kuvaamalla metsäjäniksellä on suuri riski päätyä petoeläinten ravinnoksi.

Ellei sää muutu talvisemmaksi, Petri Ahlrothin kuvaamalla metsäjäniksellä on suuri riski päätyä petoeläinten ravinnoksi.

Sen olisi syytä pysyä metsässä, vaikka se erottuu sielläkin melko helposti. Jos peltomaisemassa on harmaanruskea rusakko ja valkoinen metsäjänis, niin ei ole vaikea arvata, kumman kimppuun peto käy helpommin,

Eläimet eivät voi vaikuttaa talviturkin vaihtamiseen. Ahlroth kertoo, että turkin väri vaihtuu itsestään valon määrän mukaan. Valkoisesta turkista on metsäjänikselle huomattavasti suurempaa haittaa kuin sitä saalistaville eläimille on siitä hyötyä.

Yksikään peto ei ole pelkästään metsäjänisten varassa, mutta valkeat jänikset on äkkiä syöty.

Ahlrothin mukaan on lähes mahdotonta sanoa, aiheuttaako toistaiseksi lumeton talvi merkittävää tai jopa peruuttamatonta vahinkoa joillekin eläinlajeille.

– Lajeja on niin paljon, eivätkä kaikki niistä ole suuria ja näkyviä. Metsäjäniksen kanta taas on ollut jo pitkään laskeva, mutta siinä on toki koko joukko muitakin syitä kuin lumettomat talvet.

Monen mielestä on varmasti myös kiinnostavaa kuulla, miten talvi voi vaikuttaa hyttysiin. Kainuun Ely-keskuksen tutkija Reima Leinonen tuntee ne juurta jaksaen.

Hän kertoo, että erittäin karkeiden, mutta tutkittujen arvioiden mukaan pelkästään Kainuun ja Pohjanmaan suoalueilta putkahtaa joka vuosi 21 000 miljardia hyttystä, joista kolmannes lentää juhannuksen molemmin puolin.

Niistä kolmannes lentää juhannuksen kahta puolta. Hyttyset painavat aika vähän. Esimerkiksi hömötiaspariskunta, joka käyttää ravinnokseen hyönteisbiomassaa, vuodessa yli kymmenen kiloa.

Verta imenyt hyttynen.

Verta imenyt hyttynen.

Ilouutiset hyttysköyhästä kesästä ovat hänen mukaansa toistaiseksi pelkkää toiveajattelua.

– Hyttyset ovat sitkeitä sissejä. Niiden selviämisen kannalta suurin merkitys on keväällä ja sillä, että silloin riittää vettä.

Leinonen kertoo hyttysnaaraiden munivan kesällä kosteisiin painanteisiin. Hyttysten kuoriutumiseen vaaditaan kaksi tai kolme lämmintä viikkoa kevään ja kesän ajalle.

– Lämpöä saisi olla 15-20 astetta. Lumipeitteestä on hyttysille siinä mielessä hyötyä, että kun se sulaa, niin keväällä riittää vettä.

Hyttyset pärjäävät hyvin vaikka pakkasta ja lunta olisikin vähän, kunhan keväällä sataa runsaasti. Ne voivat myös jättää yhden tai useammankin kevään välistä ja kuoriutua vasta sitten, kun olosuhteet ovat otolliset.

Leinonen muistuttaa, ettei se kuitenkaan tarkoita sitä, että seuraavana vuonna olisi valtava määrä hyttysiä.

– Yleensä se ei mene näin. Hyttyset ovat siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että kosteissa painanteissa on yleensä aina jonkin verran lunta.

Tutkija toteaa myös, että Suomi on pitkä maa. Hänen oman mökkinsä katolla oli viime viikolla 80 senttiä lunta.

– Kun sanotaan, että pohjoisessa on joka vuosi hiivatisti hyttysiä, niin se johtuu osaltaan vain siitä, että siellä on säännöllisesti paljon lunta ja keväällä vettä lammikoissa. Lisäksi siellä on paljon kosteita soita ja lammikoita.

Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta