Hornetien seuraajaehdokkaat aloittavat koelennot: Tänään Suomeen saapuu se kovin tehopyssy – näin jättihanke etenee - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hornetien seuraajaehdokkaat aloittavat koelennot: Tänään Suomeen saapuu se kovin tehopyssy – näin jättihanke etenee

Hornetien seuraaja­tarjokkaat aloittavat koelennot Pirkkalassa – ensimmäisenä vuorossa on Eurofighter.

Kuvissa Dassault Rafale (vas. ylh.), Saab Gripen (oik. ylh.), F-35A Lightning II (vas. alh.), F/A-18 E Super Hornet (oik. alh.) ja Eurofighter Typhoon (kesk.)­

9.1. 6:05

Yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon on Suomen Hornet-hävittäjien seuraajakandidaateista se kovin tehopyssy: nopea, nousukykyinen ja liukkaasti liikehtivä, kaksimoottorinen monitoimikone.

Tänään torstaina Eurofighterit saapuvat Pirkkalan lentotukikohtaan osoittamaan, pitävätkö tehokkaan myyntiorganisaation puheet paikkansa – Suomen talvessa ja Suomen puolustushallinnon asiantuntijoiden määrittämin testein.

Pirkkalaan tukeutuva Eurofighterin testijakso kestää viikon ja päättyy 17. tammikuuta. Ilmatilaa lennoille on varattu Länsi-Suomesta, Saaristomereltä ja Pohjanlahdelta. Eurofightereiden harjoitusvastustajina toimivat suomalaiset F/A-18 Hornetit ja Hawk-harjoitushävittäjät sekä miehittämättömät lentolaitteet.

Kaikille tarjokkaille on varattu yksi viikko koelentoja varten, mutta se on vasta ensimmäinen vaihe koneen suorituskyvyn arvioinnissa. Tämä osa Hornetien seuraajan hankintaprosessia on kolmivaiheinen, ja se on koko tämän niin sanotun HX-hankkeen tärkein.

Suomen ilmavoimien lentäjät eivät ohjaa HX-tarjokkaita koelennoilla. Kaksipaikkaisten koneiden – Eurofighterin, Rafalen ja Super Hornetin – kyytiin he kyllä pääsevät, mutta yksipaikkaisten F-35A:n ja Saab Gripen E:n ohjaimiin eivät.

Eurofighter Typhoon: Suomen Hornet-hävittäjien seuraajakandidaateista se kovin tehopyssy — nopea, nousukykyinen ja liukkaasti liikehtivä, kaksimoottorinen monitoimikone.­

Suomalaiseen ilmasotataktiikkaan kuuluu olennaisena osana lentäminen neljän koneen parvissa, joiden avulla tehtävää suorittavasta osastosta saadaan irti kaikki tehot. Tarjokkaiden tammi-helmikuun koelennoilla parvitaktiikkaa ei kuitenkaan päästäne kokeilemaan, sillä valmistajat eivät todennäköisesti tuo Suomeen neljää konetta. Sen verran kallista hupia koelento-ohjelma tarjokkaille on.

Kolmivaiheisen suorituskykyarvioinnin toinen jakso toteutetaan virtuaalimaailmassa.

Siellä neljästä koneesta muodostettava parvi saa simuloituja, realistisia lentotehtäviä, jotka perustuvat oikeilla koelennoilla todennettuihin suoritusarvoihin.

Viimeinen vaihe on niin ikään virtuaalinen. Siinä testataan kunkin HX-kandidaatin operatiivinen tehokkuus pitkäaikaisessa, simuloidussa sotapelissä, osana Suomen koko puolustusjärjestelmää. Hornetin seuraaja ei ole vain ilmavoimien ase, vaan sillä on keskeinen tehtävä tukea kaikkien puolustushaarojen taistelua.

Periaatteessa kaikki viisi HX-tarjokasta ovat melko samanlaisia – ne ovat lentäviä lavetteja, jotka kuljettavat tietyn määrän aseita ja polttoainetta ja valvovat ympäristöään samantyyppisillä sensoreilla.

Tarjokkaiden käyttöperiaatteissa on kuitenkin eroja, ja ne tulevat esille HX-kandidaattien suorituskyvyn arvioinnissa. Ne saattavat esimerkiksi käyttää samassa suomalaisten antamassa skenaariossa erilaisia aseita, tai tukeutua pelkkään omaan elektroniseen häirintäjärjestelmäänsä.

Suomi on asettanut Hornetien seuraajalle operatiivisia vaatimuksia, joista osa on vanhoja ja perinteisiä, osa uusia.

Ensimmäiseksi, koneiden pitää pystyä ampumaan aseillaan ilmasta ilmaan, eli torjumaan vastustajan lentokoneita tai miehittämättömiä lentolaitteita ja myös esimerkiksi risteilyohjuksia.

Toiseksi, sen pitää pystyä tuhoamaan kohteita maassa: vastustajan raskaita aseita, tutkajärjestelmiä, joukkojen ryhmityksiä ja kriittistä infraa.

Kolmanneksi, sillä pitää olla kyky kaukovaikuttamiseen: ampumaan satoja kilometrejä kantavia ohjuksia esimerkiksi komentokeskuksiin syvällä vastustajan alueella. Neljänneksi, sen pitää kyetä ampumaan merimaaleja – vastustajan taistelu­aluksia.

Viidenneksi, sillä pitää olla kyky tiedusteluun, valvontaan, johtamiseen ja maalinosoitukseen. Kuudenneksi, sen pitää sopeutua ilmavoimien taistelutapaan, eli toimimaan hajautetuista maantietukikohdista kaikkialta Suomessa.

Kaikista näistä vaatimuksista ostaja on jo tehnyt tar­joa­jille kysymyksiä ja saanut niihin vastauksia erilaisissa skenaarioissa. Tänä talvena ja ensi keväänä näitä vastauksia siis testataan koelennoilla ja simulaatioissa.

Vasta kun koelennot, simulaatiot ja sotapelit on tehty, asettaa ostaja – Suomen puolustushallinto – koneet paremmuusjärjestykseen. Ranking-lista tehdään loppuvuodesta, ja lopullisen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto ensi vuonna.

Seula on tiukka, ja niin sen pitää ollakin. HX-hankkeen kustannusyläraja on 10 miljardia euroa. Se on Suomen historian kallein asehankinta.

Dassault Rafale: Ranskan ilmavoimien Rafale harjoituslennolla amerikkalaiskoneiden kanssa lokakuussa 2019.­

Saab Gripen E: Ruotsin uuden sukupolven Gripen on edeltäjäänsä kookkaampi. Kuva harjoituslennolta alkuvuodesta.­

F-35A Lightning II: Kaksi Yhdysvaltain ilmavoimien konetta ilmatankkauksessa Arabianmerellä.­

Super Hornet: Yhdysvaltain merivoimien rynnäkkölaivueen F/A-18 E puhkaisi äänivallin Atlantilla viime elokuussa.­

Näin jättihanke etenee

Puolustushallinto saa tammikuun loppuun mennessä hävittäjävalmistajilta vastaukset tarkennettuihin tarjouspyyntöihin. Samaan aikaan on meneillään HX-Challenge eli HX-haaste -nimellä kulkeva koelento-ohjelma. Ohjelman aikataulu:

  • Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020

  • Dassault Rafale 20.–28.1.

  • Saab Gripen 29.1.– 6.2.

  • Lockheed-Martin F-35A 7.–17.2.

  • F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.

Koneiden suorituskyvyn arviointi päättyy syksyllä. Toinen neuvotteluvaihe päättyy vielä tämän vuoden aikana, jolloin valmistajilta pyydetään lopulliset, sitovat tarjoukset. Valtioneuvosto tekee hankintapäätöksen vuonna 2021.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?