Monen puhetyöläisen äänihuulet ovat koetuksella, erityisen paljon ääniongelmia on opettajilla

Pitkäkestoinen, yhtäjaksoinen puhuminen – ja erityisesti tavallista voimakkaammalla äänellä – voi aiheuttaa rasitusmuutoksia äänihuuliin.

5.1.2020 6:58

Jos puhumisen vastapainona on myös hiljaista tekemistä ja pieniä taukoja, äänielimistö ehtii niiden aikana palautua.

Mikäli palautumisaikaa ei ole tarpeeksi, ääni voi alkaa oireilla, kertoo Turun yliopistollisen sairaalan johtava puheterapeutti Katja Saarela.

– Oireilu voi olla esimerkiksi äänen käheytymistä, karheutumista tai väsymistä. Se voi olla palantunnetta kurkussa, limaisuutta, toistuvaa tarvetta selvitellä kurkkua tai joskus kipuakin, Saarela luettelee.

Äänen oireilu alkaa helposti aiheuttaa huolta ja jännitystä siitä, kestääkö ääni puhetilanteissa. Tällainen stressi voi hankaloittaa oireita entisestään.

Saarelan mukaan ajoittainen äänen oireilu on melko yleinen vaiva. Ammateissa, joissa puhutaan paljon ja tarvitaan myös voimakasta ääntä, jopa 20–30 prosenttia työntekijöistä on kokenut äänioireita jossakin vaiheessa työuraansa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan johtava puheterapeutti Eliina Kankare kertoo, että ääniongelmat ovat vuosien varrella vain lisääntyneet. Erityisen paljon niitä ilmenee opettajilla.

Sisäilma, lääkkeet ja jännitys kuivattavat kurkkua

Äänen väsyminen on siis normaalia, ja kun puheen välillä on riittävästi taukoja, oireet yleensä helpottavat nopeasti. Jos ääni ei toistuen palaudu seuraavaan päivään mennessä tai hiipuu aina loppuviikosta, vaatii asia Kankareen mukaan tarkempia selvittelyjä.

Kurkun kuivuus voi johtua kuivasta sisäilmasta – Suomessa tämä on yleistä etenkin talvipakkasilla. Kurkkua voivat kuivata myös monet lääkkeet tai erityisen jännittävässä tilanteessa puhuminen. Palantunne kurkussa liittyy usein lihasjännitykseen. Myös puristeinen äänenkäyttö voi saada aikaan ääniongelmia.

Saarelan mukaan äänen käheyden taustalla puolestaan voi olla pitkäaikainen kurkunpäätulehdus, joka voi johtua esimerkiksi tupakoinnista, närästyksestä, allergioista, astmasta tai pitkittyneestä flunssasta.

– Usein pitkään jatkuneiden ääniongelmien taustalla on samanaikaisesti monia syitä, Saarela huomauttaa.

Riittävä vedenjuonti on tärkeää

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin foniatrian erikoislääkäri Maaria Ansaranta kertoo ääniongelmista kärsivien potilaiden usein kysyvän, puhuvatko he ” väärin” . Yleensä tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan ääntä vain tulee käytettyä liian paljon esimerkiksi huonosti toimivista työtiloista, taustamelusta tai voimakasta äänenkäyttöä vaativista harrastuksista johtuen.

– Esimerkiksi opettajilla välitunnitkin saattavat kulua erinäisten asioiden selvittelyyn, kun oikea tapa äänen kannalta olisi lepo. Paljon ääntään käyttävien olisi myös tärkeää juoda riittävästi vettä päivän mittaan. Rykimistä ja yskimistä tulisi välttää.

Ansarannan mukaan siinä, kuinka paljon kenenkin ääni kestää rasitusta, on yksilöllisiä eroja. Jos puhuminen jatkuu runsaana päivästä toiseen, todennäköisesti jossain kohtaa yön aikana tapahtuva lepo ei enää riitä. Oman äänenkäyttönsä rajat on tärkeä oppia tuntemaan.

Moni kärsii pitkään ennen hoitoon hakeutumista

Ääniongelmiin osataan usein hakea apua, mutta moni hoitoon hakeutuva on kärsinyt oireista jo pitkään. Oireet saattavat myös hankaloitua niin pikkuhiljaa, että niihin vaivihkaa totutaan, Ansaranta kertoo.

Kankareen mukaan asiaan voi liittyä myös vääriä käsityksiä.

– Esimerkiksi monet opettajat ajattelevat yhä, että ääniongelmat ikään kuin kuuluvat opettajan työhön. Näin ei kuitenkaan ole, Kankare painottaa.

Saarela kertoo, että ääniongelmien selvittelyn voi aloittaa hakeutumalla joko suoraan foniatrin tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolle tai menemällä aluksi työterveys- tai terveyskeskuslääkärille, mistä ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Puheterapeutilta saa ohjeita ja apua äänen hoitamiseen.

– Ennen puheterapeutin hoitoa tarvitaan kuitenkin lääketieteellinen selvitys, jotta tiedetään, mistä ongelmat johtuvat ja osataan tehdä oikea hoitosuunnitelma, Saarela huomauttaa.

Saarelan mukaan myös pidempään jatkuneet ääniongelmat ovat yleensä hyvin hoidettavissa tai vähintään lievennettävissä. Jo pienillä äänenhuollon keinoilla voi olla merkittävä vaikutus: Ennen puhetilanteita tai puhetyössä ääntä voi lämmitellä aamuisin esimerkiksi hyräilemällä, päristelemällä tai kevyesti laulamalla. Samat asiat voivat rentouttaa äänielimistöä myös runsaamman äänenkäytön jälkeen. Äänenvahvistuslaitteilla taas voi vähentää äänen rasittumista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?