Nuorille määrätään ”löysin rantein” rajuja psykoosilääkkeitä, vaikka vaikutuksia ei tunneta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nuorille määrätään ”löysin rantein” rajuja psykoosilääkkeitä, vaikka vaikutuksia ei tunneta

Kuvituskuva
Julkaistu: 4.1. 4:25

Kolme ketiapiinin käyttäjää kuvailee sivuvaikutuksia STT:lle: loputonta väsymystä ja lihomista, raivokohtauksia keskellä yötä.

Nuorille määrätään psykoosilääkkeitä liian kevein perustein, arvioivat asiantuntijat STT:lle.

Vuonna 2015 Suomessa oli noin 7 000 alaikäistä psykoosilääkkeiden käyttäjää ja 3 000 ketiapiinin käyttäjää. Suurin osa heistä sai lääkettä muuhun kuin skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jotka ovat psykoosilääkkeiden varsinaista käyttöaluetta vaikean masennuksen lisäksi.

Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck sanoo, että psykoosilääkkeitä ei saisi käyttää esimerkiksi tavalliseen paniikkihäiriöön tai ahdistuneisuushäiriöön.

– Yleisesti tuntuu, että Suomessa psykoosilääkkeitä määrätään herkästi, Wahlbeck sanoo.

Kristian Wahlbekc on Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja.

Kristian Wahlbekc on Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja.

Samaa mieltä on Turun yliopiston nuorisopsykiatrian dosentti Max Karukivi.

– Niitä määrätään löysin rantein. Se on houkutteleva lääke, koska se on monipuolinen.

Suomen yleisimpiä psykoosilääkkeitä on Orionin Ketipinor-nimellä myymä ketiapiini. Se on tarkoitettu yli 18-vuotiaiden skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon sekä lisälääkkeeksi vaikeassa masennuksessa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ei suosittele ketiapiinin määräämistä alaikäisille, koska psykoosilääkkeiden vaikutuksista nuoriin ei tiedetä kunnolla.

Sivuvaikutuksina väsymystä ja lihomista

Moni mielenterveyspotilas kokee, että ketiapiinia tuputetaan lääkärissä puoliväkisin vähän jokaiseen vaivaan. Karukivi ymmärtää potilaiden näkemyksen.

Ketiapiinilla on käyttäjien keskuudessa huono maine, koska siitä tyypillisesti tulee "kauhea olo". Kolme ketiapiinin käyttäjää kuvailee sivuvaikutuksia STT:lle: loputonta väsymystä ja lihomista, raivokohtauksia keskellä yötä. Lopetusoireisiin puolestaan kuului heidän mukaansa tärinää kuin krapulassa, huonovointisuutta ja kylmyyden tunnetta.

Haastatelluilla käyttäjillä oli diagnosoitu jokin niistä psyykkisistä sairauksista, joihin ketiapiinia voidaan käypä hoito -suositusten mukaan käyttää. Kaksi käyttäjistä kertoo olleensa 13-vuotiaita, kun reseptiä on tarjottu ensimmäistä kertaa. He kokivat jääneensä lääkkeen ja sen sivuoireiden kanssa yksin.

Kaikki kolme haastateltua ovat nyt nuoria aikuisia.

Itsetuhoisuudesta kahtalaista tietoa

Ketiapiini on yhdistetty myös itsetuhoisuuteen. Siksi maailmalla toimii psykoosilääkkeiden vastaisia kansalaisliikkeitä.

Fimean ylilääkäri Pauliina Ikäheimo kertoo, että mielen sairauksiin liittyy usein itsetuhoisuutta. Kun lääkehoito aloitetaan, riski usein nousee lääkkeen fyysisesti aktivoivan vaikutuksen takia, mutta vähenee hoidon myötä. Itsetuhoisuuden riski liittyy myös ketiapiinihoidon äkilliseen lopettamiseen.

Fimean mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että ketiapiini lisää itsetuhoisuutta enemmän nuorilla kuin varttuneemmilla aikuisilla. Max Karukivi kuitenkin tulkitsee, että selkeä näyttö ketiapiinin yhteydestä itsetuhoisuuteen puuttuu. Hän ei ole erityisen huolissaan itsetuhoisuusriskistä.

Ikäheimo muistuttaa seurannan tärkeydestä lääkehoitoa aloitettaessa – muuten nuori saa oireisiinsa vain lääkeavun ja jää mahdollisten sivuvaikutusten kanssa yksin. Moni STT:lle kokemuksistaan kertonut psykoosilääkkeiden käyttäjä kertoi näin tapahtuneen.

– Psykoosilääkkeitä määrätään liian paljon, koska psykoterapiaa on liian vähän saatavilla. Mitään muutakaan ei ole tarjolla, Kristian Wahlbeck sanoo.

– Lääkärin tilannetta helpottaisi, jos tarjolla olisi keskusteluhoitoa. Usein ei ole.

Nuoret ovat vaikea tutkimusryhmä

Fimean mukaan tutkimuksissa ketiapiinin vaikutusta alle 18-vuotiaisiin on verrattu lumelääkkeeseen eikä ketiapiinilla ole saatu lumelääkkeitä parempaa hoitovastetta. Nuoret ovat vaikea tutkimusryhmä, koska heissä tapahtuu muutenkin isoja muutoksia.

– Aivot ovat nuoruusiässä hyvin plastiset. Jos niitä sorkitaan, ei voi tietää, mitkä ovat vaikutukset vaikka kymmenen vuoden päästä, sanoo Karukivi.

Lääkemarkkinoilla suurin kuluttajaryhmä ovat aikuiset, joten lääkkeiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei juuri tutkita, sanoo Wahlbeck.

– Yhteiskunnan pitäisi huolehtia, että näin tehdään. Nuorten mielenterveystilanne on yhteiskunnallinen ongelma.

Tällaisia tutkimuksia rahoittaa esimerkiksi Suomen Akatemia, joka puolestaan saa määrärahansa valtioneuvostolta eli hallitukselta.

Karukivi huomauttaa, että ongelmista huolimatta suunta on ollut toivottu psyykenlääkkeiden määräämisessä. Ennen psykoosin kaltaisiin tiloihin määrättiin bentsodiatsepiineja, jotka aiheuttavat riippuvuutta. Ketiapiinin puolestaan tiedetään aiheuttavan lopetusoireita, mutta ei varsinaista riippuvuutta.

Tuoreimmat osastosta