Ilmatieteen laitos: Talvi perutaan monin paikoin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ilmatieteen laitos: Talvi perutaan monin paikoin

Julkaistu: 3.1. 6:05

”Hellemassa” saapui illalla Suomeen.

Suomi lämpeni, saatiin ”intiaanisyksy”.

Meteorologien ”hellemassaksi” kutsumaa lämmintä ilmaa valui torstai-illasta alkaen lounaisesta Euroopasta Suomen ylle ja ilmiö vaikuttaa lämpötiloihin vielä perjantaina.

Läntisessä Lapissa hellemassa saa pientä sivustatukea norjalaisesta föhntuulesta, lämpimästä ”föönistä”.

Keski-Norjassa mitattiin torstaina 19 asteen shortsikelejä.

Suomessa oli leutoa jo ennen hellemassaa. Pitkäkestoisella leutoudella on radikaaleja seurauksia. Ilmatieteen laitos joutuu peruuttamaan jo alkaneiksi julistettuja termisiä talvia.

Terminen talvi tarkoittaa vuorokauden keskilämpötilan painumista pysyvästi pakkasen puolelle.

Meteorologi Eveliina Tuovinen käyttää ilmausta ”takaisinveto”.

– Yritämme aina, että takaisinvetoja ei tulisi. Nyt on kuitenkin lauhtunut niin paljon, että joudumme varmasti tekemään muokkauksia, Tuovinen pahoittelee välisuomalaisille mahdollisesti aiheutuvia pettymyksiä.

Etelä-Suomeen talvea ei ollut ehditty julistaa, joten takaisinvedot eivät koske siellä asuvia.

Katso alla olevasta vaihtokuvasta, milloin terminen talvi on alkanut eri puolilla Suomea.

Ainakin Tampereen seudulla ja sillä suunnalla Hämettä talvi perutaan. Muitakin peruutuksia saattaa seurata, ja jatkossa vielä lisää, mikäli pakkaset pysyttelevät poissa. Talvi saattaa käyttäytyä kuin keski-ikäisen miehen hiusraja.

Tuovisen mainitsema takaisinveto on ennakkotieto, sillä Ilmatieteen laitoksen termisen talven tilastoa ei ole päivitetty 12. joulukuuta jälkeen.

– Teemme sen perjantaina tai ensi viikolla, Tuovinen kertoo.

– Emme yleensä pidä kiirettä.

Kiireettömyys on valittu taktiikka. Talvi julistetaan vasta, kun pitemmän ajan näytöt riittävät siihen. Hötkyilystä voi seurata takaisinvetoja, jos syksy palaa tai – teoreettisessa ääritapauksessa – ihmetellään laulun sanoin, onko terminen kesä tullut termisen talven keskelle.

– Se tuntui silloin turvalliselta, Tuovinen perustelee termisen talven julistamista alueelle, joka Salpausselkien pohjoispuolella ulottuu Etelä-Karjalasta Hämeeseen.

Juuri tätä välivyöhykettä uhkaa siirtyminen takaisin syksyyn, jonka luultiin jääneen taakse 23. marraskuuta.

Suomessa puhutaan intiaanikesästä silloin, kun termisen syksyn alkamisen jälkeen saadaan uusi kesäisen lämmin sääjakso. Samalla tavalla voisi ajatella olevan luontevaa puhua intiaanisyksystä, jos syyslämpötilat palaavat, kun talvi on ehditty julistaa.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Erik Saarikallen mukaan intiaanisyksy ei kuulu meteorologiseen sanavarastoon, mutta mikään ei estä sen lanseeraamista epävirallisemmin.

Saarikalle tunnustaa meteorologien olevan usein pulassa termisten määritelmien kanssa.

– Ihmisille ne ovat mielenkiintoisia, mutta Ilmatieteen laitoksella me kipuilemme niiden problematiikan kanssa.

Määritelmät toimivat ja puolustavat paikkaansa silloin, kun vuodenajat ovat vahvoja ja selkeitä. Usein ne eivät sitä ole, vaan lämpötilat sahaavat ja makaavat nollan tuntumassa. Lauhoja alkutalvia oli 2010-luvulla useita.

– Nykyisinhän vitsaillaan, että meillä on syksy ainainen, ja että lämpötilat – tai ainakin kokemus niistä – ovat samat jouluna ja juhannuksena, Saarikalle sanoo.

Lauhat talvet muuttavat rehdin termisyyden epämääräisiksi väliaikaisuuksiksi.

Termisen talven alku vaihtelee yleensä muutaman viikon keskimääräisen alkamisajankohdan molemmin puolin.

Varhaisin termisen talven alkupäivämäärä vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa oli 15. syyskuuta vuonna 1968 Lapissa, josta käsin talvi Suomea tähän asti on lähestynyt, ja todennäköisesti jatkossakin.

Tuolloin terminen talvi jatkui Sodankylässä ja Inarissa 230 vuorokautta, mikä on tilastoennätys.

Myöhäisimmillään terminen talvi on alkanut Lapissa marraskuun puolivälissä.

Keskisessä Suomessa terminen talvi alkaa varhaisimmillaan ennen lokakuun puoliväliä, ja myöhäisimmillään terminen syksy on jatkunut joulukuun puoliväliin asti, rannikolla pidempäänkin.

Etelä-Suomessa talvi voi alkaa lokakuun puolivälissä, mutta välillä vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Ilmatieteen laitoksella muistetaan talvi 2007–08 siitä että termisen talven määritteleminen oli ”erityisen hankalaa”.

Loppujen lopuksi vuorokauden keskilämpötila pysytteli Helsingin Kaisaniemessä nollan alapuolella yhdeksän (9) vuorokauden ajan.

Talvi alkoi 19. maaliskuuta ja päättyi 27. maaliskuuta.

– Se on knoppi, jonka kaikki täällä muistavat, meteorologi Tuovinen kertoo.

Juuri nyt missään ei ole merkkejä, että terminen talvi lähestyisi Etelä-Suomea mistään suunnasta.

Saarikalle käyttää hellemassasta myös nimeä lämpöpulssi. Vaikka meteorologit eivät rakastu sääilmiöihin, voi niillä olla monta nimeä.

– Sen jäljestä pikku hiljaa viilenee ja sunnuntaina voi koko maassa olla pakkasta, mutta välipakkasten ja korkeanselänteen jälkeen on ensi viikolla taas lauhaa plussankeliä, Saarikalle ennustaa.

Ilmamassa noin kilometri Suomen yläpuolella oli torstaina illalla 13 astetta.

– Siellä on aika leppoisaa. Kesäajan säteilymäärillä olisimme hellerajoilla, Saarikalle tunnelmoi.

Tosin Suomessa puhaltavat nyt voimakkaat läntiset matalapaineviritteiset tuulet, mikä saa ilman tuntumaan viileämmältä kuin se onkaan.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta