Meteorologi: vaikka poliitikot päättäisivät päästöistä mitä, lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmenen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Meteorologi: vaikka poliitikot päättäisivät päästöistä mitä, lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmenen

2010-luvulla rikottiin useita kuukauden lämpöennätyksiä, mutta kylmyysennätyksiä ei yhtäkään.

Viime vuosi oli Suomessa lähes asteen normaalia lämpimämpi.­

2.1. 14:22

Viime vuosi oli lähes koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi, selviää Ilmatieteen laitoksen tilastoista. Ainoastaan Lapin keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.

Koko maan keskiarvo oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Etelärannikolla vuosi oli useilla havaintoasemilla mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa.

Päättyneellä vuosikymmenellä on muutenkin riittänyt lämpöä. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen huomauttaa, että 2000-luvulla on rikottu kuuden eri kuukauden lämpötilaennätykset, joista viisi 2010-luvulla. Sen sijaan kuukauden kylmyysennätys on rikottu viimeksi vuonna 1999 ja sitä ennen vuonna 1980. Myös vuoden keskilämpötilojen kympin kärjessä on viisi vuotta 2010-luvulta.

Meteorologi uskoo trendin jatkuvan samanlaisena vaikka muistuttaakin, että yksittäiset vuodet saattavat olla hyvinkin erilaisia.

– Vaikka mitä saataisiin aikaiseksi päästöjen osalta, kyllä lämpimämpään suuntaan mennään vielä alkanutkin vuosikymmen, Jokinen sanoo.

Koko maailman lukuja vielä odotellaan

Suomessa ei viime kesänä hikoiltu samanlaisissa helteissä kuin vuonna 2018. Sen sijaan Keski-Euroopasta luettiin pitkin kesää uutisia hurjasta lämpöaallosta.

Koko maailman osalta Jokinen ei ota kantaa viime vuoden tai vuosikymmenen säähän. Hänen mukaansa globaalit tilastot tulevat julki viikon tai parin kuluttua. Kesän hellejakso ei välttämättä riitä heilauttamaan koko vuotta ennätyslukemiin.

– Ainakin Suomessa talvikuukaudet ratkaisevat, tuleeko vuodesta tavanomaisesta kylmempi vai lämpimämpi, koska talvella lämpötilapoikkeamat ovat paljon suurempia kuin kesällä. Etenkin joulu-, tammi- ja helmikuu ovat aika ratkaisevia.

Huhtikuussa tehtiin ennätyksiä

Viime vuoden alin lämpötila oli 39,1 pakkasastetta Utsjoen Kevojärvellä helmikuun alussa ja ylin, 33,7 astetta, Porvoon Emäsalossa heinäkuun lopussa. Kuukausista huhtikuu oli monella havaintoasemalla poikkeuksellisen lämmin, ja asemakohtaisia huhtikuun lämpötilaennätyksiä mitattiin useita.

Vuoden sademäärä oli enimmäkseen tavanomaista tai tavanomaista suurempaa. Eniten vuoden aikana satoi Puolangan Paljakassa (828,8 millimetriä), vähiten Utsjoen Kevolla (375,3 millimetriä).

Viime vuosi alkoi Aapeli-myrskyllä, joka toi Suomen merialueiden uuden tuuliennätyksen, 32,5 metriä sekunnissa. Myrskyisästä alusta huolimatta ukkoskauden salamalukema jäi keskimääräistä alhaisemmaksi. Keskimäärin vuodessa mitataan 130 000 maasalamaa, kun viime vuonna niitä kirjattiin rekisteriin noin 87 000.

Joulukuussakin lämpimiä lukemia

Myös joulukuu oli varsin lämmin. Ilmatieteen laitoksen mukaan keskilämpötila oli 3–6 astetta tavanomaista korkeampi, mikä yleensä toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Nyt edelliset lämpimät joulukuut on mitattu etelässä vuonna 2017 ja Lapissa vuonna 2011.

Joulukuussa kylmintä oli Utsjoen Kevojärvellä, jossa mitattiin 35,4 pakkasastetta kuun 9. päivänä. Lämpöennätys, 8,4 astetta, mitattiin Paraisilla joulukuun 4. päivänä.

Sademääräkin oli joulukuussa suuressa osassa maata suurempi kuin keskimäärin, Keski-Lapissa kaksinkertainen. Sodankylän Vuotsossa rikottiin aseman joulukuun sade-ennätys, lähes 99 millimetriä. Kuun suurimmat sateet tulivat Virolahden Koivuniemessä, jossa satoi 116,8 millimetriä, ja vähiten kastuttiin Kauhavan 24,8 millimetrissä.

Lumitilanne vaihteli joulukuussa maan sisällä merkittävästi. Ajankohtaan nähden lunta oli kuun päättyessä monin paikoin tavanomaista vähemmän ja etelässä sekä lännessä oli laajasti lumetonta, kun taas Lapissa lunta oli paikoin ennätysmääriä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?