Suomen ensimmäinen vihreä sisäministeri ei ole välttynyt yhteentörmäyksiltä – Maria Ohisalo näpäyttää nyt kriitikoita IS:n haastattelussa: ”Siihen täytyy vain tottua” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen ensimmäinen vihreä sisäministeri ei ole välttynyt yhteentörmäyksiltä – Maria Ohisalo näpäyttää nyt kriitikoita IS:n haastattelussa: ”Siihen täytyy vain tottua”

Sisäministeri Maria Ohisalo toivoo asioiden seestyvän edes hetkeksi hallituskriisistä alkaneen myrskyn jälkeen.

Julkaistu: 29.12.2019 12:57

IS-erikoishaastattelu: Sisäministeri Maria Ohisalo väistelee vastaamasta suoraan kysymykseen, ovatko al-Holin äidit Supon arvion mukainen uhka Suomen turvallisuudelle.

Repivä syyskausi eduskunnassa on ohi. Sisäministeri Maria Ohisalonkin (vihr) kasvoilla välähtää hymy. Melkoisesta hullunmyllystä on tultu läpi. Vielä hetki ennen hallituskriisiä Ohisalo ei olisi voinut kuvitella, että hänet nimitetään puolen vuoden sisällä jo toistamiseen sisäministeriksi.

– Nyt tuntuu siltä, että kun on menty myrskyn läpi, asiat varmasti seestyvät hetkeksi ja voidaan keskittyä olennaiseen. On varmasti hyvä aika hallitukselle alkaa antaa näyttöjä, Ohisalo avaa.

Hän saapuu Tekniikan museoon kuntosalilta mustaan untuvatakkiin uppoutuneena. Samaan aikaan joulua edeltävänä lauantaina Irakin Erbilissä Suomen viranomaiset valmistautuivat tuomaan al-Holin leiriltä kotiin turvaan kaksi orvoksi jäänyttä suomalaislasta. Siitä Ohisalo ei haastattelussa hiisku mitään, koska ei voi. Jälkeenpäin hän kiittää suomalaisia viranomaisia näiden toiminnasta.

– Iloinen uutinen joulun alla. Toivon lapsille kaikkea hyvää ja rauhallista mahdollisuutta kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja viettää turvallinen lapsuus.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen olisi päästävä sanoista tekoihin, mutta sen alkutaivalta varjostaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) yhä jatkuva piina. Haaviston vastauksiin al-Hol-vyyhdissä tyytymätön oppositio tarttui järeään keinoon ja yrittää saada hänet ministerivastuuasiana valtakunnanoikeuteen.

– Eduskunnalla on tiettyjä keinoja käytössä ja oikeuskansleri käy hänelle tulleet kantelut läpi. Se on sinänsä ihan tavanomaista. Asiat pitää selvittää ja siihen kansanedustajilla on mahdollisuus, Ohisalo sanoo tyynesti.

Maria Ohisalo sanoo taustansa köyhyys- ja eriarvoisuustutkijana auttaneen häntä hyppäämään sisäministerin rooliin. – Olen kokenut tämän maailman jollakin tavalla omakseni.

Puheenvuoroissa on aistittavissa myös turhautumista. Ohisalo muistuttaa Haaviston saaneen eduskunnan luottamuksen välikysymyksessä. Oppositio epäilee Haaviston puhuneen prosessin eri vaiheissa muunneltua totuutta. Näkeekö Ohisalo vihreiden puheenjohtajana Haaviston tehneen prosessissa mitään virheitä?

– Ulkoministeriössä työskentelevän virkahenkilön (erityisedustaja) työ jatkuu. Minusta se kertoo siitä, että siinä ei ole tehty mitään väärää. On selvitetty erilaisia keinoja, jotta asioissa päästään eteenpäin. Sikäli en aina ymmärrä, mikä tässä on jäänyt epäselväksi. Aina on tietenkin niin, että viestintää pitää pystyä tekemään paremmin.

Sisäministeri itse ei selkokielellä allekirjoita Suojelupoliisin uhka-arviota al-Holin leirillä olevista suomalaisnaisista. Supon viestintäasiantuntija Minna Passi on sanonut, että naiset todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaansa Suomessa, verkostoituisivat keskenään ja integroituisivat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin.

Ohisalo kaartelee.

Hän sanoo hallituksen käyvän läpi terrorismilainsäädännön aukkoja ja Supolla olevan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta omat analyysinsä. Tiedustelumahdollisuudet ovat parantuneet tiedustelulakien myötä. Ohisalo jatkaa vetoamalla hallituksen linjaukseen kirjattuun kokonaisarvioon ja lisää Suponkin painottaneen tapauskohtaista harkintaa.

– Erityisedustaja käy ratkaisuja tehdessään läpi turvallisuusviranomaisen näkemyksiä. Siinä yhteen pitää sovittaa lasten oikeuksien toteutuminen ja turvallisuusnäkökohdat.

Kokeillaan vielä kerran. Jakaako ja allekirjoittaako sisäministeri Supon riskiarvion huolen äideistä?

– Supo on viranomainen, jonka tehtävä on eri keinoin hankkia paljon tietoa. Ei minulla ole siihen enempää kommentoitavaa.

Sisäministeriö tuntunut omalta maailmalta

Yksi isompi juttu. Sellainen osuu jokaisen sisäministerin kohdalle. Niin Ohisaloa opasti kesällä yksi aiempi sisäministeri. Ohisalon ensimmäiseen kuuteen kuukauteen on mahtunut useita kansakuntaa syvältä kouraisseita asioita. Al-Hol, Kuopion kouluisku ja Porvoon poliisiammuskelu.

Sisäministeriön maailma ei ole Ohisalolle täysin uusi. Köyhyys- ja eriarvoisuustutkijana hän luki tarkkaan sisäministeriön raportteja. Nyt hän katsoo asioista suoraan hermokeskuksesta.

– Olen kokenut tämän maailman jollain tavalla omakseni. Hienoin näinä kuukausina tullut ajatus on se, että meillä on viranomaiset, jotka joka hetki tekevät työtä turvallisuutemme eteen, mutta emme näe sitä. Silloin asiat ovat aika hyvin.

Ministeri on tutustunut toimialaansa haalaritasollakin. Tässä hän lähtee Espoon Niittykummun paloasemalta paloauton kyydissä kolaripaikalle.

Ohisalo Rajavartiolaitoksen pelastusharjoituksessa.

Instagram-päivitykset näyttävät Ohisalon menneen täysillä syvään päätyyn ja tutustuneen laajalti viranomaisten arkeen. Marraskuussa hänet jätettiin Rajavartiolaitoksen pelastusharjoituksessa helikopterista pimeään Itämereen pintapelastajan kanssa odottamaan pelastajaa.

Yhteentörmäyksiltä ei silti ole vältytty.

Syksyllä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja vihreiden puheenjohtajana puhunut Ohisalo olivat täysin eri mieltä siitä, pitääkö huumausaineiden käytön rangaistavuus poistaa. Kolehmainen paalutti tv-studiossa, ettei missään nimessä edes kannabiksen osalta.

Syntyi kohu. Sisäministerin katsottiin vetäneet puheillaan poliisilta mattoa jalkojen alta. Ohisalon mukaan yhteinen näkemys on, että asiaa eri näkökulmista katsovat tutkijat ja poliisi pitää saada saman pöydän ääreen laajaan keskusteluun.

– Sitten mietimme yhdessä, miten maailmaa muutetaan niin, että haittoja vähentävään suuntaan päästään. Jos nähdään, että yhä useampi nuorista on kannabista kokeillut, niin ei varmaankaan kannata lähteä iskemään heille rangaistuksia. Se ei tule heitä helpottamaan heidän elämässään.

Ohisalo muistuttaa, että vihreiden kanta on linjattu yhteisesti ja siksi puolue myös äänestää asiassa linjansa mukaisesti, jos keskustelun herättänyt kansalaisaloite eduskunnan äänestykseen tulee.

– Poliisin suhtautumisen tiesin ja olin tästä keskustellut poliisiylijohtajan kanssa. Ei siinä sen erikoisempaa. Tällaisissa tilanteissa minun on ajettava puolueen yhteisiä linjoja.

Häly nousi myös, kun sisäministeri pyysi kurdiaktivistien mielenilmauksessa sattuneen välikohtauksen jälkeen poliisilta sen voimankäytöstä selvitystä. Samaa oli ilmassa, kun Ohisalo tarttui toimeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle irakilaismiehen pakkopalautuksesta antaman langettavan tuomion jälkeen.

–  Tehtäväni on ministeriön tasolta edellyttää, että alalla toimitaan lain mukaan. Nyt maahanmuuttovirasto on käymässä läpi tiettyjä hakemuksia uudelleen. Huolestuttavaa olisi se, jos ministeri ei tällaisessa asiassa toimisi millään tavalla.

Ohisalo sanoo, ettei hänellä ole mitään syytä epäillä viranomaisten toimintaa.

– Olen alusta lähtien sanonut, että toivon, että meillä on mahdollisimman matala kynnys joka suuntaan, että minua uskalletaan lähestyä, eikä aina tarvitse tehdä sitä eri portaiden kautta. Olen tekemässä turvallista Suomea yhdessä.

Ulospäin on usein näyttänyt siltä, että Ohisalo joutuu tasapainoilemaan sisäministerin ja vihreiden puheenjohtajan roolin välillä.

– No jaa, ehkä ihmisillä on totuttautumista siihen, että sisäministeri sanoo painokkaasti ihmisoikeuksien olevan tärkeä asia, joka täytyy ottaa huomioon kaikessa ja aivan jokaisen kohdalla. Jos se on jotenkin uutta, niin siihen täytyy vain tottua, hän napauttaa.

Ohisalo muistuttaa saaneen pestinsä, koska 12 000 hänen kantansa tuntevaa helsinkiläistä valitsi hänet eduskuntaan. Hän kertoo teroittaneensa omilleen eri käänteissä, ettei vihreiden oma poliittinen ohjelma ole hävinnyt minnekään, mutta nyt puolue on sitoutunut hallitusohjelman linjauksiin.

– Emme mene hallitusohjelman reunojen yli. Samalla täytyy olla myös visio siitä, miten maailmaa kehitetään pidemmällä aikavälillä. On vastuullista katsoa, että emme jätä huonoa perintöä, vaan hyvän seuraavalle hallitukselle ja Suomen kansalle.

Vaikka maahanmuutto hallitsee usein keskustelua, on Suomen sisäisen turvallisuuden suurin uhka yhä syrjäytyminen. Ohisalo kuvaa syrjäytymisen yhteiskunnan reunoille olevan ”pahinta bensaa liekkeihin” ja siihen puuttumiseen on löydettävä uusia työkaluja.

– Jos ihmisillä ei ole enää mitään menetettävää, voi alkaa tapahtua yhteiskuntarauhan kannalta huolestuttavia asioita.

Hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteko valmistuu ensi syksynä. Työ lähtee liikkeelle eri ihmisryhmien kokemasta turvallisuudesta tai turvattomuudesta.

– Aikaisempien selvitysten perusteella meillä on kaksi prosenttia ihmisiä, jotka sanovat, että Suomi on turvaton maa. Sekin on yli 100 000 ihmistä. Siihen kokemukseen täytyy pureutua entistä vahvemmin.

Maria Ohisalon mielestä syrjäytymiseen ja siihen puuttumiseen on löydettävä uusia työkaluja.

Eduskunnan syysistuntokausi päättyi kärjekkääseen riitelyyn. Yleinen toive on, että puolueiden keskinäinen retoriikka laskisi kierroksia.

– Omassa toiminnassani pyrin siihen, että menen asioiden kautta, enkä menisi henkilöihin.

Ohisalo on pitänyt paljon esillä oikeusministeriössä valmisteilla olevaa lainsäädäntöä maalittamisen kriminalisoinnista. Vihapuheesta on tullut demokratian uhka, eivätkä kaikki enää uskalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kohteena ovat niin poliisi, syyttäjät, tutkijat, poliitikot kuin toimittajatkin.

Ohisalo olisi valmis eduskuntapuolueiden yhteiseen julkilausumaan, jossa ne irtisanoutuivat vihapuheesta ja maalittamisesta. Hän uskoo, että valtaosa puolueista myös lähtisi siihen mukaan.

– Voimme oikeutetusti olla puolueiden kanssa eri mieltä asioista. Mutta jos se menee vihaan, väkivaltaan ja uhkailuun, että toivon sinulle sellaista tai tällaista kuolemaa, koska olet tuota mieltä, se ei ole enää demokratiaa. Siitä toivoisi, että kaikki poliitikot yhdessä irtisanoutuisivat tällaisesta.

Ohisalon sanomisia kyselytunnilla vääristeltiin marraskuun lopulla julkaistulla videolla. Siihen oli leikattu Ohisalon sanomisia asiayhteydestä irrotettuna vuoropuheluksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa.

– Kyse on tavasta häiritä ja viedä pois työaikaani siltä, mitä oikeasti teen. En voi ryhtyä kommentoimaan jokaista asiaa ja pahimmillaan tällaisesta syntyy uudet keskustelukierrokset siitä, että jos et ole näin sanonut, niin todista se.

Tällaista todistamista Ohisalolta vaati muiden muassa Laura Huhtasaari (ps). Ohisalo olisi toivonut, että samaan videoon leikattu Halla-aho olisi myös oikaissut asiaa.

– Hän ei kokenut siihen mitään tarvetta. Koska internet on pullollaan myös erilaisia suuhun laitettuja sanoja, joita ei ole koskaan sanottu, olisi ilmiöön laajemmin kantaa ottaminen tärkeää. Pitäisi sanoa, että avoimessa demokratiassa meillä on demokraattisesti valitut puolueet ja poliitikot, joiden pitäisi voida tehdä rauhassa työtään.

Ohisalo ei itse ole pyytänyt videon poistamista, mutta vihreiden puoluetoimistolta niin tehtiin. Sosiaalisen median jätit Facebook ja Twitter kuitenkin kieltäytyivät poistamasta sitä.

Palataan maailmalla paljon huomiota saaneeseen hallituksen naisviisikkoon ja sen haasteisiin. Li Andersson (vas) kirjoitti joulun alla Hufvudstadsbladetiin kolumnin otsikolla Spice Girls -hallitus. Anderssonia ei haitannut, että hallitusta oli verrattu hänen nuoruusvuosiensa suosikkiyhtyeeseen. Ohisalo tunnistaa Spice Girls -hengestä jotakin viisikkoon sopivaa.

– Bändi on vaikuttanut meidän ikäpolven elämänkatsomukseen jossain määrin ja luonut sellaista ajatusta, että maailma on avoin ja naisetkin voivat kantaa vastuuta ja olla isoissa paikoissa. Ei kuitenkaan ole yksilöistä kiinni, mitä politiikkaa teemme ja kenen kanssa, vaan tärkeintä on että hallitusohjelman tavoitteet menevät eteenpäin.

Ohisalon mukaan viisikon on mahdollista tiivistää yhteistyötään aiemmasta. Sille jää myös EU-puheenjohtajuuskauden päätyttyä siihen enemmän aikaa. Antti Rinne (sd) sanoi pääministerinä, että EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen hallitus tarkastelee avustajiensa määrää. Ohisalo ei ole eturivissä luopumassa lähtökohdaksi hallitusneuvotteluissa keväällä otetusta avustajakaartista.

– On aiempia hallituskausia, joilla jopa ministerit ovat palaneet loppuun kesken kaiken. Minusta työssä jaksamisen ja lainsäädäntötyön laadukkuuden kannalta on ihan järkevää, että asiat valmistellaan hyvin ja on porukkaa tekemässä asioita.

Viisikolla on edessään vaikean syksynä jälkeen raskas kevät. Kunnianhimoiset tavoitteet ilmasto- ja työllisyyskysymyksissä odottavat ratkaisuja. Niiden yhteensovittaminen vaatii rutkasti työtä. Ohisalo nostaa esiin Finnpulpin Kuopion seudulle suunnitteleman havusellutehtaan, jolle Korkein hallinto-oikeus ei joulunalusviikolla antanut ympäristölupaa.

– Se olisi ollut työllisyysnäkökulmasta tärkeä hanke, mutta KHO katsoi sitä erityisesti ympäristönäkökulmasta, eikä se ollut kestävä ratkaisu Kallaveden kannalta. Punnintaa täytyy jatkuvasti tehdä yhdessä työllisyys- ja ilmastotoimien kanssa.

Viisikolla on vaikean syksyn jälkeen edessään raskas kevät. Maria Ohisalon mukaan sovituista uusista ”työpaikoista ei tingitä minnekään”. Samalla työllisyys- ja ilmastotoimien välillä on tehtävä jatkuvaa punnintaa.

Ensi syksyn budjettiriiheen mennessä pitäisi saada luotua 30 000 päätösperusteista työpaikkaa. Hallitusohjelman kirjaus julkisen talouden tasapainosta vuoteen 2023 mennessä vaatii hallituskauden loppuun mennessä vähintään luvatut 60 000 uutta työpaikkaa. Ohisalo ei halua spekuloida, joudutaanko jo sovituista menolisäyksistä leikkaamaan, jos työpaikkoja ei synny.

– Ei työpaikoista lähdetä tässä kohtaa tinkimään minnekään. On vain tehtävä niin paljon töitä, että pöydällä on erilaisia vaihtoehtoja.

Ohisalo nostaa esiin työllisyyskokeiluja ja kehaisee Juha Sipilän hallituksen tehneen ”hyviä avauksia” kokeilukulttuurissa.

– Se on ajatus, mitä Marinin hallituksen kannattaa jatkaa monessa. Kokeilujen kautta edetään. Katsotaan, mikä toimii, ja jos ei toimi, aina voidaan myös peruuttaa.

Uusia työllisyystoimia miettivät kolmikantaiset työryhmät olivat joulutauon alkaessa aivan jumissa. Poliittinen paine ratkaisujen löytymiseksi puuttuu. Jos ryhmistä ei synny mitään, hallituksen on tehtävä kovia ratkaisuja yksin.

– Niinhän se on. Erilaista työryhmätyöskentelyä tarvitaan aina taustaksi, mutta lopulta tarvitaan poliittinen nyrkki tekemään päätökset. Nyt vain kaivataan ideoita.

Kotoilua ja yhteisiä pyörälenkkejä puoliso Miika Johanssonin kanssa. Niistä oli Ohisalon joulupyhät tehty sukuloimisen ohella politiikan villin loppuvuoden jälkeen. Ohisalo sanoo jaksaneensa myrskyjen keskellä ”ihan hyvin”. Ja vielä paremmin hän jaksaisi, jos pääsisi treenaamaan useammin. Uusi vuosi lupauksineen tekee tuloaan.

– Täytyy ensi vuonna kalenteroida vähän paremmin. Jaksamista auttaa todella paljon se, että nukkuu, syö ja treenaa hyvin. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, on vaikea tehdä hyvin politiikkaa.

Ennen haastattelun päättämistä on kysyttävä vielä yhdestä Ohisalon ja Haaviston puheissa viime aikoina huomion kiinnittäneestä yksityiskohdasta. He molemmat puhuvat virkamiehen sijasta virkahenkilöstä. Ohisaloa hivenen hymyilyttää.

Hänen mukaansa ilmaisu ei ole ”mitenkään tarkoituksellisesti valittu”. Ei vaikka kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) on herättänyt huomiota kutsumalla eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi. Sosiologi Ohisalossa herää. Hän pitää hyvänä, että kieli muuttuu ajan mukaan. Suomessa on esimerkiksi hyvin vähän naispuolisia palomiehiä.

– Jos puhumme ikuisesti vaan palomiehistä se ei välttämättä ole viesti, joka sanoo nuorelle tytölle: olet tervetullut pelastajaksi. Voidaan käyttää pelastaja-termiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?