Suomi maallistuu, mutta maailma muuttuu yhä uskonnollisemmaksi – Islam kuroo kiinni kristinuskon etumatkaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomi maallistuu, mutta maailma muuttuu yhä uskonnollisemmaksi – Islam kuroo kiinni kristinuskon etumatkaa

Tutkijan mukaan uskonnottomuuden huippu saatettiin jo kokea puoli vuosisataa sitten.

Islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Kuvassa moskeija Pakistanin Lahoressa.

29.12.2019 2:37

Suomessa kirkosta erotaan ahkerasti loppuvuodesta, ja kiistely koulujen joulujuhlien kristillisyydestä on jo pienoinen perinne. Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, eletään kuitenkin melkoisessa maallistumisen kuplassa.

– Tämä on ainoa osa maailmasta, jossa maallistuminen on selkeä suuntaus ja uskonnottomien osuus lisääntyy. Muualla maailmassa uskonnot voivat varsin hyvin, sanoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa jotakin uskontoa tunnustavien määrä lisääntynyt maailmassa voimakkaasti 1970-luvulta 2000-luvulle, ja kehityksen on ennustettu jatkuvan. Tähän on kaksi pääsyytä: Länsi-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa suurempi väestönkasvu paljon niitä uskonnollisimmissa kehittyvissä maissa sekä uskonnonvastaisten kommunististen ideologioiden romahdus tai heikentyminen.

– Jos katsotaan todella pitkällä aikavälillä niin 1960–70-luku oli ehkä sellainen piste historiassa, jolloin maailma oli kaikkein vähiten uskonnollinen, Ketola pohtii.

Uskonnoton voi olla hengellinen

Suomessa yhteiskunta oli vielä puoli vuosisataa sitten paljon enemmän uskonnon leimaama. Nykyään olemme muiden Pohjoismaiden kanssa jonkinlaisia poikkeuksia: maallistuneita henkilökohtaisen uskonnollisuuden mittarilla, mutta kirkkoon kuulumisen perustella edelleen melkoisen uskonnollisia yhteiskuntia. Suvivirsi ja joulun perinteet osuvat ja uppoavat.

– Väestö pysyy myönteisenä kirkolle ja ylläpitää joitakin uskonnollisia perinteitä hyvinkin mielellään, Ketola kuvaa.

Perinteet koetaan osaksi kansallista identiteettiä ja kirkon työtä voidaan arvostaa, vaikka itse ei uskottaisikaan.

Kuva ei siis ole mustavalkoinen, eikä uskonnottomien joukossakaan pelkkiä ateisteja ole. Ketolan mukaan länsimaissa yleistyy ajattelu, jossa otetaan etäisyyttä uskontoon, mutta poimitaan samalla aineksia uskonnoista ja määritellään minuutta henkisesti.

– Uskonnottomuus ei välttämättä tarkoita maailmankatsomuksellista tämänpuoleisuutta, tutkija muotoilee.

Kiinasta kristinuskon ykkösmaa?

Muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan viisi kuudesosaa maailman väestöstä kuuluu johonkin uskontoon. Kristittyjä on noin kolmasosa, muslimeja neljäsosa. Näistä molempien osuus kasvaa, islamin kuitenkin selvästi nopeammin.

– Välimatka (kristinuskoon) kuroutuu hiljalleen umpeen, Ketola sanoo.

Kolmanneksi suuri "uskonto" ovat uskonnottomat, joiden suhteellinen osuus laskee.

Katolinen kirkko on kristillisistä ryhmistä suurin, mutta nopeimmin kasvaa erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa suuntaus, jota kutsutaan helluntailais-karismaattiseksi. Ketolan mukaan kyseessä on varsin kirjava joukko kirkkoja, jotka korostavat Pyhän Hengen lahjoja ja karismaattista jumalanpalveluselämää, mutta myös työtä ihmisten elinolojen parantamiseksi.

– Siksi ihmisten kannalta kirkko on hyvin relevantti yhteisö, jossa toteutuvat muutkin kuin hengelliset tarpeet, Ketola sanoo.

Aasia suurine väestömäärineen on oma lukunsa. Suurin osa maailman uskonnottomista asuu Kiinassa, mutta niin myös arviolta sata miljoonaa kristittyä – ja lisää kääntyy koko ajan. Kiina voikin nousta maailman suurimmaksi kristityksi valtioksi.

– Nykyisellä tahdilla se voi tapahtua hyvinkin nopeasti, Ketola sanoo.

Lähteenä käytetty myös Guardiania ja Pew Research Centeriä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?