Isisin alueilta on palannut Suomeen jo noin 20 henkilöä – ”Osa ei ole luopunut radikaalin ideologian kannattamisesta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Isisin alueilta on palannut Suomeen jo noin 20 henkilöä – ”Osa ei ole luopunut radikaalin ideologian kannattamisesta”

Arkistokuva al-Holin leiriltä Syyriassa.

Julkaistu: 18.12.2019 12:07

Noin kymmenen Isisin alueilta palanneista päätyi ohjelmaan, joka tukee ääriliikkeistä irrottautumista. Osa jatkaa Isisin ideologian kannattamista.

Nyt al-Holin leirillä olevia naisia pidetään Suomelle selkeästi suurempana riskinä kuin henkilöitä, jotka ovat palanneet Suomeen aiemmin.

Sisäministeriössä Irakiin ja Syyriaan matkustaneet jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, missä vaiheessa he ovat alueella olleet.

Alhaisimman riskin luokassa ovat konfliktin alkuvaiheessa alueelle matkustaneet ja sieltä palanneet henkilöt. Keskiriskin matkustajat olivat alueella Isisin huippukaudella ja korkeimman riskin matkustajat jäivät alueelle Isisin kalifaatin kukistumiseen asti.

Al-holin naiset kuuluvat kolmanteen ryhmään. Ilta-Sanomien tietojen mukaan he ovat olleet konfliktialueella neljästä seitsemään vuotta. Sen perusteella heitä voi pitää sitoutuneina Isisin ideologiaan ja toimintaan.

Suojelupoliisi on arvioinut, että al-Holin leiriltä palaavat ihmiset lisäisivät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tarkemmat tiedot siitä, mihin Supon uhka-arvio perustuu, ovat salassa pidettäviä.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, että tarkastelemme kaikkia tiedossa olevia tosiseikkoja. Arvioissamme käytetään hyväksi tietoa, jota hankimme operatiivisen toiminnan ja kansainvälisen yhteistyön avulla sekä julkisista lähteistä, sanoo Supon viestintäasiantuntija Minna Passi.

Tähän mennessä Irakin ja Syyrian alueelta on palannut Suomeen noin 20 henkilöä.

Heistä valtaosa on alkuvaiheen matkustajia vuosilta 2012–2016, sillä palaajia ei ole viime vuosina juuri ollut. Arviolta noin 20 Suomesta Isisin alueille lähtenyttä on kuollut.

– Palaajien profiilit ovat vaihtelevia. Suuri osa palasi petyttyään kalifaatin toimintaan, mutta osa palaajista ei ole luopunut radikaalin ideologian kannattamisesta, sanoo Passi.

Supo ei ota kantaa mitä henkilöille on tapahtunut Suomeen palaamisen jälkeen, kuten siihen, ovatko he jääneet Suomeen tai päätyneet esimerkiksi deradikalisaatio-ohjelmiin.

Osalla suomalaisista vierastaistelijoista on ollut yhteyksiä Isisin sisäpiiriin, kuten portugalilaiseen Nero Saraivaan. Abu Yaqub -taistelijanimellä tunnettu Saraiva on nyt vangittuna Syyriassa, mutta hän ehti taistella Isisin riveissä vuosien ajan. Saraivalla oli myös suomalainen vaimo.

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo, ettei palaajista ole koitunut ministeriön tietojen mukaan merkittäviä yksittäisiä ongelmia.

– Tiedän joitakin tapauksia, jotka ovat olleet palveluiden piirissä. Sen perusteella voin sanoa, että on tärkeää, että heille on tarjolla palveluita. Se että he jäisivät yhteiskunnan ulkopuolelle, on vaarallisin tilanne meille kaikille.

Mankkinen sanoo olevansa huolissaan ”yli äyräiden” paisuneesta keskustelusta, jossa palaajista puhutaan kuin he olisivat yhtä ja samaa joukkoa.

– Ketään ihmistä ei voi leimata suoraa päätä riskihenkilöksi, vaan toiminnasta pitää olla näyttöä ja faktaa.

Palveluissa on kuitenkin nyt aukko, sillä vuosina 2016–2018 toiminut radikalismia ehkäisevä Radinet-hanke jäi ilman jatkorahoitusta.

– Keskusrikospoliisilla on deradikalisoitumista edistävä exit-palvelu korkean riskin ihmisille, mutta kaikki eivät välttämättä halua mennä krp:n ylläpitämään palveluun. Olemme laittamassa pystyyn uutta deradikalisoitumispalvelua, ja toivottavasti aukko saadaan umpeen mahdollisimman pian, sanoo Mankkinen.

Radinetin entinen hankevastaava, Vuolle Setlementin Heikki Mikkola viimeistelee parhaillaan Radinet-hankkeen tuloksia esittelevää loppuraporttia.

Mikkola sanoo, että kolmen vuoden aikana Radinetilla oli noin 60 suoraa asiakaskontaktia. Asiakkaista puolet tuli uskonnollisen ääriajattelun piiristä, toinen puolikas äärioikeistosta.

– Ensimmäinen asiakkaamme oli Suomen vastarintaliikkeen perustaja Esa Holappa. Hän on sittemmin toiminut kokemusasiantuntijanamme.

Isis-alueille matkustaneista Radinet tavoitti Mikkolan arvion mukaan ”noin kymmenen”. Se tarkoittaisi noin puolta Irakista ja Syyriasta palanneista. Mikkolan mukaan heitä on autettu normaalin elämän uudelleenaloittamisessa, kuten asunnonhaussa.

– Jokainen tapaus on ollut erilainen. Rahaa emme ole jakaneet kenellekään.

Mikkola korostaa, että kyseiset henkilöt olivat itse vapaaehtoisia ja motivoituneita muutokseen, sillä muuten heitä ei olisi voinut auttaa.

Tässä mielessä al-Holin naiset ovat vaikeampi tapaus, sillä julkisuudessa olleiden haastattelujen perusteella ainakin osa uskoo vielä Isisin kalifaatin paluuseen ja sharian armottomaan tulkintaan.

Isis-alueille matkanneiden kohdalla jihadistinen ajattelu on usein kehittynyt samanmielisten ryhmissä, ja uusi alku vaatii tällaisten ryhmien hylkäämisen.

Ryhmän jättäminen ei ole helppo päätös, sillä ryhmään voi kuulua ystäviä, puolisoita tai perheenjäseniäkin.

– Se on kova prosessi. Sitä voi peilata järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä irrottautumiseen, missä osa joutuu hankkimaan uuden identiteetin.