Kommentti: Suomalaiset metsänomistajat rahoittavat 18 miljoonan euron hintaisen ilmastoteon omasta pussistaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomalaiset metsänomistajat rahoittavat 18 miljoonan euron hintaisen ilmastoteon omasta pussistaan

Kompensaatio hyvä, lannoitus parempi, arvioi toimittaja Pasi Jaakkonen.

18.12.2019 6:56

Suomi voi halutessaan poistaa hiiltä ilmakehästä nopeasti tavalla, josta moni muu maa voi vain haaveilla. Mikä parasta, tuo ilmastoteko ei vaadi hienoa tekniikkaa ja maksaa itsensä takaisin nopealla aikataululla.

Kyse on metsien kasvun lisäämisestä lannoittamalla. Hieman vertailupohjaa siitä, mihin metsät hiilensidonnassa pystyvät. Paljon julkisuutta saaneen Compensate- säätiön perustaja Antero Vartia kertoi äskettäin säätiön saaneen poistettua 100 000 tonnia hiiltä ilmakehästä. Se on hieno alku.

Harva on kuitenkaan tietoinen, että samaan aikaan aikaan säätiön perustamisen aikoihin 2018 Suomessa kasvulannoitettiin kansallisomaisuuttamme eli metsiä kaikessa hiljaisuudessa vaatimattomat 45 000 hehtaaria eli 0,2 prosenttia metsäpinta-alastamme.

Seuraavien kuuden vuoden aikana noihin metsiin sitoutuu 450 000 hiilidioksidi­ekvivalentti­tonnia hiiltä. Kun suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 tonnia, niin puiden kasvun nopeutumisen ansiosta nuo metsät sitovat yli 40 000 suomalaisen vuoden hiilipäästöt.

Kyseisen 18 miljoonan euron hintaisen ilmastoteon rahoittavat suomalaiset metsänomistajat omasta pussistaan. Ensimmäisenä metsien lannoittamisen voisi aloittaa käyttämällä siihen tuhkaa erityisesti turvemailla. Se on kiertotaloutta, metsästä otetut ravinteet palautetaan takaisin sinne minne ne kuuluvatkin.

Metsän kasvun lisääminen lannoittamalla on tehokas ilmastotyökalu. Vaikka metsiä lannoitettaisiin keinotekoisesti ilmakehän ilmasta valmistetuilla typpilannoitteilla, kuittaisi metsien hiilensidonnan lisääntyminen niiden valmistamisen ja levittämisen aiheuttamat päästöt. Lannoitteiden valmistaminen ja levittäminen aiheuttaa 0,6 tonnin hiilidioksidipäästöt hehtaarille, kun sen aikaansaama CO2 -sidonta on keskimäärin 15 tonnia.

Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsää. Jos niistä lannoitettaisiin yksi prosentti eli 200 000 hehtaaria, niin EU:n seuraavan LULUCF-tarkastelujakson aikana metsien kasvu lisääntyisi 3 miljoonaa kuutiometriä. Se tarkoittaa 2,7 miljoonaa tonnia ilmasta sidottua hiilidioksidia eli noin puolta liikenteen tuottamasta hiilidioksidipäästöistä. Sitä lukua kelpaisi esitellä ilmastosaavutuksena.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?