Suomen EU:lle toimittama laskelma metsien hiilinielujen kehityksestä vuosina 2021–2025 ei luo painetta metsien käytön muuttamiseen lähivuosina. Suomen metsät ja maankäyttösektori säilyvät EU:n suuntaan hiilinieluina, vaikka metsien hakkuut pysyvät kutakuinkin nykyisellä 77 miljoonan kuutiometrin tasolla.
Maa- ja metsätalousministeriön maanantaina julkaisemassa Suomen niin sanotun metsien käytön vertailutasoselvityksessä painotettiin selkeästi, että hiilinielulaskelmien yhteydessä esiintulleella hakkuumäärällä ei oteta kantaa siihen, kuinka paljon Suomen metsiä saa lähivuosina hakata.
– Laskelmien sivutuotteena tullut hakkuumäärä ei ole poliittinen raja, vaan taustaluku. Kuinka paljon puuta metsistä hakataan, se on metsänomistajien ja teollisuuden asia, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) heitti palloa markkinoille.
Vertailutasoselvitys on EU:n käyttöön toimitettava laskelma, joilla jokainen jäsenmaa osoittaa, kuinka paljon se ylläpitää ja vahvistaa metsien hiilensidontakykyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
EU:n tavoite on, että yhteen niputetun maankäytön ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin hiilinielu on vähintään nolla. Metsien käytön osalta tulevia hakkuiden muutoksia verrataan vuosien 2000–2009 tasoon.
Suomelle tuota jaksoa on pidetty epäedullisena pohjana metsien käytön muutokselle, koska hakkuut olivat meillä tuolloin poikkeuksellisen alhaiset ja pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Suomen osalta metsät säilyvät kirkkaasti hiilinieluina, vaikka julkisuudessa on esitetty rajujakin väitteitä hiilinielujen romahtamisesta.
– Jos metsiä hoidetaan ja käytetään kestävästi ja ne säilyvät terveinä, on selvää, että ne pysyvät merkittävinä hiilinieluina myös tulevaisuudessa, metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä sanoi.
Metsien hiilinielujen kehityksestä on esitetty kuluvan vuoden aikana useita eri lukuja. Nyt EU:n tarpeisiin julkistettu Suomen metsien hiilinielun vertailutaso on 27,66 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia puutuotteet mukaan luettuna. Ilman puutuotteita luku on 21,16 miljoonaan tonnia.
Suomalaisesta puusta valmistetut tuotteet varastoivat vuosittain noin 4 miljoonaa CO2e tonnia ilmakehästä sidottua hiiltä pois.
Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi tuoreeltaan EU:lle esitettävää vertailutasolaskelmaa ja piti sitä ilmastopoliittisesti epäuskottavana. Järjestön mukaan uusi ehdotus ei vastaa siihen, miksi hakkuut ylipäätään kasvavat.
Tutkijoiden mukaan Suomen metsiä ei hakata enempää kuin ne kasvavat. Vuonna 2018 Suomessa hakattiin sellun hintapiikin kannustamana runkopuuta 78 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan. Silti metsävarojen kasvu jatkui kasvumallien mukaan tuonakin vuonna.
Tänä vuonna hakkuut laskevat selvästi edellisvuodesta, koska sellun hinta on laskenut ja sahatavarapuolella maailmanmarkkinahintoja painaa Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhojen aiheuttamien metsäkuolemien vuoksi markkinoille vyöryvä pakkosahattu puu. Markkinamuutoksen vuoksi ennätysvuoden jälkeen metsien hiilinielu todennäköisesti vahvistui tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa.
Granholmin mukaan eri tonnimääriä vilisevässä keskustelussa on syytä pitää mittakaava ja suunta mielessä.
– Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.
Suomen metsien vertailutason laskentapohjan muodostaa metsien kasvu. Puut sitovat noin 140 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Puun käyttö ja luontaisen lahoaminen vapautti esimerkiksi hakkuvuonna 2017 hiiltä 115 miljoonaa tonnia takaisin ilmakehään.
Vaikka Suomen metsät pysyvät hyvin EU:n vaatimassa hiilinielutilassa, maankäytön eli lähinnä metsien hävityksen osalta Suomen on hyvin vaikea saavuttaa paperilla nollatasoa. Se johtuu hieman paradoksaalisesti siitä, että Suomi on Euroopan metsäisin maa.
– Kun Suomessa rakennetaan, niin lähes aina pitää kaataa metsää ja se näkyy metsäkatona.
Valtaosassa Euroopan maissa rakentaminen muualle kuin metsään on helpompaa kuin Suomessa. Suomi on yrittänyt saada epäedulliseksi koettuun metsäkatotulkintaan helpotuksia.
Luonnonsuojeluliiton mukaan metsäisyytemme perusteella mahdollisesti myönnettävät höllennykset ovat toteutuessaan nielupolitiikan uskottavuutta heikentäviä erivapauksia.
