Loukkaavaksi koettu Tiernapoika-näytelmä uhkasi peruuntua kaksi päivää ennen koulun joulujuhlaa – vanhemmat järkyttyivät: ”Ei voi olla näin!” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Loukkaavaksi koettu Tiernapoika-näytelmä uhkasi peruuntua kaksi päivää ennen koulun joulujuhlaa – vanhemmat järkyttyivät: ”Ei voi olla näin!”

Marttilan koulun rehtori Juha Viita kertoo, että asiasta keskusteltiin ja näytelmä päätettiin esittää muutettuna.

Tiernapoika-näytelmä on joutunut viime vuosina kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kuvassa Aleksis Kiven kansakoulun joulujuhlan viettoa vuodelta 1969.­

13.12.2019 6:25

Seinäjokelainen kuudesluokkalaisen pojan äiti Sari Koukkari järkyttyi saadessaan lapsensa luokanvalvojalta viestin maanantaina. Koulun Helmi-järjestelmän kautta luokan vanhemmille lähetetyssä viestissä kerrottiin, ettei Marttilan koulun keskiviikkoisessa joulujuhlassa nähtäisi Tiernapoika-näytelmää, jossa hänen poikansa oli osallisena.

– Viestin sisältö oli, että esitys on peruttu ja luokalla ei ole esitystä joulujuhlassa. Perusteluina oli, että se saattaa loukata joitakin, Koukkari kertoo.

Marttilan koulun rehtori Juha Viita kertoo, ettei näytelmää missään vaiheessa päätetty perua. Sen sijaan asiasta käytiin keskustelua, jonka lopputulos oli, että esitys pidetään, mutta Murjaanien kuninkaan kasvoja ei maalata mustaksi.

Viidan mukaan vanhemmille lähetetyssä viestissä oli todennäköisesti kyse väärinkäsityksestä. Hänen mukaansa asia nousi esiin vasta, kun joulujuhlaa harjoiteltiin isommalla porukalla.

– Kaksi opettajaa olivat jonkin verran eri mieltä siitä, onko tätä riittävästi muokattu. Siinä otettiin niin sanotusti aikalisä ja juteltiin lisää. Meillä on monikulttuurinen koulu, ja sitä kautta lähdettiin asiaa pohtimaan, Viita kertoo.

Tiernapoika-näytelmän loukkaavuus nousee nykyään esille aika ajoin. Keskustelun keskiössä on Murjaanien kuninkaan musta kasvomaali, jonka jotkut kokevat rasistisena.

Kaksi vuotta sitten Stockmann veti Tiernapoikia mukailleen mainosvideonsa pois jouduttuaan kovan kritiikin kohteeksi. Videolla Stockmannin Herkun työntekijä esitti Murjaanien kuningasta kasvot tummaksi maalattuna. Ilta-Sanomat selvitti tuolloin, mikä Murjaanien kuninkaan tausta todella on.

– Alkuun on puhuttu maurista [viittaa Länsi-Afrikassa asuviin mauritanialaisiin]. Sitten muriaaneista [sanakirjan mukaan sana tarkoittaa vähempiarvoista], kun on viitattu tummaihoisiin. Lopulta se on sitten muovautunut murjaaniksi. Pojat väänsivät maurista muriaanin, oululainen kulttuuritoimittaja ja Tiernapoika-asiantuntija Kaisu Mikkola kertoi IS:lle tuolloin.

Mikkola arvioi, ettei murjaani-ilmaisua ole pidetty alkujaankaan rasistisena, vaan sanalla on kuvattu afrikkalaista henkilöä.

Oululaista tiernaperinnettä vaaliva Tiernasäätiö otti asiaan kantaa hiljattain. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Viertola ja hallituksen jäsen Satu Saarinen kirjoittavat Kalevassa, ettei kasvojen mustaaminen ole tarpeellista eikä perinne sitä vaadi.

– Vaikka naaman mustaaminen ei oululaisessa tiernapoikakuvaelmassa ole koskaan merkinnyt halventamista, on siitä syytä luopua. Tällaisena se rinnastuu rasistiseen blackface-käytäntöön, he toteavat.

Lisäksi Tiernasäätiö ehdottaa Murjaanien kuninkaan nimen korvaamista Maurien kuninkaalla.

– Nykyajassa nimityksellä voidaan kokea olevan halventava ja toiseuttava merkityssisältö. Niinpä se saatetaan rinnastaa muihin rodullistaviin, epäasiallisiin termeihin, jotka ovat jääneet historiaan, Viertola ja Saarinen kirjoittavat.

Oulussa sijaitseva Tiernapoika-patsas muistuttaa paikallisesta tiernaperinteestä. Oululaisen Tiernasäätiön mukaan Murjaanien kuninkaan kasvojen maalaaminen ei ole tarpeellista ja nimen voisi muuttaa Maurien kuninkaaksi.­

Viesti peruuntumisesta oli Koukkarin mukaan kova järkytys niin hänelle kuin kaikille muille luokan vanhemmille. He olivat yhteydessä toisiinsa ja lähestyivät kukin tahollaan koulua viestitse ja puhelimitse vaatien näytelmän esittämistä.

– Lapset ovat pitkän syksyn esitystä harjoitelleet, ja vielä kun kyseessä oli tämän luokan viimeinen joulujuhla. Alakoulu päättyy ja yläkoulussa ei enää joulujuhlia järjestetä, Koukkari sanoo.

Viidan mukaan hänen korviinsa ei ehtinyt maanantaina kantautua kritiikkiä vanhemmilta. Hän kertoo kuulleensa reaktiosta vasta työpäivänsä päätteeksi.

Koukkarin mukaan hänen poikansa hämmentyi tilanteesta. Koukkari kertoo itsekin olleensa kouluaikoinaan esittämässä Tiernapoikia, eikä siinä nähty mitään väärää.

– Eihän siihen aikaan ollut sellaista ajatustakaan, että siitä joku loukkaantuisi. Eikä alakoululaisillakaan ehkä vielä sellaista ymmärrystä ole. Mitä nyt olen seurannut Tiernapoikien perinteen syntyä ja sanomaa, niin periaatteessahan se kertoo siitä, että on ollut eri maanosista tietäjiä, ja ne ovat olleet eri värisiä. Ei siinä ole ajateltu, että joku loukkaantuisi, Koukkari sanoo.

Tiernapoikanäytelmällä on suomalaisessa joulun vietossa pitkät perinteet.­

Seuraavana päivänä koululta ilmoitettiin, että esitys järjestetään muutettuna. Koukkarin mukaan esitys vaikutti säilyneen ennallaan lukuun ottamatta Murjaanien kuninkaan mustaa kasvomaalia, jota ei ollut.

– Murjaanien kuninkaalla oli musta asu ja laulujen sanat oli niin kuin ennenkin. Pojatkin olivat tyytyväisiä, kun pääsivät esiintymään, Koukkari kertoo.

Rehtori Viidan mukaan esitys sujui varsin hyvin. Hän vahvistaa, että Murjaanien kuningasta esittäneellä oppilaalla oli tumma asu, mutta kasvoja ei oltu mustattu.

– Esitystä oli myös jonkin verran leikattu. Opettaja oli tehnyt sen omalle ryhmälleen sopivaksi, Viita kertoo.

Koukkari avautui asiasta maanantaina myös sosiaalisessa mediassa. Julkaisu sai paljon näkyvyyttä ja mielipide oli yhtenäinen: Tiernapoika-näytelmä tulee säilyttää.

– Me ollaan kumminkin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Tällaiset perinteet ja perinteiset arvot ovat meille hyvin tärkeitä oikeastaan kaikessa. Täällä kunnioitetaan niitä ja halutaan jatkaa perinnettä. Runsaasti tuli palautetta, että ei voi olla näin.

– Minun mielestäni on hyvä, että asioista keskustellaan. Myös noista perinteikkäämmistä jutuista. Maailma muuttuu ja asiat sen sisältä, rehtori Viita kommentoi asiasta noussutta pienimuotoista kohua.

 Kantasuomalaisten on helppo sanoa, että tämä on varmaan loukkaava, mutta voisiko siitä käydä keskustelua eri kulttuurista tulevien kanssa.

Koukkari kertoo itse työskennelleensä ja opiskelleensa Afrikassa. Tästä syystä hänen on välillä vaikea ymmärtää asiasta käytävää keskustelua. Hän uskoo, että muista kulttuureista tulevat haluaisivat nähdä, miten Suomessa vietetään joulua.

– Puhutaan, mitä saa esittää joulu- ja kevätjuhlissa. Ei välttämättä tarvitse antaa kaikkea omaa kulttuuriperintöä poiskaan, koska ne tuovat pysyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta lapsille muuttuvassa maailmassa.

– Kantasuomalaisten on helppo sanoa, että tämä on varmaan loukkaava, mutta voisiko siitä käydä keskustelua eri kulttuurista tulevien kanssa. Minua on Afrikassa usein vierailleena kiinnostanut aina heidän kulttuurinsa ja osallistua heidän esityksiinsä ja muihin, mitkä eivät välttämättä ole omaa arvomaailmaani edustaneet.

Opetusneuvos Kati Mikkola Opetushallituksesta kommentoi Tiernapoikien ympärillä käytävää keskustelua yleisellä tasolla. Hänen mukaansa Opetushallituksen tehtävä ei ole antaa yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä koulujen juhlissa esitetään tai ei esitetä.

– Tiernapojat on osa suomalaista kulttuuriperintöä, mutta samalla kehottaisin miettimään tarkasti aiheesta käytävää yhteiskunnallista keskustelua, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan Tiernapojista voidaan tehdä uusia tulkintoja, jotka eivät tuhoa perinnettä, mutta sopivat paremmin tähän päivään. Hänen mukaansa on itsestään selvää, että koulun ohjelmien täytyy olla linjassa opetussuunnitelmien arvopohjan kanssa.

– Niihin luonnollisesti kuuluu ihmisarvon kunnioitus ja se, ettei rasistisia mielikuvia synny. Nykykeskustelun pohjalta on minun mielestäni perusteltua, että kasvojen maalauksesta ja Murjaanien kuningas -nimityksestä voidaan luopua. Ne eivät ehkä ole asioita, jotka ovat sen perinteen ytimessä, Mikkola kertoo.

Kati Mikkolan mukaan Opetushallitukselle tulee jonkin verran yhteydenottoja tämän kaltaisista tapauksista. Yleensä yhteydenottajana on oppilaitoksen edustaja, joka hakee asialle varmistusta. Silloin käydään yhdessä pohdintaa opetussuunnitelman arvopohjasta ja opetuksen tavoitteista.

– Suomalainen järjestelmä kaiken kaikkiaan perustuu paljolti paikalliseen harkintaan tällaisissa yksityiskohdissa. Ei Opetushallitus tai viranomaiset lähde listaamaan asioita, mitä ei saa tehdä. Lähdemme siitä, että on tietyt yleiset periaatteet, joiden pohjalta toimitaan ja paikallisesti harkitaan, Mikkola toteaa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilkka.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?