Konepistoolimies Eino Syrjäniemi, 101, puhui pitkään presidentti Niinistölle kättelyssä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Konepistoolimies Eino Syrjäniemi, 101, puhui pitkään presidentti Niinistölle kättelyssä

Julkaistu: 6.12.2019 19:44

Haapajärvinen sotaveteraani Eino Syrjäniemi, 101, oli yksi ensimmäisistä presidenttiparia kätelleistä.

Eino Syrjäniemi käveli presidentin kättelyyn reippaasti, eikä korkea ikä juuri hidastanut askelta. Hänellä riitti myös pitkään juttua sekä presidentti Niinistölle että rouva Haukiolle.

Kuvituskuva

101-vuotiaan sotaveteraanin pitkän elämän vaikeimmat vuodet sijoittuvat toisen maailmansodan aikoihin. Hän astui vakinaiseen palvelukseen Mikkelissä syyskuussa 1939 ja osallistui kahdessa sodassa taisteluihin muun muassa Aittojoella, Viitavaarassa, Kivijärvellä ja Rukajärvellä.

Syrjäniemi oli konepistoolimiehenä etulinjassa. Tarkka tähtäys on jäljellä edelleen. Hän esittelee IS:lle kotonaan tällä viikolla vaivattomasti vanhaa ampuma-asentoaan.

– Katsopa nyt, eihän vapise kädet vieläkään? Käsi on tarkka, vielä ampuisin kaikki kymppiin, veteraani vakuutti.

Lue lisää: Eino Syrjäniemi oli konepistoolimiehenä rankassa sissi-iskussa – nyt 101-vuotias veteraani pääsee Linnan juhliin

Syrjäniemi oli mukana suuressa partio-osastossa, joka määrättiin siirtymään Muurmannin radalle tammikuussa 1942. Matkaan lähti 1 900 miestä ja 250 hevosta. Matka Rukajärveltä Mai Gubaan on edestakaisin noin 330 kilometriä, josta 150 kilometriä oli vihollisen puolella.

Retken alussa pakkasta oli kymmenisen astetta, mutta myöhemmin se kiristyi jopa 50 asteeseen.

Suomen sotahistorian laajimman partioiskun tarkoituksena oli katkaista Muurmannin rata ja tuhota Mai Guban asemakylä varastoineen. Syrjäniemelle ovat jääneet mieleen armoton kylmyys ja pitkä, vaivalloinen matka.

– Siellä me rämmimme reppu selässä tiettömillä taipaleilla. Etenimme 50–60 miehen jonossa hiihtämällä, hän muistelee.

Sodan kauhut hän sanoo kestäneensä uskon avulla. Kun ampumahaudassa vieressä olleet saivat surmansa, Syrjäniemi sanoo luottaneensa Jumalan varjelukseen.

– Usko on ollut tukena sodassa ja elämässä. Luotan siihen, että Jumala järjestää asiat ja suojelee, hän lausuu.

Sodan jälkeen maanviljelijänä ja metsätöissä työskennellyt mies sai talonmiehen paikan Reisjärven opistolta. Siellä hän opetteli soittamaan urkuja ja toimi myöhemmin opistolla talonmiehen työn ohessa kanttorina.

Tuoreimmat osastosta