11- ja 13-vuotiaat Väinö ja Eino selvisivät partisaanien iskusta hengissä, kun muu perhe murhattiin ympäriltä – juhlivat tänään itsenäisyyttä Linnassa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

11- ja 13-vuotiaat Väinö ja Eino selvisivät partisaanien iskusta hengissä, kun muu perhe murhattiin ympäriltä – juhlivat tänään itsenäisyyttä Linnassa

Väinö Kinnunen ja Eino Kinnunen selvisivät hengissä partisaanien iskusta vuonna 1943.

Väinö Kinnunen ja Eino Kinnunen selvisivät hengissä partisaanien iskusta vuonna 1943.

Julkaistu: 6.12.2019 10:07

– Kun ne tulivat paikalle, niin siinä kaikki tiesi, että nyt on sellaiset vieraat talossa, että ne tappavat meidät kaikki, Väinö Kinnunen muistaa.

Siitä on vähintäänkin 20 vuotta, kun suomussalmelaiset Eino ja Väinö Kinnunen ovat viimeksi käyneet Helsingissä. Nyt 90- ja 87-vuotiailla veljeksillä on vierailuun erityinen syy, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kutsunut heidät itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

– Tämä on meille korkea kunnianosoitus. Otamme tämän mielellämme vastaan, eikä pyynnöstä voi kieltäytyä kun se noin korkealta taholta tulee. Hän on rauhan mies, jolla on hyvät pyrkimykset niin itään kuin länteen. Arvostamme häntä suuresti, Väinö Kinnunen sanoo.

– Yhtään ei jännitä. Kaikkihan siellä ovat ihmisiä, Eino Kinnunen lisää.

Kuusamosta lähtenyt lentokin meni hyvin, vaikka se oli Eino Kinnusen ensimmäinen sitten jatkosodan. Sodan tapahtumat liittyvät olennaisesti siihen, miksi Kinnuset saivat kutsun Linnaan.

Sinä päivänä, 26. kesäkuuta vuonna 1943, Malahvian kylässä Itä-Kainuussa asuneiden Kinnusten oli tarkoitus ryhtyä perunoiden multaukseen. Perhe asui pihasaunassa, sillä kotitalo oli poltettu jo talvisodan aikana.

Saunaan oli kokoontunut 14 ihmistä, sillä sukulaisia sattui tulemaan käymään. Taivaalta ripotteli vettä, enimmäkseen äänessä oleva Väinö Kinnunen muistaa.

Yhtäkkiä saunaan tuppasi joukko miehiä. Kaikki seitsemäntoista kantoivat konepistoolia. Yhden Kinnunen tunnisti heti: poikien koulumatkalla talvisin tietä aurannut suomalaismies. Muut olivat neuvostoliittolaisia partisaaneja.

– Kun ne tulivat paikalle, niin siinä kaikki tiesi, että nyt on sellaiset vieraat talossa, että ne tappavat meidät kaikki. Nyt tuli kuolemaan lähtö jokaisella meillä.

Miehet ottivat saunasta mukaan kaikki ruokatavarat, leivät, voit ja maidotkin ja lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Lopuksi joukon päällikkö kätteli saunassa olleet ja käveli ulos vetäen oven kiinni perässään.

Sitten sama mies nykäisi ovet auki ja alkoi ampua.

Väinö Kinnunen näki kuinka hänen 6-vuotias pikkusiskonsa tärisi lattialla. Hän ryntäsi siskon viereen ja yritti piilottaa tämän penkin alle. Sitten hän heittäytyi huoneen poikki kohti setäänsä.

– Ajattelin, että en ehdi montaa askelta ottamaan. Mutta minut varjeli Jumala.

Suomussalmen pitäjän rajakylien asukkaille jaetaan aseita, jotta nämä voisivat puolustautua partisaanien hyökkäyksiä vastaan.

Suomussalmen pitäjän rajakylien asukkaille jaetaan aseita, jotta nämä voisivat puolustautua partisaanien hyökkäyksiä vastaan.

Lattialla maatessaan Kinnunen luuli, että hänen poskeensa lentänyt puunsäle oli luoti, mutta huomasi pian, ettei poskesta valunut edes verta. Hän oli selvinnyt täysin vahingoittumattomana.

Sen sijaan Kinnusen isä, äiti, vanhin veli, pikkusisko, ukki, mummi, setä, sedän poika, täti ja serkku kuolivat kaikki partisaanien hyökkäyksessä.

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana 45 hyökkäystä suomalaisia siviilejä vastaan. Niissä kuoli lähes kaksisataa ihmistä.

Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki totesi Ilta-Sanomille vuonna 2017, että syrjäseutujen väki jätettiin tietoisesti partisaanien tielle eräänlaisiksi ihmiskilviksi. Vastuussa olivat maaherra Kaarlo Hillilä ja eversti Oiva Villamo, jotka päättivät jättää ihmiset evakuoimatta saksalaisjoukkojen komentaja Eduard Dietlin neuvoista huolimatta.

– Hillilä otti kannan, että ei heitä lähdetä nyt evakuoimaan. Jos sieltä tyhjennetään väki kaikista kylistä, siinä annetaan periksi partisaaneille. Silloin he ovat saavuttaneet tavoitteensa erämaiden haltuun ottamisessa, Lähteenmäki kertoi IS:lle.

Samaan aikaan kun saunassa alkoi silmitön murhaaminen, Eino Kinnunen taisteli hengestään toisaalla. Hän oli lähtenyt jo aamusella isän pyynnöstä hiomaan viikatteita, jotka oli tarkoitus viedä myöhemmin sepälle. Hän vei viikatteet läheiselle järven rannalle ja hioi ruostetta pois hiekalla.

– Ne näkivät minut jo kaukaa, Kinnunen arvelee jälkikäteen.

13-vuotiaan pojan puuhat pysähtyivät hänen tuntiessaan koputuksen selässään. Selän takana oli partisaani, joka nappasi poikaa niskasta kiinni ja retuutti mukanaan.

Kinnunen huomasi, että hänet napannut mies oli osa useiden kymmenien joukkoa – oli mukana kaksi naistakin.

– Ne kyselivät, milloin suomalaiset partiot ovat viimeksi käyneet, mutta en osannut sanoa mitään, eikä niitä ollut käynytkään. Ne eivät uskoneet.

Tästä sisuuntuneena partisaanit lähtivät viemään Kinnusta kohti lähellä sijaitsevaa syvennystä.

– Kuin eläintä, puolenkymmentä ukkoa. Nostelivat niskasta ja tökkivät aseen piipulla.

Syvennyksen pohjalla oli vettä ja kaatunut puu. Eino Kinnunen käskettiin sinne seisomaan.

Sitten häntä ammuttiin. Luodit lävistivät molemmat keuhkot.

– Se oli kuin tuliraudalla olisi lyöty, hän muistaa.

Partisaanien kasapanoksella tuhoama talo Petsamon Pitkäjärvellä.

Partisaanien kasapanoksella tuhoama talo Petsamon Pitkäjärvellä.

Kinnunen oli onnekas eikä kaatunut suoraan veteen ja hukkunut. Sen sijaan hän sai päänsä puun päälle ja pystyi joten kuten hengittämään.

Kun Kinnunen sai silmiään auki, hän näki kuinka miehet menivät menojaan, osa kohti Kinnusten kotitaloa.

Hänen onnistui raahautua kuopasta useiden metrien päähän tien laitaan. Siellä hän ehti maata kuusi tuntia, ennen kuin naapurin poika löysi hänet.

Sotilaiden avulla Eino saatiin vietyä lentokoneelle, joka kuljetti hänet Hyrynsalmen kenttäsairaalaan. Toipuminen kesti viikkoja, mutta kuin ihmeen kaupalla hän selvisi hengissä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kutsunut Väinö Kinnusen ja Eino Kinnusen itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kutsunut Väinö Kinnusen ja Eino Kinnusen itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Jatkosodan tapahtumat ovat jäivät kummittelemaan Kinnusen veljesten mieleen koko loppuelämäksi. Etenkin vanhempana ne ovat nousseet pintaan yhä uudestaan ja uudestaan.

– Ennen vanhaan kun teki töitä, niin sitä nukkui rauhassa, Eino Kinnunen sanoo.

– Nyt monesti yöllä ukko tärisee ihan kuin horkassa, kun tuolta ja tuolta tulee taas sellainen lauma venäläisiä, hän lisää.

Väinö Kinnunen sanoo, ettei sotavuosien puutteen ja kauhujen keskellä olisi koskaan osannut kuvitella, kuinka hyvin asiat Suomessa tällä hetkellä ovat.

– Nyt on eletty niin hyvää aikaa. Toivotaan, että se jatkuu meidänkin jälkeemme. Toivotaan myös, ettei kukaan näe enää sellaista, mitä minä ja Eino olemme nähneet.

Alla olevalla IS:n 100 tarinaa sodasta -sarjan videolla sota-aikana radistina toiminut Paavo Saviaro kertoo Seitajärven partisaani-iskusta.

Tuoreimmat osastosta