Kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii Valtio­neuvoston linnan ketulle ”nappia otsaan” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii Valtio­neuvoston linnan ketulle ”nappia otsaan”

Kuvituskuva
Julkaistu: 4.12. 21:08

Kärnän mukaan valkoposkihanhi ei pesi Helsingissä, ainakaan ”nimenomaan”.

Valtioneuvoston ohitse pyyhälsi varhain tiistaina tuuheahäntäinen kettu samaan aikaan, kun Keskustan johto oli tapaamassa silloista pääministeri Antti Rinnettä.

Kansanperinteen mukaan kettu tulee esiin silloin, kun tapahtumissa alkaa jokin uusi vaihe.

Niin kävi nytkin: hallitus erosi.

Aikaisemmin kettu on liittynyt Suomen poliittisiin kohtaloihin 1920-30 -luvuilla, jolloin ulkoparlamentaariseen toimintaan viehättynyt äärioikeisto kutsui eduskuntaa kettufarmiksi.

Saduissa kettua eli Mikko Repolaista pidetään viekkaana eläimenä.

Tiistaina iltapäivällä Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä päätti tehdä asialle jotain.

Kärnä twiittasi: Valtioneuvoston linnan edessä keskellä päivää pyörinyt kettu kertoo, että Helsingin kettukanta on ylisuuri. Tällaiset yksilöt tulisi pyydystää ja lopettaa tai siirtää muualle. Valkoposkihanhien pesimäalueille voisi viedä kettuja ja supikoiria syömään hanhenmunia ja -poikasia.

Kansanedustaja Kärnä, haluatte, että valkoposkihanhien pesimäalueille pitäisi viedä kettuja. Mistä ketut tuotaisiin?

– Ne voisi pyydystää kaupungista ja niitä voisi päästää syömään valkoposkihanhia.

– Olen kuitenkin huolestunut pääkaupunkiseudun kettukannasta. On äärettömän poikkeuksellista, että yksilöt juoksevat kirkkaalla päivänvalolla. Näyttää siltä, että ne ovat ravinnon perässä jo päivisinkin. Kanta on liian suuri.

Olisiko se merkki siitä, että Helsingissä on rottia ja valkoposkihanhia?

– Totta kai.

Toisaalta haluatte siirtää Helsinkiin kettuja syömään valkoposkihanhia, mutta kun täällä on kettuja, haluatte ampua ne. Eikö tässä ole ristiriita?

– Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Totesin, että normaalisti ketuille nappi otsaan, niin sanotusti.

Ymmärsinkö oikein, että nämä eivät ole normaaleja kettuja, ja haluatte siirtää Helsinkiin normaaleja kettuja?

– Et ymmärtänyt oikein.

Ei kuulostanut loogiselta.

– Se on täysin loogista.

Mikä siinä on loogista?

– Olen sanonut, että kettuja pitäisi olla valkoposkihanhien pesimäalueilla.

Nyt niitä on.

– Eihän tämä ole pääpesimäaluetta.

Se on nimenomaan koettu aikamoiseksi pääpesimälajiksi Helsingissä.

– Joo, mutta...

Tunnetteko valkoposkihanhitilanteen Helsingissä?

– Tunnen sen erinomaisesti.

Tunnetteko kettutilanteen? Kauanko niitä on ollut Helsingissä?

– Nyt näyttää olevan.

Helsingin ympäristötarkastajan mukaa kettuja on ollut Helsingissä aina.

– Onko näin?

Eikö Keskustan ikiaikainen haave ollut saada kaikki petolinnut ja petoeläimet kehäkolmosen sisäpuolelle? Miksi twiitti, kun petolintuja on nyt tänne saatu?

– Petolintuja?

Petoeläimiä, on petolintujakin, kanahaukkoja valtavasti, kun niitä ammutaan maaseudulla.

– Ei kai toimittaja ole kiihtynyt?

Kyllä, kyllä, hahahaha, mutta aikuisen oikeasti, ettekö aina halunnut saada pedot kehäkolmosen sisälle? Mikä nyt on ongelma?

– Se, että kettuja ei tule olla ihmisasutuksen piirissä, koska ne aiheuttavat vaaraa kotieläimille ja koirille ja ihmisille, koska kapi on ikävä juttu.

Silti haluatte kettuja Helsinkiin syömään valkoposkihanhia?

– Pesimäalueille.

Se on Helsinki.

– Ei se ole nimenomaan Helsinki, vaan se on muuallakin. Ne ovat täällä, mutta eivät nimenomaan pesi Helsingissä.

Kyllä ne pesivät.

– Kyllä osaltaan, mutta Helsinki ei ole mikään pääpesimäalue.

Mitä oraville pitäisi tehdä, kun niitä näkyy joka paikassa?

– Allekirjoittanut kokee, ettei niistä ole mitään ongelmaa, toisin kuin valkoposkihanhista ja ketuista.

Se on lohdullista kuulla.

– Kyllä, oravat eivät aiheuta ongelmia ihmisille.

Entä varpuset?

– Ei käsittääkseni varpunenkaan, se on rauhoitettu. Se on pikkulintu.

Suomen Ympäristökeskuksen tuoreiden laskentatulosten (2019) mukaan selvästi eniten valkoposkihanhia pesii Suomessa pääkaupunkiseudulla, ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä, jonkin verran myös Espoossa ja Sipoossa. Toinen, pienempi keskittymä on Turun saaristossa.

Helsingin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen kertoo ketun olevan perinteellinen helsinkiläinen koiraeläinlaji, joskin niitä on nykyisin, ketun vahinkoeläimenä vainoamisen ja turkispyynnin vähennyttyä, enemmän kuin aikaisemmin.

– Sillä on pitkä katkeamaton historia Helsingissä.

Pakarinen ei osaa kummastella valtioneuvoston ohi menneen ketun pelottomuutta.

– Kettu on fiksu eläin. Täällä se tietää, ettei sen tarvitse varoa ihmisiä, joten se ei käytä sellaiseen turhaa aikaa.

Pakarisen mukaan kettu on nähty muun muassa Kaivopuiston kyljessä Harakan saaressa vaanimassa pesiviä valkoposkihanhia. Hanhet reagoivat kettuun lykkäämällä munimista. Kun munia ei alkanut tulla, kettu ui pois.