Miksi al-Holin leiristä nousi iso riita? 10 keskeistä kysymystä ja vastausta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi al-Holin leiristä nousi iso riita? 10 keskeistä kysymystä ja vastausta

Kurdiviranomaiset päästivät kesäkuussa al-Holin leiristä pois yli 800 Isis-taistelijoiden vaimoa ja lasta. Vapautetut olivat kaikki syyrialaisia.

Kurdiviranomaiset päästivät kesäkuussa al-Holin leiristä pois yli 800 Isis-taistelijoiden vaimoa ja lasta. Vapautetut olivat kaikki syyrialaisia.

Julkaistu: 3.12. 19:47, Päivitetty 4.12. 9:28

Koillis-Syyrian suuren pakolaisleirin suomalaisten kohtalosta ei ole tietoa eikä yksimielisyyttä. IS kertoo, miksi ongelma on niin vaikea ja monitahoinen.

Al-Hol sijaitsee Koillis-Syyriassa. Siellä asuu kymmeniä tuhansia äärijärjestö Isisin kukistetusta ”kalifaatista” evakuoituja siviilejä. Se on suuri, vankilan kaltainen pakolaisleiri, ja sen nimi merkitsee kirjaimellisesti ”suomaata”.

Mutta miksi al-Hol on niin kiistanalainen ja hankala asia Suomelle? Pitäisikö leirin suomalaiset naiset ja lapset noutaa kotiin?

– Se on kauhean vaikea kysymys, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila IS:lle.

– Henkilökohtaisesti olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että jos lähdetään sen tyyppiseen operaatioon, että ollaan isompaa ryhmää tuomassa, se vaatii poliittisen, valtioneuvostotason päätöksen. Sitä me virkamiehet emme virkavastuulla pysty tekemään, se on liian iso.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Varhilan käsityksen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto on kyllä pitänyt valtioneuvoston informoituna suomalaisten tilanteesta, mutta valtioneuvoston yksimielistä kantaa mahdollisista kotiuttamistoimista ei ole:

– Yhteistä päätöstä ei ole olemassa.

Juuri tällä hetkellä tilannetta mutkistaa se, että Antti Rinteen johtama toimitusministeristö on poliittisesti rampa – se ei näin isoa poliittista päätöstä pysty tekemään. Ratkaisut tehdään vasta Rinteen seuraajan johdolla.

IS kokosi seuraavaan vastauksia kysymyksiin al-Holin leiristä ja siellä olevista suomalaisista.

1. Millainen al-Holin leiri on?

Leiri sijaitsee Syyrian koillisosassa, ja siellä oli marraskuun loppupuolella 68 700 ihmistä vankeuden kaltaisissa oloissa. Asukkaat on evakuoitu terroristijärjestö Isisin aiemmin hallitsemilta alueilta, ja heistä 94 prosenttia on naisia ja lapsia: Isis-taistelijoiden leskiä, vaimoja ja jälkeläisiä. Leiriä vartioi ja siitä vastaa aluetta valvova Syyrian kurdihallinto asevoimineen. Maan pääkaupungissa Damaskoksessa sijaitseva presidentti Bashar al-Assadin hallitus ei tätä hallintoa ole tunnustanut.

2. Miksi al-Hol on noussut Suomessa kiistakysymykseksi?

Leirillä on noin 10 suomalaista naista ja noin 30 suomalaislasta. Osa naisista on kantasuomalaisia, osa maahanmuuttajataustaisia, ja heidän kohtelustaan käydään kiivasta poliittista keskustelua. Omaiset, ihmisoikeusasiantuntijat ja monet humanitaariset järjestöt vaativat naisten ja lasten kotiuttamista Suomeen. Kotiuttamisen vastustajat pitävät sekä naisia että lapsia turvallisuusuhkana.

3. Kenelle al-Holin suomalaisten asioiden hoitaminen kuuluu?

Niin kauan kuin suomalaiset ovat Syyriassa, he ovat konsulipalvelulain piirissä, ja toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö. Tilanne muuttuu, jos leiriläiset saapuvat Suomeen. Tällöin esimerkiksi mahdollisista lastensuojelutoimista vastaavat palaajien asuinkunnat.

4. Miten ulkoministeriö aikoo nyt toimia?

Ulkoministeri Haavisto kiisti tiistaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, että ulkoministeriö olisi tehnyt konkreettisen suunnitelman suomalaisten tuomiseksi niin sanotulla konsulikyydillä kotiin. Hän tosin myönsi, että sitä ja muita vaihtoehtoja ”selvitellään tapauskohtaisesti”. IS uutisoi maanantaina, että Haavisto olisi painostanut ulkoministeriön konsuliosastoa toteuttamaan lasten evakuoinnin.

5. Miksi ulkoministeriöllä on kiire hoitaa asiaa?

Turvallisuustilanne Pohjois-Syyriassa heikkeni dramaattisesti 9. lokakuuta, kun Turkki hyökkäsi alueelle. Seuraavana päivänä oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ratkaisun useisiin kanteluihin, joissa hallitusta moitittiin toimettomuudesta suomalaisten auttamiseksi kotiin.

”Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin”, Pöysti linjasi.

Ulkoministeriö on joutunut kovan paineen alle, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei ole löydetty hyviä vaihtoehtoja. Kansliapäällikkö Varhilan mukaan sekä Pöystin linjaus että erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat Suomen huolehtimaan suomalaislapsista. Asiaan liittyy silti hyvin monia kysymyksiä:

– Voidaanko edes ajatella, että lapsia lähdetään tuomaan ilman vanhempiaan? Mikä on se trauma ja riski, jos perheet erotetaan? Luovuttavatko kaikki vanhemmat lapsiaan?

Hyviä vastauksia näihin kysymyksiin ei ole.

Kuvituskuva

6. Ovatko leiriläiset radikalisoituneita Isisin kannattajia ja siten uhka Suomelle?

Tästä on ristiriitaisia kannanottoja. Suojelupoliisi on esittänyt huolen siitä, että naispuoliset Isis-aktivistit integroituisivat Suomen “jihadistiseen alamaailmaan” ja olisivat vaarallisia. Terrorismitutkijat Antti Paronen ja Juha Saarinen kirjoittivat kesäkuun lopussa IS:ssa, ettei Isis-naisia pidä hakea kotiin. Naiset ovat heidän mukaansa saattaneet olla yhtä aktiivisia toimijoita Isis-järjestössä kuin miehet, vaikka he eivät ole kantaneet aseita.

Hollannin terrorismin torjunnasta vastaava viranomainen NCTV puolestaan esitti maan hallitukselle, että hollantilaisten lasten evakuointi olisi kansalliselle turvallisuudelle parempi kuin heidän jättämisensä al-Holiin: tulee aika, jolloin lapset joka tapauksessa pääsevät vapaaksi. Mitä nuorempia he ovat tullessaan, sitä paremmin heidän radikalisoitumisensa voidaan purkaa.

7. Tietävätkö Suomen viranomaiset leirillä olevien henkilöllisyyden?

– Meillä on ihan hyvä tilannekuva siitä, keitä suomalaisia siellä leirillä on, kertoo viestintäasiantuntija Minna Passi suojelupoliisista.

Passi ei kommentoi sitä, onko suojelupoliisi erityisesti varautunut al-Holista mahdollisesti kotimaahan palaaviin ihmisiin. Supon uhka-arviot terroristisesta toiminnasta ovat pysyneet samanlaisina kuin aiemmin.

– Meidän operatiivinen toimintamme on salassa pidettävää. Totta kai mahdollisten palaajien kohdalla arvioidaan uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Se tehdään tapauskohtaisesti. Vielä sitä ei voi spekuloida, kun emme tiedä onko sieltä joku palaamassa vai ei.

Al-Hol on vanha leirikompleksi, jota käytettiin jo ensimmäisessä Persianlahden kriisissä 1990-luvun vaihteessa. Nykyisin se on kurdijoukkojen valvonnassa. Kuva viime huhtikuulta.

Al-Hol on vanha leirikompleksi, jota käytettiin jo ensimmäisessä Persianlahden kriisissä 1990-luvun vaihteessa. Nykyisin se on kurdijoukkojen valvonnassa. Kuva viime huhtikuulta.

8. Kuinka aluetta valvovat kurdit suhtautuvat vankien palautuksiin?

Kurdit ovat pyytäneet länsimaita hakemaan kansalaisiaan pois al-Holista, mutta heillä on ehtonsa ja varaumansa:

– Heillä on taustatietoa joistakin toimijoista, nyt en puhu tarkasti suomalaisista, vaan ylipäätään siellä olevista ulkomaalaisista, jotka ovat mahdollisesti syyllistyneet rikoksiin. Heidän kohdallaan pitäisi saada oikeudelliset toimenpiteet ensin käytyä lävitse ennen kuin heidät voidaan luovuttaa – tai ainakin takeet että nämä oikeusprosessit alkavat niissä maissa, joihin nämä ihmiset luovutetaan, sanoi Haavisto maanantai-iltana.

Kurdit ovat tehneet selväksi myös sen, että he eivät hyväksy lasten erottamista huoltajistaan.

9. Miten al-Holin suomalaisille nyt käy?

Tästä ei ole mitään varmuutta. Suomalaisten kotiuttaminen yhtenä isona ryhmänä vaatisi mutkikkaita käytännön järjestelyjä ja hallituksen poliittisen päätöksen. Rinteen hallitus jatkaa toistaiseksi vain toimitusministeristönä.

Leirin turvallisuustilanteen pelättiin heikkenevän dramaattisesti Turkin hyökättyä, mutta toistaiseksi alue on pysynyt kurdien hallinnassa ja vartioinnissa. Talven tulo sen sijaan heikentää leirin terveystilannetta ja saattaa lisätä lasten sairastavuutta.

10. Mikä on ”operaatio Korpi” tai ”Korpi-projekti”?

Suomen viranomaiset ovat sopineet yhteisen toimintamallin siltä varalta, että al-Holista saapuu Suomeen naisia ja lapsia. Tätä yhteistyöverkostoa on ulkoministeri Haaviston mukaan kutsuttu slangisanalla Korpi. Yhteistä toimintamallia ryhdyttiin suunnittelemaan Turkin hyökkäyksen jälkeen.

– Suunnitelmia ei voi avata sen enempää. Tämä on virkatyötä, jossa turvallisuusseikat painavat, Haavisto kommentoi maanantai-iltana.

Nimen tultua julkisuuteen se todennäköisesti vaihdetaan toiseksi.

IS:n tietojen mukaan ”operaatio Korpi” oli kuitenkin ulkoministeriön valmistelema suunnitelma ja käytännön hanke suomalaisten noutamiseksi kotiin al-Holista. Suunnitelmaan liityi virkamiehen sijoittaminen Irakin puolella sijaitsevaan Erbiliin matkustusasiakirjojen ja kotimatkan järjestämiseksi.

Laaja viranomaisyhteistyö riskihenkilöiden suhteen ei ole suomalaisille toimijoille uutta. Suomella on jo useita vuosia ollut väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevä kansallinen ohjelma, jossa on mukana muun muassa poliisin, sosiaalityön, terveysalan ja nuorisotyön asiantuntijoita sekä uskonnollisten järjestöjen edustajia.

Käytännössä al-Holin palaajien osalta kysymykseen voivat tulla muun muassa kuulustelut, mahdolliset oikeusprosessit, lastensuojelutoimet, terveydenhuolto, psykososiaalinen tuki, sosiaalinen apu sekä valvonta. Se vaatii monen toimijan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Artikkelin viimeistä osaa muokattu kello 9.24: Tarkennettu tietoja Korpi-hankkeesta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana tiistaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana tiistaina.

Kurdien SDF-joukot kuljettivat Isisin hallitsemilla alueilla kiinni otettuja siviilejä Al-Holin leiriin viime helmikuussa.

Kurdien SDF-joukot kuljettivat Isisin hallitsemilla alueilla kiinni otettuja siviilejä Al-Holin leiriin viime helmikuussa.