Tässä ovat Suomen parhaat lukiot – katso oman alueesi tulokset lukioiden maakuntavertailusta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tässä ovat Suomen parhaat lukiot – katso oman alueesi tulokset lukioiden maakuntavertailusta

Katedralskolan i Åbo - Turun katedraalikoulu oli paras suurista lukioista.

Katedralskolan i Åbo - Turun katedraalikoulu oli paras suurista lukioista.

Julkaistu: 2.12. 2:01

STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja.

Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan. Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.

Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä

STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.

Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen uskoo kieliselityksen pitävän osin paikkansa. Hän muistuttaa, että hyvät tulokset eivät tule automaattisesti kaksikielisillekään.

– Meillä esimerkiksi englanninopettaja vaatii paljon eikä kursseja pääse helposti läpi. Tässä on takana kovaa työtä opettajan ja opiskelijoiden puolelta, Pärnänen sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten neljästä pakollisesta kokeesta kolme voi suorittaa eri kielten kokeilla.

Tuttuja jo ennestään

Toinen ruotsinkielisten lukioiden erityispiirre on sellainen, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä opiskelijoiden parissa. Niin ruotsinkielisiä päiväkoteja, ala- ja yläkouluja kuin lukioitakin on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten monet ruotsinkieliset lukio-opiskelijat ovat voineet tutustua toisiinsa jo alemmilla koulutusasteilla.

– Kyllä tämä meillä näkyy. Katedralskolan on Turussa, ja meillähän on vain yksi ruotsinkielinen yläkoulukin, josta suurin osa meidän opiskelijoistamme tulee, Pärnänen kertoo.

Opetushallituksen Granskog uskoo, että valtaväestöä pienempään ja tiiviimpään kieliyhteisöön kuuluminen voi vaikuttaa esimerkiksi siinä, miksi ruotsinkieliset keskeyttävät lukionsa muita kieliryhmiä harvemmin.

– Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä, Granskog sanoo.

– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2016 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja koko vuoden 2019 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

– Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 350 lukiota.

– Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

– STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

– Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu vertailua varten pieniin lukioihin, joissa yo-tutkinnon suoritti alle 50 kokelasta, ja suuriin lukioihin, joissa tutkinnon suorittaneita oli 51 tai enemmän.

– Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, useimpia Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia.

– Vertailun tuloksia vääristää se, että IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta moni heistä ei suorita ylioppilastutkintoa eikä siten näy tutkintokeskiarvossa.

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.