Tämä on tuorein luku puna-armeijan tappioista talvisodassa – koko totuutta ei tiedetä vieläkään - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämä on tuorein luku puna-armeijan tappioista talvisodassa – koko totuutta ei tiedetä vieläkään

Neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloita selvittelevä Viktor Vasiljev esitti Venäjän viranomaisille rankkaa kritiikkiä talvisodan lääkintähuoltonäyttelyn avajaisissa Pietarissa.

30.11.2019 9:00

Talvisodan alkamisesta tulee tänään lauantaina kuluneeksi tasan 80 vuotta. Yhä edelleenkään Venäjällä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka paljon tässä vuonna 1939 alkaneessa ”tuntemattomassa sodassa” kuoli neuvostosotilaita.

– Miten voi olla niin, että me emme edelleenkään Venäjällä tiedä, kuinka paljon ihmisiä kuoli talvisodassa? sodan ratkaisutaisteluja tutkinut Viktor Vasiljev kyseli talvisodan lääkintähuoltoa esittelevän Talvisodan armeliaisuus -näyttelyn avajaisissa Pietarissa keskiviikkona.

– Mutta näin se vain on, sellainen on asenne, Vasiljev sanoi tunteikkaaseen ja selvästi myös turhautuneeseen sävyyn.

Vasiljev on tutkinut esimerkiksi Raatteentien ja Suomussalmen taisteluita sekä selvitellyt Suomesta takaisin Neuvostoliittoon luovutettujen sotavankien kohtaloita. Hän on perehtynyt Helsingissä kansallisarkiston materiaaleihin ja onnistunut saamaan joitakin dokumentteja myös Venäjän sota-arkistoista ja turvallisuuspalvelun arkistoista.

Vasiljev kertoo tekevänsä kuitenkin jatkuvasti turhia tietopyyntöjä venäläisille viranomaisille. Hän kuvailee saaneensa vältteleviä vastauksia, joiden mukaan jotain tietoa ei esimerkiksi ole lainkaan olemassa, vaikka hänen mukaansa se ei voi pitää paikkaansa.

– Moniin kirjeisiini ei vastata lainkaan, vaikka lähestyn viranomaisia historiantutkimukseen erikoistuneen seuran arvovallalla, hän sanoi.

Vasiljevin mukaan miestappioista esitetyt luvut ovat heitelleet suuresti eikä koko totuutta tiedetä vieläkään.

– Virallisesti sanottiin ensin, että kuoli noin 65 000 ja noin 39 000 katosi, joista varmuudella noin 14 000 kuoli. Nyt puhutaan, että tuoreimpien tietojen mukaan nimeltä tiedettäisiin noin 123 000 kaatunutta.

Vasiljevin mukaan yksi syy lukujen heittelemiseen on esimerkiksi se, että neuvostoviranomaiset ilmoittivat kadonneiksi nekin sotavangit – noin 5 400 henkeä – jotka palautettiin takaisin Suomesta.

– Heistä suurin osa laitettiin Neuvostoliitossa leirille 5–8 vuodeksi epäiltyinä yhteistyöstä suomalaisten kanssa. Omaisille heidät ilmoitettiin silti joko kadonneiksi tai kuolleiksi.

– Taustalla on salailua mutta myös sitä, että alkujaankin ihmisten kortistointi on tehty huonosti.

Lue lisää: Fjodor Besshtanko koki Raatteentien kauhut, haavoittui ja jäi suomalaisten vangiksi – rangaistus ”sotilasvalan rikkomisesta” Neuvostoliitossa oli ankara

Näyttelyn avajaisissa puhunut historiantutkija Pavel Petrov myönsi niin ikään, että monet talvisotaa koskevat tiedot ovat yhä puutteellisia.

– Läheskään kaikkea talvisotaan liittyvää ei ole tutkittu, esimerkiksi tappioiden määrästä on monia eri versioita. Tutkimuksia on siksi jatkettava, Petrov sanoi.

Petrov on koonnut perusteellisen tähän mennessä ilmestynyttä talvisotakirjallisuutta käsittelevän bibliografian, joka ilmestyi kuusi vuotta sitten suomeksi Antero Uiton, Carl-Fredrik Geustin ja Pauli Kruhsen toimittamana (Venäläinen talvisotakirjallisuus, Docendo, 2013).

Pietarin sotilaslääketieteellisen museon asiantuntija Dmitri Zhuravljov esittelee kirjassa myös luvut, jotka ovat hänen mukaansa tuoreimpien tutkimusten johtopäätökset.

Puna-armeijan tappioiksi talvisodassa on laskettu Zhuravljovin mukaan 126 875 henkilöä. Heistä 71 214 kaatui taisteluissa tai kuoli evakuoinnin aikana haavoihinsa, 16 292 kuoli sairaaloissa haavoihin tai sairauksiin ja 39 369 oli kadonnutta.

Lääkintähuoltonäyttelyn kuraattori Nikita Altuhov kertoi lisäksi, että erilaista lääkinnällistä hoitoa annettiin yhteensä noin 266 000 sotilaalle.

– Heistä noin 172 000 saatiin palautettua takaisin rintamalle, Altuhov sanoi.

Pavel Petrovin mukaan talvisota on jäänyt Neuvostoliitossa ja Venäjällä Suuren isänmaallisen sodan eli toisen maailmansodan varjoon, vaikka ilman talvisodan kokemuksia puna-armeija olisi joutunut toiseen maailmansotaan paljon valmistautumattomampana.

– Talvisodasta tuli tärkeä askel puna-armeijan uudistamiselle. Vaikeasta sodasta otettiin opiksi. Jos meillä ei olisi ollut näitä kokemuksia talvisodasta, ei olisi tullut myöskään sellaista voittoa Suuresta isänmaallisesta sodasta, Petrov sanoi.

Petrovin mukaan talvisota rikkoi myös perinteistä ajattelua siitä, että sota ratkaistaisiin miesylivoimalla ja tekniikan ylivoimalla.

– Suomen armeija osoitti, että melko heikolla armeijalla, pienellä väkimäärällä ja vähäisellä taistelukoneistolla voi taistella käytännössä tasavahvasti paljon suurempaa armeijaa vastaan ja aiheuttaa tälle suuria tappioita. Paljon ratkaisee taistelutahto.

Venäjällä talvisotaa kutsutaan usein myös ”maineettomaksi” sodaksi. Neuvostoliitto ei mielellään muistellut pitkittynyttä, vaikeaa ja suuria miestappioita tuottanutta sotaa, vaikka sen lopulta voittikin. Petrovin mukaan tästä syntyi yksi talvisodan paradokseista.

– Syntyi erikoinen tilanne, kun voittajavaltio häpeili voittonsa muistelemista ja häviäjävaltio oli puolestaan ylpeä häviöstään huolimatta, Petrov kuvaili.

Pietarin sotilaslääketieteellisen museon yhteydessä oleva talvisota-näyttely on avoinna kesäkuuhun saakka 2020. Museo sijaitsee osoitteessa Lazaretnaja ulitsa, 2.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?