Kirjailija Veijo Baltzaria epäillään rikoksesta, joka on Suomessa hyvin harvinainen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kirjailija Veijo Baltzaria epäillään rikoksesta, joka on Suomessa hyvin harvinainen

IS:n tietojen perusteella kirjailija Veijo Baltzarin Drom ry haki uusia työntekijöitä vielä loppuvuodesta 2018. Työpaikkaa hakeneelle naiselle kerrottiin, että työpäivät Baltzarin talossa alkavat laulamalla ja tanssimalla.

Kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzar ja hänen avustajansa vangittiin viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä ihmiskaupasta ja pahoinpitelystä epäiltyinä.­

30.11.2019 9:01

Kaikesta päätellen alkututkinta käynnistyi vauhdilla.

Ensimmäinen rikosilmoitus kirjailija Veijo Baltzarista tehtiin marraskuun puolivälissä. Vain päiviä myöhemmin, tiistaina 19. marraskuuta, poliisi iski Baltzarin syrjäiselle merenrantahuvilalle Raaseporin Tammisaareen.

Operaatiossa otettiin Baltzarin lisäksi kiinni hänen 36-vuotias naisavustajansa.

Naapuri kertoo, ettei edes tajunnut, että kyse oli poliisin operaatiosta.

– Katsoin aamulla ulos ikkunasta, ja Baltzarin pihalla oli muutamia autoja ja ihmisiä kuljeskelemassa ympäriinsä. Luulin, että kyse on asuntonäytöstä, sillä Baltzarin talo on ollut myynnissä.

Vasta myöhemmin kun pihaan ilmestyi myös partioautoja poliisin tunnuksin, naapuri ymmärsi nähneensä aamulla rikospoliisin siviiliautoja.

Naapuri kertoo olleensa ällikällä lyöty, kun kahta päivää myöhemmin Baltzar ja hänen avustajansa vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä ihmiskaupasta ja pahoinpitelystä epäiltyinä.

Veijo Baltzarin talo Raaseporin Tammisaaressa 25. marraskuuta 2019.­

– Olin vain muutaman kerran tekemisissä Baltzarin ja tämän hänen naisagenttinsa kanssa, lähinnä naapuriasioissa. En koskaan huomannut heidän kiinteistöllään minkäänlaista epäasiallista toimintaa. Se oli itse asiassa aina yllättävän hiljainen paikka.

Pian vangitsemisen jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi pitkän paljastusjutun Veijo Baltzarin kultista.

Paljastusjutun ytimessä ovat nuorten naisten kertomukset, joiden mukaan Baltzar on manipuloinut teatteritoiminnassaan mukana olleita nuoria naisia, eristänyt heidät perheistään ja ehdotellut osalle seksiä.

Eräs naisista kertoi HS:lle muun muassa, kuinka Baltzar houkutteli häntä vuonna 2012 hotellihuoneeseen ”harrastamaan mustalaisromantiikkaa”.

– Sehän tehtäis varmaan niin se mustalaisromantiikka, että kestäis puolelle päivin seuraavaa aamua, maanitteli Baltzar HS:n mukaan.

On tärkeää erottaa, että poliisin ihmiskauppatutkinta ja paljastukset Baltzarin teatterikultista ovat ainakin toistaiseksi eri kokonaisuuksia. Ne voivat limittyä, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Vangitsemisvaatimusten perusteella Baltzaria ja hänen avustajaansa epäillään vuosien 2016 ja 2019 välillä tehdyistä rikoksista Helsingissä ja Tammisaaressa. Tutkinta voi edetessään toki laajentua.

Helsingin poliisi on ollut hyvin niukkasanainen siitä, millaisista rikoksista vangittuja itse asiassa epäillään. Tässä vaiheessa ei tiedetä edes sitä, kuinka monta asianomistajaa eli uhria jutussa epäillään olevan.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela perustelee tiedotuslinjaa sillä, että tietojen kertominen voisi vaarantaa esitutkinnan.

Etenkin ihmiskaupan törkeä tekomuoto on Suomessa harvinainen rikosnimike. Sellaisia tulee Suomessa viranomaisen tietoon tavallisesti vain muutamia vuosittain.

Rikosnimikkeestä itsessään ei kuitenkaan voi päätellä, millaisista teoista tarkkaan ottaen on kyse. Ihmiskaupan skaala on laaja: se voi olla alistamista pakkotyöhön, prostituutioon tai jopa elinkauppaa.

Kirjailija Veijo Baltzar Helsingissä 14. maaliskuuta 2012. Baltzarilla oli vuosina 2016–2019 useita eri taideprojekteja, joihin hänen avustajansa rekrytoivat mukaan erityisesti nuoria naisia.­

Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki Lapin yliopistosta sanoo, että ihmiskaupan rikosnimike luo helposti virheellisen kuvan, että kyse olisi vain rajat ylittävistä teoista. Näin ei ole.

Kimpimäki selittää ihmiskaupan tunnusmerkistön koostuvan kolmesta elementistä: tekotavasta, tarkoituksesta ja keinoista.

– Tekotapa voi olla esimerkiksi, että ihmisiä kuljetetaan tai majoitetaan jonnekin. Jotta se olisi rangaistavaa ihmiskauppana, sitä täytyy tehdä esimerkiksi siksi, että tarkoituksena on saattaa henkilö seksityöhön, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, kuten kerjäämään tai tekemään rikoksia.

– Kolmas elementti, jonka yleensä pitää täyttyä, on se, että on käytetty ei-hyväksyttäviä keinoja. Esimerkiksi pakottamista, erehdyttämistä tai riippuvaisen aseman hyväksikäyttämistä.

Esimerkiksi tapauksessa, josta tuli Suomen ensimmäinen lainvoimainen ihmiskauppatuomio vuonna 2007, nuorelle kehitysvammaiselle virolaisnaiselle oli kerrottu, että hän saisi Suomesta töitä lastenhoitajana. Todellisuudessa hänet pakotettiin myymään itseään.

Kimpimäki huomauttaa, että poikkeuksena ovat alle 18-vuotiaisiin kohdistuvat teot. Alaikäisyys itsessään tekee uhrin haavoittuvaksi, eikä teossa näin ollen tarvitse käyttää erityisiä keinoja, jotta se katsottaisiin ihmiskaupaksi.

Vuosina 2016–2019 Baltzarilla on ollut useita eri taideprojekteja, joihin hänen avustajansa ovat rekrytoineet mukaan erityisesti nuoria naisia.

Avustajat ovat markkinoineet projekteja muun muassa lukiolaisille ja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla, kuten demi.fi:ssä.

Tähän Baltzarin Drom ry on saanut tukeakin. Vuonna 2017 Drom ry sai sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) vajaat 30 000 euroa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamiseen ja seuraavana vuonna 66 000 euroa.

IS:n tietojen perusteella Drom ry haki uusia työntekijöitä vielä loppuvuodesta 2018.

Toimistoavustajan paikkaa hakenut 20-vuotias nainen kuvailee työhaastattelun tunnelmaa oudoksi ja hämäräksi. Hänelle ei esimerkiksi kerrottu lainkaan, mitä toimistoavustajan tehtävä pitäisi sisällään.

 Työpäivät alkoivat kuulemma yleensä tanssimalla tai laulamalla.

Haastattelu järjestettiin Gran Delicato -kahvilassa Helsingissä Kalevankadulla ja haastattelijana oli noin 30-vuotias Baltzarin naispuolinen avustaja.

– Kun kysyin työnkuvasta, hän ei kertonut oikein mitään vaan sanoi, että katsottaisiin sitä sitten kun nähtäisiin, millainen tyyppi mä olen.

Työnhakijalle kuitenkin kerrottiin, että jos hän tulisi valituksi, hän voisi muuttaa Baltzarin merenrantataloon Tammisaareen. Siellä muutkin työntekijät asuivat.

– Työpäivät alkoivat kuulemma yleensä tanssimalla tai laulamalla. Se kuulosti enemmän joltain kommuunilta kuin työpaikalta. Mietin heti, että mihin mua oikein värvätään. En lopulta saanut työpaikkaa.

– Aivan työhaastattelun lopuksi myös Veijo tuli siihen, mutta en ehtinyt puhua hänen kanssaan.

Ilta-Sanomat on yrittänyt kysyä asiasta myös Drom ry:ltä.

Työhaastattelijana toiminut nainen ei kuitenkaan ole vastannut soittopyyntöihin.

Työhaastattelun järjestänyt ja Drom ry:n hallinnon assistenttina toiminut nainen sen sijaan vastasi puhelimeen, mutta löi luurin heti korvaan soittajan esittäydyttyä Ilta-Sanomien toimittajaksi.

 Sanotaan nyt näin, että ihminen on varmaan mieluummin vapaana kuin vangittuna.

Tällä haavaa poliisi ei kuitenkaan epäile muita Drom ry:n työntekijöitä rikoksista kuin Baltzaria ja hänen 36-vuotiasta avustajaansa.

Molemmat ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Baltzarin asianajaja Jussi Sarvikivi pahoittelee, ettei voi kertoa tilanteesta oikein mitään, sillä poliisi haluaa pitää tutkinnan salassa.

Baltzarin tunnelmista kysyttäessä Sarvikivi vastaa lakonisesti:

– Sanotaan nyt näin, että ihminen on varmaan mieluummin vapaana kuin vangittuna.

– Muutoin en lähde päämieheni fiiliksiä kommentoimaan. Mutta jos kiistää ja on vangittuna, niin ei ne fiilikset varmaan kovin katossa ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?