Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan historia ei tunne parempia pakolaisia kuin Suomen karjalaiset evakot.
– Aika harvan evakon loppuelämän myrkytti viha Neuvostoliittoa kohtaan, vaikka aihetta siihen olisi ollut, Keskisarja sanoi Iltasanomien Talvisota-tilaisuudessa keskiviikkona. Se pidettiin Helsingin Sanomatalossa.
– En ole toipunut Viipurin menetyksestä, se oli paras osa Suomea, Keskisarja, 48, sanoi.
Hänen mukaansa talvisodan lopulla Suomea ei uhannut vain itsenäisyyden menetys vaan kansanmurha.
– Ette kai luule, että Stalin olisi puhdistanut Suomen hellemmin kuin Baltian. Että hän ei olisi tuhonnut Suomen upseereita kuten Puolan upseerit Katynissa, historioitsija suorastaan huusi vaikuttuneelle yleisölleen.
Keskisarjan mukaan Stalinin Neuvostoliitto oli suoranainen ”pahan valtakunta”, joka oli surmannut 10 miljoonaa omaa kansalaistaan nälänhädissä ja puhdistuksissa, joukossa 25 000 suomalaista.
– Mikään ei uhannut Leningradia, hän totesi sodan väitetyistä syistä.
– Siinä oli kyse ikivanhasta asiasta, että iso haluaa valloittaa pienempänsä.
Suomalaista sankaruutta
Sodan ensimmäinen käännekohta oli Tolvajärven taistelu joulukuussa 1939. Siellä suomalaiset yllättäen pysäyttivät neuvostodivisioonan.
– Se eteni hiukan uhkarohkeasti ja suojaamatta. Suomen päämaja huomasi sen ja lähetti paikalle uhkarohkeimmat upseerit Paavo Talvelan ja Aaro Pajarin.
Keskisarjan mukaan taistelun suuri merkitys oli, että maailman silmissä se muutti Suomen ”uhrikansasta” ”sankarikansaksi”. Sitä oli järkevää auttaa.
– Ensimmäisenä sotaviikkona suomalaiset upseerit ja sotilaat halusivat taistella, koska hyökkäys tunnettiin epäoikeudenmukaiseksi. Ei kuitenkaan uskottu voittoon vaan että Kuusisen hallituksen lippu pian liehuisi Helsingissä. Kun selvisi, että Daavid voi vahingoittaa Goljatia, tuli usko. Ei suomalainen heittäydy tankin alle tai tee polttoitsemurhaa, jos siitä ei ole hyötyä.
Raatteen tie
Uskoa toi myös voitto Raatteen tiellä. Keskisarja ymmärtää hiukan puna-armeijan komentajia.
– Ei kukaan ollut hyökännyt modernilla kalustolla arktisessa erämaassa. Sitä piti verisesti kokeilla.
Suomalaisten lisäksi puna-armeijan hyökkäyksen pysäytti lumi ja pakkanen. Niihin oli varauduttu käsittämättömän huonosti.
– Jos Suomi olisi katkaistu kahtia, se olisi ollut siinä. Raatteen tie ei ole myytti, vaan monen asian nyytti. Suomalaiset taistelivat urheasti ja oppivat nopeasti.
Tolvajärven ja Raatteen voitot loivat liikaakin luottamusta suomalaisin. Lehdissä kirjoitettiin, että korvauksena rauhasta pitäisi saada alueita Neuvostoliitolta. Koko rintamalla tilanne oli synkempi.
– Siksi rauha tuli sellaisena yllätyksenä. Meidänhän piti olla voitolla.
Voit lukea lisää talvisodan taisteluista sekä rintaman koskettavista ihmiskohtaloista Ilta-Sanomien Talvisota-erikoislehdestä.
