Esitutkinta-asiakirjojen salailu toi Sumuverho-palkinnon Poliisihallitukselle – Tunnettu syyttäjä palkittiin julkisuuden edistämisestä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Esitutkinta-asiakirjojen salailu toi Sumuverho-palkinnon Poliisihallitukselle – Tunnettu syyttäjä palkittiin julkisuuden edistämisestä

Oikeustoimittajat ry myöntää vuosittain Valokeila-palkinnon julkisuuden ja avoimuuden edistämisestä sekä Sumuverho-palkinnon salailukulttuurin edistämisestä.

Kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski ennen europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen oikeudenkäynnin alkua Helsingin käräjäoikeudessa.­

21.11.2019 9:51 | Päivitetty 21.11.2019 11:28

Suomalaisten rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys Oikeustoimittajat ry on myöntänyt vuosittain jaettavan Valokeila-palkinnon syyttäjä Eija Velitskille. Velitski saa palkinnon oikeudenkäyntien käsittelyjulkisuuden edistämisestä.

Oikeustoimittajat kertoo, että Velitski on syyttäjänä pitänyt oikeussalissa julkisuuden puolta usein silloinkin, kun oikeudenkäynnin muut osapuolet ovat vaatineet salailua.

Viimeksi kesällä 2019 hän vaati syyttäjänä niin sanotussa Arabianrannan murhajutussa, että oikeus huolehtii myös julkisuuden toteutumisesta, vaikka muut asianosaiset vaativat jutun salaamista kokonaan.

Arkaluontoisillakin rikosasioilla on usein laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, Oikeustoimittajat huomauttaa. Yleisöllä ei kuitenkaan ole oikeutta valittaa suullisen oikeudenkäynnin salauspäätöksistä.

Siksi syyttäjä on oikeussalissa usein ainoa taho, jolla on tosiasiallinen mahdollisuus vastustaa oikeudenkäynnin liiallista salaamista. Oikeustoimittajat ry kannustaa syyttäjiä pitämään mielessä oman syytteen ajamisen ohessa julkisuusintressin varjelemisen.

Helsingin kihlakunnansyyttäjänä uransa tehnyt Velitski on jäämässä eläkkeelle. Hän on hoitanut syyttäjänä lukuisia suurta julkisuutta saaneita rikosjuttuja kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan murhaa ja sarjakuristajana tunnetun Michael Penttilän viimeisintä henkirikosta.

Vuoden 2019 Sumuverho-palkinnon Oikeustoimittajat sen sijaan myöntää Poliisihallitukselle. Palkinnon perusteena on poliisissa parin viime vuoden aikana merkittävästi lisääntynyt esitutkinta-asiakirjojen salailu.

Yksityisasiana on salattu tietoja esimerkiksi terroristisen murhaajan uskonnosta, henkirikoksen tekijän humalatilasta, perheväkivallasta ja järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenistä.

Ylisalaaminen on saanut sijaa niin paikallispoliiseissa kuin keskusrikospoliisissa, mutta viime kädessä salailukulttuurin leviämisestä vastaa Poliisihallitus, Oikeustoimittajat kirjoittaa tiedottessaan.

Se julkaisi syksyllä 2019 Julkisuuslakikäsikirjaksi nimetyn salassapito-oppaan, joka on tarkoitettu poliisin valtakunnalliseksi ohjeeksi. Käsikirja linjaa yksityisasioina salaisiksi muun muassa läheisväkivaltakuvaukset, lapsikaappauksiin liittyvät asiat, Kela-petokset, rikollisryhmien jäsenyyden, rikoksentekijän ampumaharrastuksen ja lukuisia muita esitutkintaan liittyviä tietoja.

Oikeustoimittajat ry katsoo, että oppaan tulkinnat ovat ristiriidassa perustuslain turvaaman julkisuusperiaatteen kanssa. Ne ovat omiaan estämään yleisön oikeutta saada varmistettua tietoa yhteiskunnasta. Samalla ylenpalttinen salaaminen vaikeuttaa yleisön mahdollisuuksia valvoa poliisin omaa toimintaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?