Vanhemmille ei aina kerrota, jos alaikäinen puhuu lääkärille mielenterveysongelmista – juristi selittää, mitä sanoo laki - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vanhemmille ei aina kerrota, jos alaikäinen puhuu lääkärille mielenterveysongelmista – juristi selittää, mitä sanoo laki

Kuvituskuva
Julkaistu: 21.11. 6:01

Huoltajilla on lähtökohtaisesti oikeus nähdä lapsensa potilastiedot, mutta tapauksesta riippuen alaikäinen voi myös kieltää tietojen luovuttamisen huoltajilleen.

Onko vanhemmalla oikeus tietää, jos alaikäinen lapsi kertoo lääkärilleen masennuksesta tai itsemurha-ajatuksista? Onko vanhemmalla oikeus tietää, jos lääkäri määrää lapselle masennuslääkkeitä?

Muun muassa nämä kysymykset ovat nousseet esiin Ilta-Sanomien nuorten mielenterveyttä käsittelevällä teemaviikolla.

Niihin ei voi kuitenkaan antaa yhtä yksiselitteistä vastausta.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oskari Korhonen selvittää, ettei potilaslaissa ole kategorisia ja tarkkoja ikärajoja alaikäisten hoidosta ja heitä koskevien tietojen luovuttamisesta.

Lääkäri hoitaa alaikäistä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella vain kykenee päättämään hoidostaan.

– Tässä on tarkoituksella jätetty liikkumavaraa terveydenhuollon ammattihenkilöille, joiden on arvioitava tilanne aina tapauskohtaisesti ja lapsen henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden, viestittää Korhonen IS:lle sähköpostitse.

Korhosen mukaan myös ammattilaiset suhtautuvat käytäntöön kaksijakoisesti: toiset haluaisivat selkeät ikärajat työnsä tueksi, toiset taas pitävät enemmän siitä, että heidän arviointikykyynsä luotetaan.

– Jos lääkäri arvioi, että alaikäinen potilas ei pysty itse päättämään hoidostaan, on huoltajiin oltava yhteydessä, jotta huoltajia voidaan kuulla siitä, miten lasta tulisi hoitaa, Korhonen kertoo.

Kuvituskuva

Näin käy myös silloin, jos lääkäri arvioi, että muutoin ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsän lapsen mielenterveyshäiriö on niin vakava, ettei lapsi pysty päättämään enää omasta hoidostaan.

– Tällöin huoltajia on kuultava tärkeisiin hoitopäätöksiin liittyen.

Korhonen muistuttaa, että mielenterveyslain mukaisen tahdonvastaisen hoidon kynnys on alaikäisten kohdalla tavallista matalampi.

Jos lääkäri päättäisi ottaa lapsen tarkkailuun itsetuhoisuuden vuoksi, mielenterveyslain mukaan huoltajille on ilmoitettava asiasta.

Kuvituskuva

Mitä tulee alaikäisen potilastietoihin, niihin pätee sama lapsen ikää ja kehitystasoa koskeva kriteeri.

Lähtökohtaisesti huoltajat saavat tiedot käyttöönsä. Mutta: jos alaikäinen on riittävän kypsä päättämään hoidostaan, hän voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen huoltajilleen. Tämä tulee suoraan potilaslaista.

– Huoltajista tämä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, mutta jos ajatellaan asiaa lapsen näkökulmasta, on tärkeää voida hakea luottamuksellisesti apua sellaisessakin tilanteessa, jossa lapsen huoltajat olisivat sitä mieltä, että lapsi ei ole avun tarpeessa, Korhonen viestittää.

– Lapsen hoidollinen ja tiedollinen itsemääräämisoikeus on meidän terveydenhuoltojärjestelmässämme aika vahva.

On tärkeää voida hakea luottamuksellisesti apua sellaisessakin tilanteessa, jossa lapsen huoltajat olisivat sitä mieltä, että lapsi ei ole avun tarpeessa.

Ei ole kuitenkaan sääntöjä ilman poikkeusta. Tässä tapauksessa poikkeus on Omakanta-verkkopalvelu, josta voi tarkastella terveystietojaan ja reseptejään.

Siellä on käytössä 10 vuoden ikäraja. Huoltajat eivät pääse tarkastelemaan lastensa tietoja, jos lapsi on sitä vanhempi.

Korhosen mukaan ikäraja perustuu vain ja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön omaan päätökseen.

– Sitä on kritisoitu aika voimakkaasti, sillä linjaus asetti ihmisiä epäyhdenvertaiseen asemaan. Tietojärjestelmä ei taipunut siihen, että terveydenhuollon ammattihenkilö olisi voinut lain edellyttämällä tavalla tapauskohtaisesti arvioida sen, onko lapsi tarpeeksi kypsä kieltämään tietojensa luovuttamisen huoltajille.

Omakannan ikäraja on tarkoitettu väliaikaiseksi siihen saakka, kunnes palvelu päivitetään vuonna 2020. Päivityksen jälkeen ammattihenkilöt voivat tehdä asiakirjoihin arvioonsa perustuvat merkinnät siitä, milloin lapsi on itse kypsä päättämään, kieltääkö tämä tietojen näyttämisen huoltajille.

Väliaikaista ikärajaa voi silti moittia, sanoo Korhonen.

– Ei ministeriö voi päättää, että se jättää väliaikaisesti noudattamatta lakia.

Korhonen huomauttaa, että 10 vuoden ikäraja koskee nimenoman Omakanta-palvelua. Huoltajat pääsevät tarkastelemaan lastensa terveystietoja, jos vain osaavat kysyä niitä suoraan terveydenhuollon toimintayksiköstä.

Lähteenä myös: Mielenterveyden keskusliitto

Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla koko viikon ajan nuorten mielenterveysongelmia.

Muokattu 22.11.2019 kello 10.20: Korjattu Oskari Korhosen titteli.