Milloin nuoren oireista pitää huolestua? Asiantuntija antaa konkreettiset neuvot - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Milloin nuoren oireista pitää huolestua? Asiantuntija antaa konkreettiset neuvot

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

Julkaistu: 21.11. 6:02

Nuori ei välttämättä hae apua, koska pelkää tuottavansa häpeää vanhemmilleen.

Aikuinen saattaa syyttää itseään siitä, ettei ole huomannut nuoren mielenterveysongelmia. Mutta toisinaan ammattilaisenkin on vaikea tietää, mikä on normaalia nuoruuteen kuuluvaa oireilua ja milloin pitäisi hakea apua.

Nuoruuteen kuuluu erillisyyden saavuttaminen vanhemmista, eikä nuori siksi välttämättä kerro huolistaan juuri vanhemmilleen.

Osa nuorista tuntee syyllisyyttä omasta huonosta olostaan, eikä siksi hae apua. Jotkut pelkäävät myös tuottavansa vanhemmilleen häpeää, jos turvautuvat ammattilaisen tukeen, Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

Alakuloisuus ja ärtyneisyys kuuluvat nuoren normaaliin kehitykseen. Mistä sitten tietää, että on syytä huoleen?

Pajamäki nimeää kolme merkkiä.

  • Alakuloisuus jatkuu viikkoja.

  • Nuori ei enää vietä aikaa ystäviensä kanssa tai nauti asioista, joista ennen piti.

  • Nuori ei noudata mitään pelisääntöjä tai rajoituksia.

Pajamäki kehottaa vanhempaa luottamaan myös omaan vaistoonsa. Jos lapsen kanssa on läheiset välit ja herää epämääräinen huoli, sitä kannattaa kuunnella.

Miten asian sitten voi ottaa esille nuoren kanssa?

Pajamäki suosittelee vanhempaa purkamaan ensin tuntojaan toiselle aikuiselle, jotta pysyy rauhallisena puhuessaan nuoren kanssa.

Hyvää tarkoittavat neuvot kannattaa jättää sikseen. Sen sijaan kannattaa kysyä, onko kaikki hyvin, ja kertoa omasta huolesta.

Jos huoli ei väisty, voi olla yhteydessä koulun henkilökuntaan. Nuoren selän takana ei pidä silti koskaan toimia, Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin asiantuntija Sanni Sihvola painottaa.

– Nuorelle voi sanoa: ”Minulla on herännyt huoli ja jotta saisin enemmän tietoa, haluaisin keskustella opettajasi kanssa. Olisiko se sinulle ok?”

Joka ikinen kerta, kun joku avaa suunsa kertoakseen huonosta olostaan, ensimmäiseksi pitää sanoa näin: ”Hyvä, kun kerroit. Kerro lisää.”

Jos nuori empii avun hakemista, kannattaa kysyä, mikä häntä siinä pelottaa. Onko jotakin, minkä hän pelkää tulevan ilmi tai vanhempien tietoon? Nuori ei välttämättä tiedä ammattilaisten vaitiolovelvollisuudesta.

Nuorelle voi kertoa, että on huolissaan hänen voinnistaan ja että hänellä on oikeus voida hyvin. Voi sanoa vaikka näin: ”Huomaan, että sinulla on jatkuvasti ärtynyt olo. Se voi kertoa siitä, että kaikki ei ole hyvin. Mutta siihen voi saada apua, joka tutkitusti auttaa.”

Mielen ongelmia voi verrata reikään hampaassa. Jos hammasta särkee, mennään hammaslääkäriin ja reikä paikataan.

Jos nuori itse kertoo pahasta olostaan, sitä ei saa koskaan vähätellä, Sihvola sanoo.

– Joka ikinen kerta, kun joku avaa suunsa kertoakseen huonosta olostaan, ensimmäiseksi pitää sanoa näin: ”Hyvä, kun kerroit. Kerro lisää.”

Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla koko viikon ajan nuorten mielenterveysongelmia.