Voiko nuoren pääsy psykoterapiaan pitkittyä, koska kunta haluaa säästää rahaa? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Voiko nuoren pääsy psykoterapiaan pitkittyä, koska kunta haluaa säästää rahaa?

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.11. 6:00

– Jos nuori on lähes kuusitoistavuotias ja kunnassa halutaan vähän säästää, on voitu hiukan jarrutella, Psykologiliiton asiantuntija sanoo.

16 vuotta on tärkeä rajapyykki psykoterapiapalveluissa.

Alle 16-vuotiaiden psykoterapia on kunnan järjestämää ja maksamaa palvelua. Se hankitaan kunnissa useimmiten sairaanhoitopiirin ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Käyttäjälle psykoterapia on maksutonta.

Kun nuori on täyttänyt kuusitoista, hän pääsee Kela-korvattavan hoidon piiriin. Tällöin kustannuksista vastaa valtiollinen Kela-järjestelmä. Psykoterapiassa kävijä maksaa omavastuuosuuden.

Ilta-Sanomille puhunut huolestunut omainen kertoi, että hänen alaikäisen lapsensa tapauksessa psykoterapian aloitusta lykättiin niin, että lapsi ehti täyttää 16 vuotta. Omaisen näkemyksen mukaan tämä oli lapselle vahingollista. Hän uskoo, että syynä oli raha: kunta säästää siirtämällä psykoterapiaa Kelan maksettavaksi.

– Valitettavasti uskon, että tämä voi pitää paikkansa, sanoo Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov, joka on myös psykoterapian erikoispsykologi.

– Ostopalveluiden järjestelmä ei ole ollut kaikissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa kunnolla strukturoitu, jolloin kunnissa ei ole ollut psykoterapiapalveluille korvamerkittyä rahaa. Jos nuori on lähes kuusitoistavuotias ja kunnassa halutaan vähän säästää, niin on voitu hiukan jarrutella, eikä ole järjestetty psykoterapiaa heti, kun siihen on todettu tarve.

Gergov lisää, että hän uskoo järjestelmän vahvistuneen viime vuosien aikana.

– Uskoisin, että tällaisia ongelmia on voinut olla aiemmin, mutta nykyään sairaanhoitopiireillä on pääosin toimivampi järjestelmä.

Se on dominoefekti, joka lähtee liikkeelle siitä, ettei koulussa ole riittävästi resursseja mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen.

IS otti asiasta yhteyttä myös eri sairaanhoitopiireihin. Niissä ei nähty, että hieman alle 16-vuotiaiden hoitoon pääsyssä olisi hidasteltu.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyksin nuorisopsykiatrian laitoksella ei tunnistettu ongelmaa, että nuorten psykoterapiapalveluja lykättäisiin eteenpäin säästösyistä.

– Varsinais-Suomessa ei ole tätä käytäntöä, mutta en tiedä koko Suomen tilannetta, Tyksin nuorisopsykiatrian johtaja Kim Kronström sanoo.

Nuoren pääsy psykoterapiaan kulkee useimmiten erikoissairaanhoidon kautta, jossa tarve hoitoon arvioidaan.

Yli 16-vuotiaat voivat hakea Kelan tukemaa kuntouttavaa psykoterapiaa. Silloin kriteerit ovat samat kuin aikuisilla. Kelan korvaamaa hoitoa saa, jos opiskelu- tai työkyky on uhattuna tai sitä pyritään ylläpitämään tai palauttamaan.

Reittejä Kelan tukemaan kuntoutusterapiaan on useita. Kelan tuen saaminen edellyttää sitä, että potilas on jo käynyt asianmukaisessa hoidossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Usein se tarkoittaa hoitojaksoa nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta myös esimerkiksi koulupsykologikäynnit voidaan laskea mukaan.

Kela-korvattavaan psykoterapiaan vaaditaan myös kaksi käyntiä psykiatrilla, joka arvioi kuntoutustarpeen ja tekee lausunnon psykoterapian tarpeesta eli niin sanotun B-lausunnon.

– Paljon on puhuttu siitä, voisiko prosessia helpottaa, jolloin psykoterapiaan voisi päästä perusterveydenhuollon kautta. Käytännössä tällä hetkellä lähetteen saaminen nuorilla vaatii taustalle erikoissairaanhoitoa. Mutta on mahdollista hakea Kela-korvattavaa hoitoa myös yksityisen terveydenhuollon kautta, Gergov sanoo.

Yli 16-vuotiaat nuoret, joiden ei katsota olevan oikeutettuja kuntouttavaan psykoterapiaan, kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin.

– On totta, että näiden yli 16-vuotiaiden nuorten kohdalla on vielä paljon vaikeampi saada psykoterapiaa. Jos Kelan kriteerit eivät täyty, psykoterapiaan ei ole kunnilla juuri korvamerkittyä rahaa.

Kuvituskuva
On voitu hiukan jarrutella, eikä ole järjestetty psykoterapiaa heti, kun siihen on todettu tarve.

Paljon riippuu myös asuinkunnasta. Vaikka Kelan kriteerit ovat valtakunnalliset, psykoterapian saatavuudessa on suuria eroja eri kunnissa.

Gergovin mukaan psykoterapiapalveluita ei ole riittävästi saatavilla. Suurimpana ongelmana hän pitää matalan kynnyksen palvelujen puutetta.

– Esimerkiksi koulupsykologien mitoituksesta on olemassa suositus, mutta kun se ei ole laissa velvoittava, niin kunnat eivät noudata sitä.

Kun matalan kynnyksen palveluita ei ole saatavilla, nuoret jonottavat erikoissairaanhoitoon. Jonotusaikana nuorten ongelmat kasvavat. Hoitoon päästyään he tarvitsevat pidempää hoitojaksoa kuin olisi ollut tarpeen, jos hoitoa olisi saanut heti.

– Se on dominoefekti, joka lähtee liikkeelle siitä, ettei koulussa ole riittävästi resursseja mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen.

Käypä hoito -suositusten mukaan psykoterapiapalvelut sopivat laajasti erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsiville nuorille.

Kun pohditaan nuoren tarvetta psykoterapiaan, arvioidaan arjen toimivuutta. Toimivaan arkielämään kuuluu opiskelukyky, lähisuhteet perheen ja ystävien kanssa sekä arkirutiinit, kuten syöminen ja unirytmi. Tärkeä tekijä on myös ikäkehityksen seuraaminen.

On kuitenkin tiettyjä rajoitteita siinä, kenelle psykoterapia sopii. Se ei ole oikea-aikainen tai riittävä apu silloin, kun nuoren oireet ovat vakavia: jos nuorella on psykoottisia oireita, vakavaa päihteidenkäyttöä tai itsetuhoisuutta.

Myös nuoren motivaatio on ratkaiseva tekijä. Nuoria pitää usein kypsytellä ajatukseen terapiahoidosta.

– Pitää miettiä, onko nuori vielä valmis hoitoon. Psykoterapia on nuorelle aika haastavaa.

Mikäli nuorella ei ole tällaisia valmiuksia terapiaan ja hänellä on vakavia oireita, oikea osoite on erikoissairaanhoito.

IS:n mielenterveyskyselyyn vastasi reilussa kahdessa vuorokaudessa yli 2 400 ihmistä. Katso lisää aiheesta alla olevalta videolta.