Oikeus­oppinut arvioi Jari Sillanpään rikos­syytteiden sisältöä – näistä teoista voi olla kyse - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeus­oppinut arvioi Jari Sillanpään rikos­syytteiden sisältöä – näistä teoista voi olla kyse

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen (vas.) ei voi ottaa kantaa suoraan Jari Sillanpäätä (oik.) koskevaan epäilyyn, vaan kertoo, millaisia tekotapoja syytteen takana voi olla.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen (vas.) ei voi ottaa kantaa suoraan Jari Sillanpäätä (oik.) koskevaan epäilyyn, vaan kertoo, millaisia tekotapoja syytteen takana voi olla.

Julkaistu: 18.11. 19:07

Laulajatähti Jari Sillanpäätä syytetään lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kertoo julkisuudessa esitetyn perusteella, minkälaisista teoista voi olla kyse.

Viime viikolla tuli ilmi, että laulaja Jari Sillanpäätä epäillään huumerikosten lisäksi lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista. Lokakuussa Sillanpäätä vastaan nostettiin syytteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäillään tapahtuneen Helsingissä 30. elokuuta 2017. Toisen syytteen epäilty tekoaika ja -paikka on 24. syyskuuta 2017 Helsingissä.

Sillanpää on kiistänyt molemmat syytekohdat. Syytteiden sisältöä ei ole avattu. Aluesyyttäjä Nina Keskinen tarkensi kuitenkin IS:lle, ettei kyse ole koskettelusta tai fyysisestä kontaktista lapseen.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä rikosnimike lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi tässä tapauksessa tarkoittaa. Hän arvioi kuitenkin julkisuudessa esitetyn perusteella, että rikosepäilyssä on todennäköisesti kyse etänä, esimerkiksi netin välityksellä tapahtuneesta teosta.

– Rikosnimikettä on sovellettu hyvin monenlaisiin tekotapoihin: lapsen kuvaamiseen, seksuaalissävytteiseen viestittelyyn lapsen kanssa, suomeksi sanottuna härskeihin juttuihin. On myös sellaisia tapauksia, joissa tekijä on saanut lapsen riisuuntumaan niin, että tekijä on nähnyt lapsen intiimejä alueita, Tolvanen kuvailee.

– Tai sitten tekijä on lapsen nähden itse riisuuntunut tai tyydyttänyt itseään. Tai tekijä on voinut saada lapsen tyydyttämään itseään.

– Viestittely on tyypillisin etähyväksikäytön muoto. Siihen usein liittyy valeprofiililla esiintyminen niin, että tekijä esiintyy jonain muuna henkilönä, vaikkapa varttunut henkilö nuorena henkilönä, jolloin hän saa toisen paljastamaan itseään tai ottamaan kuvia itsestään ja lähettämään niitä tekijälle.

Myös pornoelokuvien katsominen lapsen kanssa voi täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosnimikkeen tunnusmerkistön.

– Kuten havaita saattaa, tekotapojen kirjo on niin laaja, ettei tähän konkreettiseen tapaukseen voi esittää edes arvausta. Kun siinä on kuvan levittäminen mukana, se viittaisi siihen, että kyse olisi internetin välityksellä tehdystä teosta.

Rikosoikeuden professori muistuttaa, ettei hän voi ottaa kantaa Sillanpään tapaukseen. Hän kertoo vain, millaisia tekotapoja syytteen takana voi olla.

– Korkeimmassa oikeudessa on ollut pari tapausta, joissa nukkuvaa lasta on kuvattu hänen intiimeiltä alueiltaan. Se on myöskin täyttänyt rikosnimikkeen tunnusmerkistön. Ei siinäkään fyysistä kontaktia ole, eikä lapsi välttämättä edes tiedä, että häntä kuvataan.

Netin kautta tapahtuvat rikokset yleisiä

Asiassa on yksi asianomistaja, joka on epäillyn tekoajan aikaan ollut alle 16-vuotias. Vastaajia on niin ikään yksi.

Rikoslain mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen henkilö, joka ”koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon.”

Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy myös olemalla sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, jos rikos ei ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.

– Jos tekoihin ei liity fyysistä kanssakäymistä, ne ovat tapahtuneet netin välityksellä lähes poikkeuksetta. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö edellyttää jonkinlaista kontaktia lapseen, vähintään netin välityksellä. Voi olla, että lasta kuvataan netin välityksellä tai lapsi lähettää kuvia, ja se täyttää hyväksikäytön tunnusmerkistön, Tolvanen arvioi.

– Jos kuvaa myöhemmin levitetään, se on eri rikos. Jos kuvan pistää levitykseen, kyse on tästä levittämisrikoksesta (sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen).

Rikosoikeuden professori on konsultoinut toistakymmentä vuotta lastenpsykiatrisessa yksikössä ja nähnyt kymmeniä, ellei satoja tekotapoja.

– Aina tulee eteen uusia tapoja tehdä rikos. Tekijät ovat aika kekseliäitä.

Netin kautta tapahtuva lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on tänä päivänä paljon yleisempää kuin rikokset, joissa tekijällä on fyysinen kontakti lapseen. Yleensä ensimmäisenä mainitussa tapauksessa tekijä ja uhri eivät ennalta tunne toisiaan. Toisessa tapauksessa rikos tapahtuu usein lähipiirissä.

– On paljon vaikeampaa saada lapsi samassa fyysisessä tilassa mukaan näihin toimintoihin. Se edellyttää yleensä luottamussuhdetta lapsen ja tekijän välillä.

Syytteitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa 24. helmikuuta. Silloin selviää todennäköisesti tarkemmin, mistä Sillanpäätä syytetään.

– Tekotapa saatetaan kertoa julkisuuteen. Lapseen kohdistuvissa rikoksissa on tärkeää, ettei uhrin henkilöllisyys paljastu, joten voi olla, ettei esimerkiksi tekopaikkaa kerrota tarkemmin.