”Husu” Husseinin koko tarina: saapui pakolaisena Somaliasta, duunarina Suomessa, radiohommia ja politiikkaa... - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Husu” Husseinin koko tarina: saapui pakolaisena Somaliasta, duunarina Suomessa, radiohommia ja politiikkaa...

Julkaistu: 18.11.2019 16:06

Taksiasiakkaasta valehtelemisesta narahtanut Abdirahim ”Husu” Hussein on työskennellyt siivoojana ja tulkkina ja noussut radio-ohjelmasta julkisuuteen. Suomeen hän tuli alun perin pakolaisena.

Valheellista twiittiään selittäneellä Helsingin kaupunginvaltuutetulla Abdirahim ”Husu” Husseinilla (sd) on takanaan jo useita kohuja, jotka ovat saaneet alkunsa kirjoituksista sosiaalisessa mediassa.

Hussein on ollut esillä kerrottuaan Twitterissä taksinkuljettajana kohtaamistaan rasistisista asiakkaista ja narahdettuaan paikkansa pitämättömistä väitteistä. Hussein kirjoitti heittäneensä rasistisesti käyttäytyneen asiakkaan taksistaan. Hän myönsi valehdelleensa Taksi Helsingin kerrottua, etteivät hänen autonsa lokitiedot tue kertomusta.

Hussein erotettiin Sdp:n valtuustoryhmästä määrä­ajaksi valehtelun ja siitä aiheutuneen luottamuspulan vuoksi.

41-vuotias Hussein on esiintynyt jo vuosia äänekkäänä yhteiskunnallisena kannanottajana ja rasismin vastustajana. IS avaa Husseinin taustoja.

Nousi julkisuuteen radio-ohjelmasta

Somaliassa vuonna 1978 syntynyt Hussein saapui Suomeen 15-vuotiaana huhtikuussa 1994. Somaliassa käytiin tuolloin sisällissotaa.

Hussein kertoo elämäkerrassaan Minä Husu, suomalialainen (Minerva), että vietti ensimmäisen Suomen-päivänsä putkassa, kunnes Punaisen Ristin henkilökunta tuli haastattelemaan häntä ja lopulta vei hänet Munkkisaaren vastaanottokotiin Helsinkiin.

Munkkisaaresta Hussein siirrettiin Turun seudulle Perniön vastaanottokeskukseen. Hussein asettui Turun seudulle ja opiskeli kertomansa mukaan rakennusapumieheksi sekä kemian prosessilinjalla.

 Otin puhelimen käteeni ja soitinHelsingin sotilaspiirin esikuntaanja sanoin, että olen 29-vuotias Suomen kansalainen ja odottelen tässä kutsua päästä suorittamaan asevelvollisuuttani.

Hän työskenteli esimerkiksi laivalla tiskaajana, siivoojana sekä vaatekaupassa myyjänä.

Vuonna 2003 Hussein muutti Helsinkiin ja teki elantoa ensin myyjänä ja vuodesta 2005 tulkkina. Hänellä on oma tulkkausyritys.

Julkisuuteen Hussein nousi 2013, kun koomikko Ali Jahangirin kanssa toteutettu radio-ohjelma Ali ja Husu alkoi Ylellä. Ohjelmassa Hussein ja Jahangiri keskustelivat suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajien näkökulmasta.

Abdirahim ”Husu” Hussein ja koomikko Ali Jahangiri Nenäpäivän tilaisuudessa 2014 Rakel Liekin kainalossa.

Kirjassa Hussein kertoo, että häntä on jäänyt harmittamaan kaksi asiaa: ettei hän ole oppinut uimaan eikä päässyt Suomessa armeijaan. Hän olisi halunnut suorittaa asevelvollisuuden, mutta sai kansalaisuutensa vasta yli-ikäisyyden kynnyksellä, 29-vuotiaana.

Husseinilla ja hänen vaimollaan on neljä lasta. Husseinin perhekeskeisyys tulee ilmi, kun hän murehtii kirjassa lastensa tulevaisuutta. Hän kertoo lastensa olevan hyvin suomalaisia tavoiltaan, harrastuksiltaan ja ajatuksiltaan, mutta pelkää että heidän voi olla vaikea välttyä rasismilta.

Keskustasta demareihin

Hussein aloitti politiikassa Helsingin Keskustanuorissa 2006. Hänet valittiin heti puheenjohtajaksi, ja hän toimi puheenjohtajana kaksi kautta. Näihin aikoihin esimerkiksi Helsingin Sanomat luonnehti häntä ”citykeskustan aseeksi”.

Toisin kävi. Hän oli ehdokkaana sekä kunnallisvaaleissa että eduskuntavaaleissa, mutta äänimäärät eivät riittäneet läpimenoon.

Hussein kirjoittaa kirjassaan epäilevänsä, että etenemistä puolueessa esti uskonto. Hän on harras muslimi. Kirjassa hän väittää, että osa keskustan rivijäsenistä oli yrittänyt käännyttää häntä kristinuskoon.

Keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen vakuuttaa IS:lle, että keskustassa uskontoa ja politiikkaa ei sotketa ja ettei keskustassa ”ole tapana käännytellä ihmisiä toiseen uskoon”.

Miettinen kertoo kuulleensa asiasta nyt ensimmäistä kertaa. Hän lisää, että ei voi kuitenkaan julistaa kenenkään omakohtaista kokemusta vääräksi.

Abdirahim Hussein Sdp:n vaalivalvojaisissa Seurahuoneella huhtikuussa 2017.

Hussein erosi keskustasta keväällä 2016. Hän kuvaili pettyneensä Juha Sipilän hallituspolitiikkaan. Vuonna 2017 hän pääsi Sdp:n listoilta Helsingin valtuustoon.

Kirjassaan Hussein kuvailee joutuneensa moniin tilanteisiin, joissa hän on kokenut rasismia ja väkivaltaa.

Helsingin poliisilla on parhaillaan käynnissä rikostutkinta liittyen rasistiseen viestiin, joka lähetettiin elokuussa Husseinille Helsingin kaupunginvaltuustoon. Viestin mukana hänelle lähetettiin hirttoköysi.

Lue lisää: Husu Husseinille lähetettiin Ku Klux Klan -postia ja hirttoköysi – näin poliisi kuvailee tutkimiaan uhkauskirjeitä: ”Aika rajua palautetta”

Salasi petostuomiot

Viime viikolla uutisoitiin, että Husseinilla on kontollaan kolme päiväsakkotuomiota petosrikoksista vuosilta 2001, 2002 ja 2006. Niiden mukaan Hussein oli erehdyttänyt Kelaa ja sosiaalitoimea hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä.

Hän oli muun muassa ilmoittanut olevansa työtön, vaikka oli tehnyt töitä, ja saanut perusteettomasti työmarkkinatukea. Toisessa tapauksessa hän oli jättänyt ilmoittamatta osa-aikatyöstä ja saanut perusteetonta toimeentulotukea.

Sdp:n ehdokkaana tämän vuoden eduskunta- ja eurovaaleissa ollut Hussein oli salannut tuomionsa puolueelta. Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan Hussein allekirjoitti muiden ehdokkaiden tavoin lomakkeen, jossa kysytään mahdollisista rikostuomioista, mutta ei kertonut niistä.

Somen ”virheellisiä sanavalintoja”

Viime heinäkuussa Hussein tuohdutti monia twiitillään, jossa hän kirjoitti Suomen olevan rasistinen maa. Tämän jälkeen hän jatkoi twiittaamalla, että ”kaikki perussuomalaiset ja heidän kannattajansa ovat rasisteja”.

Poliisille tehtiin Husseinin twiiteistä ainakin kaksi tutkintapyyntöä. Elokuussa Helsingin poliisi tiedotti, että poliisi ei epäile asiassa rikosta, eikä twiiteistä aloiteta esitutkintaa.

Hussein saapui Suomeen 15-vuotiaana sisällissodan repimästä Somaliasta.

Elokuussa 2017 Hussein oli uutisotsikoissa julkaistuaan Facebookissa virheellistä tietoa Vantaan Pähkinäpolulla tapahtuneesta välikohtauksesta.

Husseinin väitteen mukaan kantasuomalaismiehet olisivat kysyneet kahdelta ulkomaalaistaustaiselta nuorelta, ovatko he muslimeja, ja tämän jälkeen puukottaneet nuorukaisia sillä seurauksella, että toinen olisi joutunut teho-osastolle.

Poliisi kertoi tutkivansa törkeän pahoinpitelyn yritystä mutta oikoi sosiaalisessa mediassa levinneitä virheellisiä tietoja. Rikosilmoituksen mukaan henkilöä oli yritetty puukottaa, mutta uhri ei tarvinnut sairaalahoitoa. Poliisi ei vahvistanut, että kyseessä olisi ollut rasistinen teko, vaan sanoi, että rasistinen motiivi oli yksi tutkintalinjoista.

Myöhemmin Hussein päivitti Facebook-kirjoitustaan kertomalla, että taustojen selvittelyn myötä oli paljastunut ”mm. virheellisten sanavalintojen johdosta syntyneitä väärinkäsityksiä”.

Hussein kertoi myös kannustaneensa muita välttämään ”liian pikaisia, tunnemyrskyssä tehtyjä johtopäätöksiä”. Iltalehdelle Hussein kommentoi, ettei kyse ollut valheesta tai jutun sepittämisestä, mutta hän olisi voinut odottaa faktojen varmistumista ennen tapahtumista kirjoittamista.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja yhteisiä eduskunta­vaalikampanjatilaisuuksia Abdirahim Husseinin kanssa pitänyt Sinikka Vepsä (sd) on pahoillaan ja ymmällään Husseiniin ympärillä vellovasta taksikohusta.

– Surullista. Emmehän me tällaista kohua haluaisi.

– Itselle on tullut yllätyksenä nämä, enkä osaa ottaa niihin tarkemmin kantaa, Vepsä kommentoi Ilta-Sanomille.

Hän on aina pitänyt Husseinia iloisena, ystävällisenä ja avuliaana ihmisenä. Vepsällä ei ole Husseinista mitään pahaa sanottavaa. Hän ei ole koskaan epäillyt, että jokin Husseinin kertoma asia ei pitäisi paikkaansa.

– Olen ihan luotettavana kaverina häntä pitänyt.

Kaupunginvaltuutettu Jukka Järvinen (sd) ei sanomansa mukaan ole viettänyt Husseinin kanssa aikaa vapaa-ajalla. Hänelläkään ei ole mitään Husseinia vastaan ihmisenä. Poliitikkona hän on pettynyt.

– Rehellisyyttä peräänkuulutetaan ja varsinkin poliitikoilta. Siinä ei voi tinkiä yhtään. Meidän pitäisi olla esimerkkinä muille kansalaisille.

Hän pitää määräaikaista erottamista relevanttina työkaluna tässä vaiheessa.

– Nyt Husu joutuu miettimään tekemisiään ja sitä, että mikä on oikein ja mikä väärin, Järvinen toteaa.