Lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa

Kelan tilaston mukaan runsaat sata alle 10-vuotiasta sai masennuslääkkeitä vuonna 2018.

Kelan tilaston mukaan runsaat sata alle 10-vuotiasta sai masennuslääkkeitä vuonna 2018.

Julkaistu: 19.11.2019 6:01

Moni voi säikähtää, jos masennuslääkkeen haittavaikutuksena mainitaan itsetuhoisten tekojen riski. Hoitaminen on silti aina parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen, asiantuntija muistuttaa.

Lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, selviää Kelan tilastosta.

Vuonna 2008 Suomessa oli noin seitsemän ja puoli tuhatta 0–18-vuotiasta, jotka saivat lääkekorvauksia masennuslääkkeistä.

Vuonna 2018 vastaava luku oli runsaat 14 000.

Jos tilastografiikka ei näy, katso se tästä.

Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen sanoo, että esimerkiksi lääkekorvauksen kriteerit eivät ole muuttuneet kymmenen vuoden aikana.

– On vielä vaikea sanoa, mistä tilastoissa näkyvä lääkkeiden käytön kasvu johtuu.

Kelan tilaston perusteella runsaat sata alle 10-vuotiasta sai masennuslääkkeitä vuonna 2018. 18-vuotiaiden kohdalla luku on lähes neljä tuhatta.

Jos tilastografiikka ei näy, katso se tästä.

Saastamoinen muistuttaa, että osaa masennuslääkkeiksi luokitelluista lääkeaineista käytetään myös muuhun kuin masennuksen hoitoon.

Käytetyimmät lääkeaineet 0–18-vuotiailla ovat tilaston mukaan fluoksetiini, sertraliini, essitalopraami ja mirtatsapiini.

Näistä fluoksetiinilla virallinen käyttöaihe, eli lääkeviranomaisen hyväksymä käyttötarkoitus on keskivaikean tai vaikean masennuksen hoito vähintään kahdeksanvuotiaille.

Sertraliinilla taas virallinen käyttöaihe on pakko-oireisen häiriön hoito. Pakko-oireisessa häiriössä potilaalla on ahdistavia pakkoajatuksia esimerkiksi siitä, että kädet ovat niin likaiset, että niitä täytyy jatkuvasti pestä.

Essitalopraamia käytetään myös aikuisilla masennuksen ja ahdistuksen hoitoon. Mirtatsapiinia voidaan käyttää masennuksen hoidon lisäksi unettomuuden hoidossa.

Nuori tai hänen vanhempansa voivat säikähtää sitä, jos masennuslääkkeen haittavaikutuksena mainitaan itsetuhoisten tekojen riski. Sitä ei ole kaikilla masennuslääkkeillä, mutta osalla kyllä.

Syytä tähän ei kunnolla tiedetä, mutta se voi ainakin osittain johtua siitä, etteivät potilaan toimintakyky ja mieliala välttämättä kohoa samassa tahdissa hoidon alettua.

Toimintakyky siis voi palautua ennen kuin masennus alkaa väistyä.

Tämä taas saattaa johtaa siihen, että lyhyen jakson ajan potilaalla voi olla yhä itsetuhoisia ajatuksia, mutta samalla enemmän tarmoa toteuttaa ne.

Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen sanoo, että ilmiö on tunnettu pitkään.

– Tätä opetettiin minulle lääkäriopinnoissa jo 40 vuotta sitten. Siksi etenkin masennuslääkehoidon alussa täytyy seurata, ettei potilas saa voimia toteuttaa itsetuhoisia tekoja.

On syytä muistaa, että depressio itsessään on myös nuorten itsemurhien keskeinen riskitekijä.

Hoitaminen on aina parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen, sillä itsemurha-ajatusten taustalla on todennäköisemmin sairaus kuin lääke.

Itsemurha-ajatusten ilmaantumisessa hoidon aikana kyse voi olla myös siitä, ettei aloitettu hoito tehoa. Oli syy mikä tahansa, itsemurha-ajatuksista on otettava heti yhteyttä lääkäriin.

Marttunen muistuttaa, että kaikkeen hoitoon liittyy toivottujen vaikutusten lisäksi haitta- ja sivuvaikutuksia.

– Se, että toimintakyky ja mieliala voivat kohentua epätahtisesti, koskee muutakin kuin lääkehoitoa, esimerkiksi psykoterapiaa.

Lue kaikki nuorten mielenterveysongelmia käsittelevät artikkelit tästä.