Yksi kuva näyttää karun kehityksen: nuorten itsemurhat eivät vähenny samassa tahdissa kuin keski-ikäisten - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi kuva näyttää karun kehityksen: nuorten itsemurhat eivät vähenny samassa tahdissa kuin keski-ikäisten

Kuvituskuva
Julkaistu: 19.11. 13:15, Päivitetty 20.11. 10:50

Mielenterveysongelmista kärsivä nuori ei saa tarvitsemaansa apua välttämättä edes koulusta, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

Nuorten ja lasten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, kertoo Kelan tilasto.

Se ei ole pelkästään huono asia.

Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola sanoo, että yksi syy lääkkeiden käytön kasvulle voi olla masennuksen häpeäleiman hälveneminen.

Tästä on kiittäminen niitä lukuisia julkisuuden henkilöitä Mokoma-yhtyeen laulajasta Marko Annalasta Depressiopäiväkirjat (Kosmos 2017) kirjoittaneeseen toimittajaan Anni Saastamoiseen ja tubettaja Sara Forsbergiin, jotka ovat puhuneet avoimesti masennuksestaan. Esimerkeillään he ovat kenties rohkaisseet yhä useamman etsimään apua.

– Tästä näkökulmasta tilastoissa näkyy nyt se, kuinka paljon pahaa oloa on ollut piilossa, sanoo Kosola.

Kosola kääntäisikin keskustelun siihen suuntaan, mistä nuoret saisivat apua mahdollisimman nopeasti.

On kuitenkin niin, että esimerkiksi nuorten itsemurhatilastot ovat yhä synkkiä.

Tilastokeskuksen mukaan itsemurhien määrä Suomessa on pienentynyt tasaisesti vuodesta 1990, mutta nuorten itsemurhat eivät ole vähentyneet samassa tahdissa kuin keski-ikäisten etenkään viime vuosien aikana.

Jos tilastografiikka ei näy, katso se tästä.

Itsemurhien määrän kehitys alle 25-vuotiailla ja tätä vanhemmilla ihmisillä käy ilmi alla olevasta kuvasta.

Jos tilastografiikka ei näy yllä, katso se tästä.

Hieman vuodesta riippuen, noin joka kymmenes itsemurhan tehnyt on alle 24-vuotias. Ylipäänsä 15–24-vuotiaiden kuolemansyistä itsemurhien osuus oli yhä yli kolmannes.

Yksi keskeinen ongelma on se, ettei nuori välttämättä edes tiedä, mistä hakea apua. Silja Kosola sanoo, ettei terveydenhuoltoviidakossa sompailu ole helppoa aina edes aikuiselle.

Yksi keskeinen ongelma on se, ettei nuori välttämättä edes tiedä, mistä hakea apua. Silja Kosola sanoo, ettei terveydenhuoltoviidakossa sompailu ole helppoa aina edes aikuiselle.

Kosola arvioi osasyyksi sen, että aikuinen osaa etsiä apua terveydenhuoltoviidakosta paremmin ja jaksaa odottaa avun saamista kauemmin.

– Nuorena impulssikontrolli on vielä heikko. Kun paha mieli tulee, nuori toimii aikuista äkkipikaisemmin.

Kosola muistuttaa nuoruuden olevan muutenkin suurten tunteiden ja dramaattisten elämänvaiheiden aikaa.

Nuoruusiässä tulevat ensimmäiset suuret rakastumiset ja suuret pettymykset. Yksi jää ilman töitä, toinen ilman opiskelupaikkaa, kolmannella tekee tiukkaa rahasta.

– Niitä elämänmuutoksia, jotka syöksevät joskus aikuisenkin epätoivoiseen tekoon, tapahtuu nuoruudessa enemmän. On esimerkiksi tavallista, että moni ihmissuhteista katkeaa juuri 17–23-vuotiaana.

Nuoret itse toivoisivat saavansa avun koulusta. Se on lähellä ja osa nuorten päivittäistä arkea.

– Näin se olisikin järkevintä, sillä silloin nuori saisi avun nopeasti.

Tässä Suomi on kuitenkin epäonnistunut, sanoo Kosola. Ennen kuin hänestä tuli nuorisolääketieteen dosentti vuonna 2018, hän työskenteli kymmenen vuotta kouluterveydenhuollossa.

Hän näki, että vaikka masentuneita ja ahdistuneita nuoria tuli vastaanotolle yhä enemmän, kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien aika kului terveystarkastusten tekemiseen.

Oppilaan pituus, paino, ryhti, näkö, kuulo ja verenpaine niissä toki saadaan selville, muttei muuta, ellei lääkärillä satu juuri sinä päivänä käymään tuuri.

– Eivät nuoret sairastu masennukseen sopivasti juuri silloin, kun on terveystarkastus tulossa.

Kosolan mukaan koulukuraattorien ja -psykologien työajasta yhä suurempi osa kuluu yhteisölliseen työhön – kuten koulukiusaamisesta puhumiseen – yksilötapaamisten sijasta.

Yhteisöllinen työ on ilman muuta tärkeää, mutta jos aika menee enimmäkseen siihen, koulussa ei välttämättä ole yhtään ammattilaista, jonka nimenomainen tehtävä olisi auttaa mielenterveyden ongelmista kärsivää, yksittäistä nuorta.

Silja Kosola oli Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti. Nuorisolääketiede tarkoittaa kaikkea lääketiedettä, joka koskettaa 10–24-vuotiaita nuoria.

Silja Kosola oli Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti. Nuorisolääketiede tarkoittaa kaikkea lääketiedettä, joka koskettaa 10–24-vuotiaita nuoria.

Kyse ei ole siitä, etteikö osaamista ja ammattilaisia olisi. Kyse on siitä, että resurssit suunnataan väärin. Jotta nuoret puhuvat ongelmistaan, heille on varattava aikaa.

– Yleensä nuoret puhuvat ensimmäiseksi kavereilleen. He puhuvat häkellyttävän avoimesti myös ammattilaisille, jos vain saavat hetken puhua muista asioista. Heidän on ensin kokeiltava, onko lääkäri ylipäätään sellainen henkilö, jolle voi uskoutua.

– Se on asia, mitä nuorten kanssa työskentelevä voi käyttää oman ammattitaitonsa mittarina. Kertovatko nuoret minulle asioita? Jos eivät, mitä minä voisin omassa työssäni muuttaa, jotta minulle kerrottaisiin?

Jos koulu ei auta, nuoren pitäisi itse osata etsiä apu koulun ulkopuolelta. Se on usein helpommin sanottu kuin tehty.

Kosola kertoo tapauksesta, jossa äiti yritti hakea apua 17-vuotiaalle pojalleen terveysasemalta. Terveysaseman vastaus oli, ettei äiti voi varata aikaa. Yli 16-vuotiaan pitää osata jo itse ottaa yhteyttä.

– Oli todella törkeää suhtautua niin. Jos nuori on masentunut, hänen aloitekykynsä voi olla heikko. Kyllä silloin hänen läheistensä pitää voida auttaa.

On huomattava, että tähän asti Kosola on puhunut niistä nuorista, jotka käyvät yhä koulussa ja joilla voi olla välittävät vanhemmat kotona.

Koulun kesken jättäneiden nuorten asema on erityisen heikko. Silloin voi vain toivoa, että esimerkiksi etsivä nuorisotyö löytää heidät.

– Törmään usein asenteeseen, että koska toisen asteen koulutus on vapaaehtoista, ei ole enää koulun tehtävä varmistaa, tuleeko nuori kouluun vai ei.

– Siksi olen sitä mieltä, että toisen asteen koulutuksen pitäisi kuulua oppivelvollisuuteen. Se sitoisi myös aikuiset pitämään parempaa huolta nuorista.

Lue kaikki nuorten mielenterveysongelmia käsittelevät artikkelit tästä.

Oikaisu 20.11.2019 klo 10.40. Tilastokeskuksen havainto siitä, etteivät nuorten itsemurhat vähenny samassa tahdissa, koskee nuorten itsemurhien vähentymistä suhteessa keski-ikäisiin ja erityisesti viime vuosien kehitystä. Juttuun lisätty tätä havaintoa kuvaava tilastografiikka.

Aiemmin jutussa oli ainoastaan grafiikka alle 25-vuotiaiden itsemurhista verrattuna kaikkiin yli 25-vuotiaisiin pidemmällä aikavälillä.