Kun läheinen voi huonosti, moni uuvuttaa myös itsensä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kun läheinen voi huonosti, moni uuvuttaa myös itsensä

Julkaistu: 18.11.2019 5:50

Mielenterveysongelmista kärsivän nuoren läheisen on huolehdittava myös itsestään, asiantuntijat muistuttavat.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

Perheen­jäsenen sairastuminen koskettaa koko perhettä.

Sairaus muutta ihmistä. Hän voi olla negatiivinen eikä jaksa innostua kuten ennen. Pahimmassa tapauksessa se lamauttaa hänet kokonaan.

Hämmentynyt läheinen ei ehkä ymmärrä, että kyse on esimerkiksi masennuksen vaikutuksista. Vuorovaikutus muuttuu hankalaksi ja moni alkaa riidellä sairastuneen läheisensä kanssa.

Ja kierre vain syvenee.

– Se todellakin sairastuttaa, Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin asiantuntija Sanni Sihvola sanoo.

Myös nuoret kantavat usein raskasta taakkaa, kun huolehtivat sairastuneista perheenjäsenistä tai ystävistään.

Sihvola on nähnyt läheltä, kuinka nuoret ovat tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

– Kännykkä on yöllä tyynyn vieressä ja heti kun se kilahtaa, he heräävät katsomaan. Voi olla vääristynyt ajatus, että kukaan muu ei voi auttaa sitä kaveria, joka jatkuvasti puhuu itsetuhoisia puheita.

Syyskuussa julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan yli 16 000 lasta ja nuorta hoivaa läheisään vähintään kerran viikossa. Osa heistä hoivaa omaa vanhempaansa.

Näitä nuoria ei järjestelmällisesti tunnisteta, eikä heille siksi ole palvelujakaan.

– Näille nuorille pitäisi saada viesti, että puhu luotettavalle aikuiselle, älä jää yksin.

Moni tuntee syyllisyyttä, jollei ole koko ajan oireilevan läheisensä tavoitettavissa. Jos tuntee velvollisuudekseen olla koko ajan valmiina toimimaan, ettei toinen vain tekisi itselleen mitään, oma elämä alkaa rajoittua.

Omaisten on kuitenkin tärkeää pitää huolta omastakin hyvinvoinnistaan.

– Se on vähän niin kuin lentokoneessa, että ota ensin itsellesi happea, niin sitten voit auttaa muita.

Vaikeaa se on, etenkin jos kyseessä on oma lapsi. Rajojen vetäminen ei kuitenkaan tarkoita, että hylkäisi lapsen.

Hänelle voi sanoa vaikka näin: ”Olen tosi huolissani, mutta minun täytyy nukkua, että jaksaisin huomenna taas. Siksi panen puhelimen nyt kiinni, ja palataan aamulla.”

Samalla opettaa lapselle turvallisten rajojen asettamista.

Lue kaikki nuorten mielenterveysongelmia käsittelevät artikkelit täältä.