Mielenterveyden hoidossa on Suomessa aukko, johon nuoret putoavat: ”Systeemi on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mielenterveyden hoidossa on Suomessa aukko, johon nuoret putoavat: ”Systeemi on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin”

Kuvituskuva
Julkaistu: 17.11. 12:05

Mielenterveyden häiriöt puhkeavat pääasiassa nuorille ja nuorille aikuisille. Niistä kärsii liki 20 prosenttia 13–17-vuotiaista – siis melkein joka viides.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

Mielenterveyden hoidossa on Suomessa iso järjestelmätason ongelma. Se ei asiantuntijan mukaan ota riittävästi huomioon nuoria, vaikka juuri he kaipaisivat apua.

– Systeemi on kaikkein heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin, HYKS:in nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta sanoo.

Ranta haluaa näyttää kuvan. Se havainnollistaa sitä, missä iässä ihmiset sairastuvat mihinkin sairauksiin.

Kuvituskuva

Kuvasta näkyy, että siinä missä vanhat ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin, nuorille tulee nimenomaan mielenterveyden häiriöitä.

Häiriöt alkavat lisääntyä voimakkaasti 10 ikävuoden jälkeen. Niiden yleistyminen jatkuu 20-vuotiaaksi asti, sitten kasvu taittuu. Aikuisiän häiriöstä 75 prosenttia on ilmaantunut 24 ikävuoteen mennessä.

Ihmisessä ja elämässä tapahtuu noina vuosina niin paljon. Keskushermostossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia ja nuorelta aletaan odottaa itsenäistä pärjäämistä. Ajattelu muuttuu abstraktiksi ja ihminen ymmärtää entistä selvemmin mahdolliset uhat ja oman kuolevaisuutensa. Kokee ehkä olevansa yksin maailmassa.

Vanhalla iällä kaikista alkavista sairauksista mielenterveyden häiriöiden osuus on enää pieni.

– Nuoruusiässä ei ole käytännössä juuri muuta sairastavuutta kuin mielenterveyden häiriöt, Ranta sanoo.

Suomessa on uskottu, että nuoruusiän ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä jo lapsuudessa tukemalla perheitä.

Sekin työ on tärkeää, mutta se ei Rannan mukaan voi estää uuteen kehitysvaiheeseen eli nuoruuteen liittyvien häiriöiden puhkeamista.

– Jotenkin näin vain käy. Emme voi rokottaa nuoruusikää vastaan.

Mielenterveyden häiriöitä on liki 20 prosentilla 13–17-vuotiaista. Siis melkein joka viidennellä.

Noin 5 prosentilla häiriöt ovat vakavia, 15 prosentilla lieviä tai keskivaikeita.

Yleisimpiä häiriöitä ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. Niiden osuus kaikista alkavista häiriöistä on lähes kaksi kolmasosaa. Sitten on psykoosia, tunnesäätelyn häiriöitä ja syömishäiriöitä.

Grafiikka näyttää lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrän kasvaneen 13-17-vuotiailla.THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kuitenkin huomauttaa, että palvelujen käyttöä koskevista luvuista on vaikea päätellä, mikä osuus avun hakemisen lisääntymisestä on parempaa tietoutta mielenterveysongelmista ja mikä heijastaa ongelmien lisääntymistä.

Grafiikka näyttää lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrän kasvaneen 13-17-vuotiailla.THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kuitenkin huomauttaa, että palvelujen käyttöä koskevista luvuista on vaikea päätellä, mikä osuus avun hakemisen lisääntymisestä on parempaa tietoutta mielenterveysongelmista ja mikä heijastaa ongelmien lisääntymistä.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiota käyvien nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt jonkin verran, mutta ei niin paljon, että se itsessään selittäisi erikoissairaanhoidon käytön lisääntymisen. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan eivät.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiota käyvien nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt jonkin verran, mutta ei niin paljon, että se itsessään selittäisi erikoissairaanhoidon käytön lisääntymisen. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan eivät.

Mielenterveyden häiriö tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tietyt oireet, jotka aiheuttavat joko toiminnan esteitä tai merkittävää kärsimystä.

– Nuoren diagnoosi ei tarkoita mitään sen kummempaa, Ranta sanoo.

Ongelmana on se, missä nämä nuoret hoidetaan – tai ei hoideta.

Periaatteessa lievät ja kiireettömät mielenterveysongelmat kuuluisi hoitaa perusterveydenhoidon puolella. Käytännössä perustaso ei siihen pysty.

Terveyskeskuksista löytyy kyllä työvoimaa aikuisten mielenterveyden hoitoon. On depressiohoitajia ja terveyskeskuspsykologeja. Nuorille ei terveyskeskuksissa ole käytännössä ketään.

Kouluterveydenhuolto keskittyy yläkoulun loppuun saakka jo juridisten määritelmien mukaan ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on järjetöntä.

Nuoria varten on koulujen koululääkärit ja -psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat. Kouluissa ei kuitenkaan juuri tehdä järjestelmällistä mielenterveystyötä vaan keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyyn. Eri alojen ammattilaiset toimivat erillään toisistaan.

– Kouluterveydenhuolto keskittyy yläkoulun loppuun saakka jo juridisten määritelmien mukaan ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on järjetöntä, kun häiriöitä alkaa kiihtyvästi ilmaantua jo 10 ikävuoden jälkeen.

Koska nuoria ei pystytä hoitaman perusterveydenhuollossa, lievästikin oireilevat lähetetään erikoissairaanhoitoon viimeistään oireiden pahentuessa. Oikeasti siellä pitäisi hoitaa vain vaikeimmat tapaukset, siis korkeintaan ne 5 prosenttia ikäluokasta.

Lähetteiden määrät ovat kasvaneet 2010-luvulla useita kymmeniä prosentteja, mutta nuorten mielenterveyden hoitoon tarkoitetut resurssit eivät ole kasvaneet.

Siksi erikoissairaanhoito ruuhkautuu ja myös vakavasti sairaat nuoret joutuvat odottamaan hoitonsa alkamista yhä pidempään. Varhainen hoito tehoaisi paremmin kuin viiveellä saatu.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä on valtakunnallisesti jo 8,5 prosenttia 13–17-vuotiaista ja Uudellamaalla pian jo 10 prosenttia, Ranta uskoo.

– Tämä on järkyttävä tilanne. Olemme tällä hetkellä myös erikoissairaanhoidossa tilanteessa, jossa meille tulee pitkään oireilleita nuoria niin paljon, että sisällä olevien nuorten hoito on vaarassa.

Ilta-Sanomat käsittelee koko ensi viikon juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia. Lue kaikki aihepiirin artikkelit täältä.