Jääkäriliike puolusti ratkaisevina hetkinä Suomen demokratiaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jääkäriliike puolusti ratkaisevina hetkinä Suomen demokratiaa

Jääkäripataljoonan noustua maihin 25.2.1918 Vaasan Vaskiluodossa, Vaasan torilla pidettiin paraati.

Jääkäripataljoonan noustua maihin 25.2.1918 Vaasan Vaskiluodossa, Vaasan torilla pidettiin paraati.

Julkaistu: 15.11. 9:23

Uutuuskirja kertoo, miten jääkäreillä oli hyvin merkittävä osuus Suomen asevelvollisten armeijan kouluttamisessa ja talvi- ja jatkosodan torjuntavoitoissa.

Jääkäreistä on julkaistu uutuusteos. Suomen jääkärit – itsenäisyyden etujoukko on lähes 600-sivuinen kuvaus jääkäreiden historiasta. Docendon kustantama kirja julkistetaan 15. marraskuuta Ostrobotnialla, samassa talossa, mistä jääkäriliike lähti liikkeelle 105 vuotta sitten.

Suomen jääkärit olivat osa Suomen kansallista vapausliikettä. Saksaan vuosina 1915–1917 salateitse lähteneestä noin 2 000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona, jonka pääosa saapui Vaasaan keskelle sisällissotaa.

Monipuolisesti koulutetut jääkärit muodostivat Suomen itsenäisen armeijan kantajoukon.

Jääkärisäätiön hallituksen puheenjohtaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen kertoo teoksesta.

– On yhä asioita, mistä ei ole aiemmin kirjoitettu. Tämä kävi selville hyvin nopeasti, kun Jääkäriliikkeen satavuotisjuhlia valmisteltiin ja vietettiin.

Hän kertoo muutamia esimerkkejä siitä, mitkä asiat tulevat esiin uutuuskirjassa.

Docendon kustantama Suomen jääkärit- itsenäisyyden etujoukko on lähes 600-sivuinen kuvaus jääkäreiden historiasta.

Docendon kustantama Suomen jääkärit- itsenäisyyden etujoukko on lähes 600-sivuinen kuvaus jääkäreiden historiasta.

– Jääkärien aate- ja koulutustaustasta, terveydestä ja saadusta sotilaskoulutuksesta selviää teoksesta uusia puolia. Koulutuksen laatua on aiemmin mielestäni aliarvioitu. Teos valottaa nyt aikaisempaa tarkemmin, millaista oli opetus Saksassa preussilaisen mallin mukaan, hän sanoo.

– Silloisissa oloissa jääkärit saivat hyvän koulutuksen.

Pennanen on perehtynyt asiaan saksankielisistä lähteistä, sillä hän toimi Saksassa Suomen sotilasasiamiehenä useita vuosia 2000-luvun alussa.

– Teos syntyi Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen, Jääkärisäätiön ja usean asiantuntevan kirjoittajan voimin, hän korostaa.

Pennanen kertoo, että Jääkäriliikkeellä on osuutensa myös kieliriitojen laantumisessa Suomessa 1920-luvulla.

– Ruotsinkielinen jääkärien päällystö johti jääkärien joukkoja suomenkielellä, mikä oli tärkeä jääkäreitä yhdistävä tekijä.

Pennasen mukaan jääkäreiksi lähteneet olivat monella tapaa pääosin suhteellisen yhtenäinen joukko.

– He olivat syntyneet pääosin 1890-luvulla, minkä vuoksi he tunsivat hyvin vuonna 1899 annetun Helmikuun manifestin vaikutukset. Venäjän keisari Nikolai II yritti jyrkästi venäläistää autonomista Suomea. Tästä syntyi yksi keskeinen syy lähteä sotilaskoulutukseen Saksaan.

Merkittävä osuus puolustusvoimien perustamisessa

– Jääkäreillä on hyvin merkittävä osuus Suomen puolustusvoimien perustamisessa ja siinä, että Suomen asevelvollisten armeija saatiin koulutetuksi 1920-1930-luvulla. Saavutus on hyvin merkittävä, sillä sisällissodassa toisiaan vastaan taistellut kansa pystyi yhtenäisenä torjumaan Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäyksen Suomeen, Pennanen sanoo.

Pennanen nostaa näissä Suomen historian ratkaisuhetkissä esiin sen, että toisessa maailmansodassa useimmat merkittävät henkilöt olivat jääkäreitä.

– Heihin kuuluivat muun muassa jääkärikenraalit Lennart Oesch, Erik Heinrichs, Hjalmar Siilasvuo, Ruben Lagus, Väinö Valve ja Armas-Eino Martola. Oleellista oli se, että torjuntavoittojen sankareina oli paljon jääkäreitä myös alipäällystössä ja miehistössä, hän sanoo.

Monesta jääkäristä on kirjassa myös kiinnostavia henkilökuvauksia.

Meinander: Jääkärit pysyivät demokratian puolella

– Suomi ei ollut ainoa reunavaltio, jossa oli jääkäriliikkeen tapaista liikehdintää, Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander kertoo Ilta-Sanomille.

Hän on kirjoittanut teokseen jääkäriliikkeen vaikutuksesta jälkimaailmaan.

– Suomen jääkäriliike erosi muiden maiden samantapaisista liikkeistä siinä, että sen tavoitteena oli itsenäinen Suomi. Vaikka jääkäreitä pidettiin liikkeen synnyn alussa tyhmänrohkeina, jääkäriliikkeen johtavat edustajat asettuivat Suomen historian ratkaisevina hetkinä demokratian puolelle, hän sanoo.

– He eivät lähteneet uhmaamaan tasavaltaista hallintoa eivätkä kääntyneet diktatuurin suuntaan. Toisin kävi joissakin muissa niin sanotuissa reunavaltioissa.

Esimerkiksi Virossa oli 1930-luvulla voimassa Konstantin Pätsin autoritaarinen hallinto. Vapsien aloitteesta perustuslakia muutettiin siten, että presidentin valtaa lisättiin huomattavasti. Myöhemmin Päts palasi kohti parlamentaarista hallintoa.

Tämä kävi hänen mukaansa selväksi, kun oikeistoradikaalinen Lapuan liike horjutti suomalaista demokratiaa 1929–1932. Vaikutusvaltaisimmat jääkärit asettuivat demokratian puolelle eivätkä ajaneet autoritaarista Suomea.

– Jääkäreillä oli Saksassa saadun koulutuksensa takia kytkös Saksaan, mutta ei natsi-Saksaan. Saksankielisen kulttuurin ymmärrys oli avuksi jatkosodan aikana ja siitä oli apua myös silloin, kun Suomi oli sodassa entisen aseveljen Saksan kanssa Lapin sodassa, hän sanoo.