Mielenterveysjärjestön päällikkö liikuttui Kristiinan kohtalosta: ”Rohkaisee hakemaan apua” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mielenterveysjärjestön päällikkö liikuttui Kristiinan kohtalosta: ”Rohkaisee hakemaan apua”

– Tämä rohkaisee muita hakeutumaan avun pariin, Mieli ry:n Anniina Pesonen sanoo artikkelista, jonka Ilta-Sanomat julkaisi lauantaina.

– Tämä rohkaisee muita hakeutumaan avun pariin, Mieli ry:n Anniina Pesonen sanoo artikkelista, jonka Ilta-Sanomat julkaisi lauantaina.

Julkaistu: 17.11. 6:20

Mieli ry:n Anniina Pesonen toivoo, että kukaan ei jäisi mielen järkkyessä yksin.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

IS käsittelee juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia.

Ilta-Sanomat julkaisi eilen lauantaina 16.11. artikkelin 16-vuotiaasta Kristiinasta, jolla oli mielenterveyden ongelmia. Kristiinan vanhemmat halusivat kertoa tyttärensä kohtalosta, jotta se herättäisi auttamaan muita ajoissa.

Artikkeli aloitti Ilta-Sanomien teemaviikon, jonka aikana käsitellään joka päivä nuorten mielenterveysongelmia.

MIELI Suomen Mielenterveys ry -järjestön Anniina Pesonen on tyytyväinen, että Ilta-Sanomissa omistetaan viikko nuorten mielenterveyden käsittelyyn. Artikkeli Kristiinasta kosketti häntä.

– Tuli suuri suru. Tällaisten tarinoiden julkaiseminen on tärkeää ensinnäkin siksi, että se rohkaisee muita hakeutumaan avun pariin. Se voi myös rohkaista puhumaan läheisille vaikeista asioista. Toisaalta se nostaa julkiseen keskusteluun palvelujen resurssien riittämättömyyden.

–Mielenterveysongelmiin ei ole yhtä syytä. Ei ole yhtä vastausta siihen, miksi jonkun ihmisen mieli särkyy. Se on usein moninaisten asioiden summa, Pesonen sanoo.

–Mielenterveysongelmiin ei ole yhtä syytä. Ei ole yhtä vastausta siihen, miksi jonkun ihmisen mieli särkyy. Se on usein moninaisten asioiden summa, Pesonen sanoo.

Mieli ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen yksikön päällikkönä toimiva Pesonen huomauttaa, että artikkeli Kristiinan kohtalosta tuo esiin sen, miten varhaisessa lapsuudessa tai kouluiässä emme aina pysty mitenkään ennustamaan, millaisia haasteita ihminen elämässään myöhemmin kohtaa.

– Jutussa oli kauniisti kirjoitettu, että ”huolimatta rakkauden määrästä”. Mielenterveysongelmiin ei ole yhtä syytä. Ei ole yhtä vastausta siihen, miksi jonkun ihmisen mieli särkyy. Se on usein moninaisten asioiden summa.

Pesonen on vähän aikaa hiljaa, etsii sanoja.

– Niille nuorille, jotka tällä hetkellä painiskelevat mielenterveyden ongelmien kanssa, tärkein viesti on se, että olet tärkeä, olet arvokas, ja ansaitset apua ja tukea.

Tärkein viesti on se, että olet tärkeä, olet arvokas, ja ansaitset apua ja tukea.

Tapa, jolla mielenterveyden ongelmista puhutaan, on muuttunut. Avoimuus on lisääntynyt, mikä saa ihmiset puhumaan helpommin omista ongelmistaan.

Kuitenkin mielenterveysongelmiin liittyy edelleen häpeää ja pelkoa leimautumisesta. Mielen sairastumiseen ei suhtauduta vieläkään yhtä luonnollisesti kuin jalan murtumiseen.

– Mielenterveysongelma ei tarkoita sitä, että ihminen olisi jotenkin heikompi tai huonompi, tai että ihmisellä olisi jotenkin vähemmän elämänhallintataitoja. Kuka tahansa voi sairastua ja jokaisen mielenterveyttä voidaan tukea ja vahvistaa, Anniina Pesonen toteaa.

– Vaikka ihmisellä olisi jokin diagnoosi, kuten masennus, niin silti ihmisessä on voimavaroja, joita voidaan tukea.

Mielenterveys ei ole pysyvä asia ihmisessä, vaan se vaihtelee eri elämäntilanteissa, Pesonen sanoo.

Mielenterveys ei ole pysyvä asia ihmisessä, vaan se vaihtelee eri elämäntilanteissa, Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan julkisuudessa kerrotut selviytymistarinat voivat tarjota vertaistukea, samoin kuin kertomukset siitä, kuinka mielensairauden kanssa on oppinut elämään.

Pesonen muistuttaa, että mielenterveys ei ole mikään pysyvä tila ihmisessä, vaan se vaihtelee eri elämäntilanteissa.

– Jokainen meistä kohtaa elämässä vaikeita asioita ja kriisejä. Jokaisella ihmisellä on jonkinlaisia mielenterveyden pulmia elämänsä aikana.

Mitä sitten ovat mielenterveystaidot, joista paljon puhutaan?

– Mielenterveystaidot lisäävät mielen joustavuutta, kykyä kohdata ja selviytyä vastoinkäymisistä, Pesonen selittää.

Mieli ry:n Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen yksikön tehtävänä on viedä mielenterveysosaamista kaikkiin lasten ja nuorten kasvympäristöihin: neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulujen ja myös nuorisotyön ammattilaisille. Tarjolla on koulutusta ja käytännönläheisiä työvälineitä jokapäiväiseen työhön.

Pesonen kertoo, että mielenterveystaitoja eli erilaisia elämän taitoja voi oppia pienestä pitäen – ja niitä voi myös opettaa eri tavoin.

– Tällaisia ovat esimerkiksi itsetuntoon ja itsetuntemukseen sekä tunnetaitoihin liittyvät erilaiset harjoitukset. Mielenterveystaitoja ovat myös kehon ja mielen viestien kuuntelu. On tärkeää oppia pienestä pitäen kuuntelemaan itseä, olemaan läsnä sekä käsittelemään ja sietämään vahvojakin tunteita.

–Vaikka ihmisellä olisi jokin diagnoosi, kuten masennus, niin silti ihmisessä on voimavaroja, joita voidaan tukea.

–Vaikka ihmisellä olisi jokin diagnoosi, kuten masennus, niin silti ihmisessä on voimavaroja, joita voidaan tukea.

Lapsille on hyvä opettaa myös turvataitoja, jotka liittyvät muun muassa omien rajojen tunnistamiseen ja niiden ilmaisuun.

– Mikä minusta tuntuu hyvältä, mikä ei tunnu hyvältä; mitä haluan ja mitä en halua, Pesonen kuvailee turvataitojen peruskysymyksiä.

Keskeistä on myös oppia arjen stressin ja kuormituksen käsittelyä: kuinka voi opetella purkamaan päivittäistä kuormitusta.

– Osalla voi toimia liikunta, osa rauhoittuu luonnon keskellä, osalle voivat toimia taiteen eri keinot ja itseilmaisu, Pesonen luettelee.

Mielenterveystaidot on otettu jo huomioon opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa.

Pesonen toivoo mielenterveyden edistämistyöhön pitkäjänteisyyttä ja systemaattista panostusta. Hän toivoo, että jokainen kouluissa työskentelevä opettaja saisi koulutusta asiaan.

– Kaikista keskeisintä on, kuinka voimme luoda turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen tulee kuulluksi ja uskaltaa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ja jossa jatkuvasta harjoitellaan yhdessäolon taitoja.

Pesonen kertoo, että lapsen ja nuoren mielen hyvinvointi lähtee hyvin arkisista asioista. Vanhemmille tärkeintä on kuunnella ja olla läsnä.

– Se ei ole mitään rakettitiedettä, vaan enemmän sellaista kaurapuuron syömistä yhdessä. Kannattaa olla kiinnostunut, mitä lapsen elämään kuuluu ja osoittaa hellyyttä ja tarjota syliä. Vanhempi voi opastaa nuorta arjen valinnoissa: unen ja ravinnon merkityksessä sekä hyvää oloa tuottavien asioiden löytämisessä. Nämä asiat varmaan moni tunnistaa ja tietää, mutta niistä on hyvä aina muistuttaa.

Mitä sitten nuori tai vanhempi voi tehdä, jos nuori kokee pahaa oloa ja kokee tarvitsevansa apua?

– Paljon puhutaan matalan kynnyksen avusta, mutta haluan ajatella, ettei mitään kynnystä tarvitse olla. Jos kaipaa kuuntelijaa tai haluaa peilata omaa olotilaansa jonkun kanssa, kannattaa aina puhua läheiselle tai olla yhteydessä esimerkiksi auttaviin tahoihin, kuten puhelin- tai chattipalveluun. Tärkeintä on, että ei jää asian kanssa yksin.

Ilta-Sanomat käsittelee koko ensi viikon juttusarjassa nuorten mielenterveysongelmia. Lue kaikki aihepiirin artikkelit .