Flipperin Suomen mestari takoi huikeat pisteet – katso videokooste käsittämättömän kovasta suorituksesta

rac

Julkaistu:

Helsinkiläisessä pelihallissa hakattiin flipperiä tuntikaupalla putkeen. Hallitseva Suomen mestari iski heti aluksi kärkituloksen.
Flipperit olivat aikoinaan kolikkopelien aatelia. Baarien nurkissa kilisseet, kolisseet ja välkkyneet koneet jättivät monen aikalaisen mieleen pysyvät muistot.
  • Yllä olevasta videosta näet koosteen siitä, miten hallitseva Suomen mestari Joonas Haverinen takoi ennätyspisteet Houdini-flipperissä Extraball-pelihallissa Helsingissä.
Flipperin perusajatus on kiinnostanut ihmisiä jo vuosisatoja. Pelin pitkä historia on siinä mielessä yllätys, että monet koneista päätyivät vuosituhannen vaihteessa joko kaatopaikalle, varastoihin tai keräilijöiden kellareihin. Kolikkopelien ehdoton klassikko ei ole kuitenkaan kadonnut missään vaiheessa kokonaan.


Ensimmäiset flipperiä muistuttavat pelit ilmestyivät jo 1600-luvulla – ja vielä selkeämmin 1770-luvun loppupuolella. Silloin Ranskan kuningas Louis XVI tutustui kunniakseen järjestetyissä juhlissa uuteen ja etäisesti pöytäbiljardilta näyttäneeseen bagatelle-peliin, joka levisi ympäri Ranskan. Bagatelle toimi puolestaan nykypelaajallekin tutun fortuna-pelin innoittajana.

Fortunat kehittyivät edelleen muistuttamaan yhä enemmän 1980- ja 1990-luvuilta tuttuja flippereitä. Peleihin lisättiin muun muassa jalat, jousishooterit, mailat ja sähköt. Vuonna 1947 kehitettyä Humpty Dumpty oli jo enemmän taito- kuin tuuripeli.

Flipperiaalto hyytyi kuitenkin Suomessakin 2000-luvulle tultaessa, pitkälti elektronisten videopelien nousun myötä. Pelikuntoisia koneita on silti säilynyt, kiitos aktiivisten harrastajien ja keräilijöiden.


Helsingin Apollonkadulla sijaitsee vanhan koulukunnan Extraball-pelihalli – ja mikä tärkeintä, 29 flipperiä 1970-luvun alusta aina uusimpaan 2018 valmistettuun koneeseen.

Tiettyinä iltoina kaava on yksinkertainen: 15 eurolla saa pelata niin paljon kuin ehtii kello 15.00–21.45.

Tilat täyttyvät nopeaan tahtiin, vaikka Extraballin omistajan Antti Peltosen mukaan pelaajia mahtuisi vielä lisääkin. Peltonen on harrastanut flippereitä 28 vuotta.

– Ensimmäinen flipperi tuli hankittua 1991. Aluksi se oli harrastamista. Ensimmäinen oli kuitenkin niin kiva, että piti saada nopeasti toinen. Siitä se sitten laajeni. Sama on käynyt monelle muullekin.


Flipperi-iltoja Peltonen on järjestänyt vuodesta 2015 lähtien. Aluksi kävijöitä oli kaveripiiristä ja flipperiharrastajista. Sitten tieto levisi sosiaalisessa mediassa, ja nyt flipperiharrastus on hienoisessa nosteessa.

– Kyllä se nousussa on selkeästi. Saa nähdä, kuinka pitkään. En osaa sanoa syytä.

Flipperin hallitseva Suomen mestari Joonas Haverinen aloitti pelaamisen Lahdessa 1990-luvun Raha-automaattiyhdistyksen pitämässä Pelikaani-hallissa.

Aikuisiällä Helsingissä Haverinen innostui pelaamisesta uudestaan ja viimeiset kolme vuotta hän on ollut mukana pyörittämässä Flipperiliigaa, jossa on vuosittain kuusi osakilpailua.

– Flipperiliigassa osallistujamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, ja Tampereella kärjestetyt EM-kisat toivat myös huomiota. Myös medianäkyvyyden myötä ihmiset ovat kiinnostuneet. Pelihallien ja avointen peli-iltojen myötä on helppo lähteä tutustumaan.

Haverista pelissä kiehtoo etenkin visuaalisuus.

Flipperi-illan perusteella näyttää, että vintage-peleillä on vetoa. Kaikki flipperit ovat varattuja.