Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen mukaan kouvolalaiskoulu toimi lainvastaisesti, kun se järjesti koulun joulujuhlan kirkossa uskonnollisena tilaisuutena. Päätöksen mukaan koulun menettely on voinut loukata oppilaiden ja heidän huoltajiensa uskonnon ja omatunnon vapautta. Lisäksi oppilaiden oikeutta osallistua yhdenvertaisesti koulun joulujuhlaan on voitu loukata.
Päätöksessä arvioitiin kouvolalaiskoulun käytäntöä, jossa koulun joulujuhla pidettiin kirkossa. Juhlassa laulettiin virsiä, esitettiin jouluevankeliumi ja pappi piti puheen. Koulun rehtori kuvaili tilaisuutta ”uskonnollisesti virittyneeksi”.
Kirkossa järjestettyyn joulujuhlaan oli kutsuttu oppilaiden huoltajat, ja siellä oli oppilaiden esityksiä.
Vuosittain koululla järjestettiin myös korvaava juhla. Rehtorin selvityksen mukaan siihen osallistui 10 oppilasta vuonna 2017. Koulussa on kaikkiaan 400 oppilasta.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa huomautetaan, että jumalanpalveluksessa joulunaikaan käyminen on hyväksyttävää, kunhan siitä on tiedotettu etukäteen ja osallistuminen on vapaaehtoista.
Kouvolalaiskoulun tapauksessa kyse ei ole ollut yksittäisestä koulun ohjelmaan sisällytetystä jumalanpalveluksesta, vaan koulun yhteisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla.
Päätöksessä vedotaan perustuslakiin, jonka mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Näin ollen koulun lukukauden päättäjäisjuhla ei voi olla uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus, Pölönen linjaa. Kaikille oppilaille yhteinen opetukseen kuuluva juhla on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat siihen vakaumuksestaan riippumatta osallistua.
Osallistuiko sinun lapsesi kiellettyyn joulujuhlaan tai sen korvaajaksi järjestettyyn tilaisuuteen? Ota yhteyttä uutiset@iltasanomat.fi.
”Eihän se kivalta tunnu, jos sinut jätetään koppiin juhlimaan”
Kouvolalaiskoulun joulujuhlasta kantelun tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robins on tyytyväinen päätökseen.
– Tämä on valtakunnallinen ongelma. Päätöksessä ei ollut mitään yllättävää eikä uutta. On tuskastuttavaa, miten monien kuntien kouluissa ja päiväkodeissa on vielä ongelmia näissä asioissa. Toivottavasti pikkuhiljaa uudet käytännöt rupeavat vakiintumaan, Robins sanoo.
Robinsin mukaan ongelma on se, että monissa kouluissa joulukirkko ja joulujuhla ovat sama asia.
– Peruskoulun arvopohjassa puhutaan yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Mutta miten yhteisölliseltä ja yhdenvertaiselta se tuntuu, että halutaan järjestää kaksi joulujuhlaa: iso ja tunnelmallinen juhla joulukirkossa enemmistölle ja muutamalle oppilaalle koululla pikku oma juhla. Silloin ihmisiä erotellaan heidän kotitaustansa perusteella joulujuhlassa, joka on kuitenkin lukukauden päätösjuhla, Robins perustelee.
Kyse ei ole siitä, etteivät oppilaat saisi mennä koulun kanssa lainkaan joulukirkkoon, Robins tarkentaa.
– Kukaan ei ole kieltämässä koulukirkkoa. Mutta joulujuhla voi olla koululla: se voi olla tonttu- tai kuusijuhla, siellä voi olla joulupukkia, joulukoristeita, tonttulauluja ja tonttutansseja. Joulujuhlan jälkeen halukkaat voivat mennä joulukirkkoon koulun kanssa yhdessä ja ne, jotka eivät halua, voivat mennä kotiin. Tuntuu siltä, että kirkolliset ihmiset haluavat tahallaan ymmärtää väärin.
Robinsin mukaan monet koulut erottelevat lapsia uskonnon perusteella.
– Jos olet herkempi 7–8-vuotias, eihän se kivalta tunnu, jos sinut jätetään koppiin juhlimaan parin kaverin kanssa, kun muut lähtevät juhlavaan isoon hienoon tilaisuuteen. Muistan pari kolme vuotta sitten, kun Kantelupukille tuli viestiä äidiltä, joka sanoi, että heidän tokalle luokalle menevä poikansa alkoi jo heinäkuussa itkeä, että mitä sitten, kun tulee joulu ja häntä kohdellaan taas huonosti.
Poliitikot kimmastuivat ratkaisusta: ”suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamista”
Eduskunnan apulaisoikeusmiehen ratkaisusta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus. Ratkaisu on herättänyt kiivasta keskustelua julkisuudessa. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnässä päätös herätti huolen ”suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisesta”.
– Vaikka en uskonnollinen olekaan katson, että tällaisia perinteitä tulee puolustaa. Olen huolissani Suomessakin nousevasta ”militantista ateismista”, joka haluaa häivyttää kaiken kaukaisestikin uskontoon viittaavan yhteiskunnasta. Tämä on suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamista, Kärnä kuvailee medialle lähettämässään tiedotteessa.
Myös elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) otti kantaa aiheeseen Twitterissä.
– Toivon, että koululaiset saavat käydä kirkossa jatkossakin. Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat juhlat on voitava pitää jatkossakin, Kulmuni twiittaa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan apulaisoikeusasiamies kaventaa lasten positiivista uskonnonvapautta.
– Hekään eivät saa osallistua jotka haluavat, Essayah väittää twiitissään.
