Kommentti: Virallinen totuus Suomen puolustuspolitiikasta alkaa jo olla illuusio

Julkaistu:

Kun Suomi harjoittelee yhdessä Naton kanssa, kyse ei ole vain oman alueen puolustuksesta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Kun Suomi osallistuu Naton 5. artiklaan perustuvan tilannekuvan mukaisiin sotaharjoituksiin, ei puolustusvoimat oikeasti harjoittele minkään Nato-maan kollektiivista puolustusta.

Näinhän kuuluu virallinen totuus.

Tämän totuuden mukaan sotaharjoitukset palvelevat Suomen kansallista etua, tehostavat valmiutta ja opettavat yhteistoimintaa kumppanien kanssa. Lisäksi puolustusvoimat harjoittelee niissä uutta tehtäväänsä, kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista.

On kuitenkin harjoituksia, jotka koettelevat Suomen Nato-yhteistyön rajoja. Presidentti Sauli Niinistö on kuvannut sellaisiksi Naton niin sanottuja karttaharjoituksia, joissa toimitaan virtuaalimaailmassa.

”Emme ole Naton jäseniä. Toimimme ’kartalla’ aivan kuten toimisimme tositilanteissakin. Emme siis osallistu Naton artikla 5:n päätöksentekoon emmekä sen toimeenpanoon. Eduskunnan kannan mukaisesti pidämme huolen omasta alueestamme, emmekä anna muiden käyttää sitä vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia osapuolia kohtaan. Tänne tullaan vain jos kutsu käy”, Niinistö sanoi Maanpuolustuskurssin avajaisissa vuonna 2018.

”Yhteisen harjoitustoiminnan avulla varmistamme, ettei sen enempää Nato-mailla, Ruotsilla kuin meilläkään ole harhaluuloja siitä, miten kriisin sattuessa toimittaisiin.”

Puolustusvoimien ensi vuoden harjoitusohjelmassa tämäntyyppisiä harjoituksia on kolme. Niissä suomalaiset sotilaat ovat aivan aitiopaikalla mukana suurissa virtuaalisissa sotapeleissä, mutta ainoastaan kumppanimaan roolissa. Kumppanimaalle eivät kaikki ovet avaudu.

Näinhän kuuluu virallinen totuus.

Tämä virallinen totuus on viesti, joka on suunnattu muun muassa Moskovaan. Venäjä on ilmaissut huolensa siitä, että Nato tuo harjoituksiaan sen lähialueille. Kremlissä ja Venäjän asevoimien yleisesikunnassa on varmasti henkilöitä, joita Suomen tiivistyvä yhteistyö Naton ja Ruotsin kanssa ärsyttää. Jotkut saattavat kokea sen jopa uhkaksi Venäjän turvallisuudelle.

Suuret ja kalliit puolustusratkaisut – merivoimien uusien taistelualusten hankinta ja ilmavoimien uudet monitoimihävittäjät – sitovat Suomea entistä tiukemmin lännen verkostoihin. Kriisin tullessa olemme riippuvaisia lännen ase- ja varaosatäydennyksestä, jotta nämä sotakoneet pysyvät taistelukykyisinä. Jotta nämä koneet näkisivät ja ulottuisivat kourallaan mahdollisimman kauas, ne voidaan kytkeä läntisiin viesti-, tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiin. Ja kun tätä apua saadaan, pitää sitä tositilanteessa myös antaa samanmielisille kumppaneille. Yhdessä olemme vahvempia.

Virallinen totuus alkaa jo olla illuusio. Silti sitä on hyvä toistaa aina tilaisuuden tullen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt