Yhdysvallat järjestää 37 000 sotilaan harjoituksen aivan Venäjän naapurissa – Suomi mukana Virossa

Julkaistu:

Harjoituksessa on mukana 18 maata, ja se käyttää muun muassa Baltian maiden ja Georgian satamia ja lentokenttiä.
Puolustusministeriö julkaisi perjantaina suunnitelman kansainvälisistä harjoituksista, joihin Suomi osallistuu ensi vuonna.

Suunnitelmassa on 71 erilaista harjoitustapahtumaa, kun tänä vuonna niitä kertyy yhteensä 92. Kustannuksetkin laskevat – tämän vuoden kansainvälinen harjoitusyhteistyö maksaa 10,8 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna lasku jää noin 7,9 miljoonaan.

Puolustusministeriön vanhempi esiupseeri Jyri Saanio pitää ensi vuoden harjoitusohjelmaa rutiininomaisena – mitään linjanmuutosta siihen ei hänen mukaansa sisälly. Tämän vuoden ohjelmaan verrattuna listalta on karsiutunut paljon pieniä tapahtumia, joihin Suomi on osallistunut vain muutaman henkilön voimin.

– Painopiste on vaativammissa harjoituksissa, joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kansallisesti, Saanio sanoi perjantaina IS:lle.

Harjoituksista kolmeen sisältyy puolustusliitto Naton peruskirjan artikla 5:n mukaisia tilannekuvauksia. Saanio ei avannut IS:lle sitä, mitkä nämä harjoitukset ovat.

Naton peruskirjan artikla 5 velvoittaa muut puolustusliiton jäsenmaat antamaan apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on osallistunut aiemminkin Naton artikla 5 -harjoituksiin. Ne ovat olleet pääosin esikunta- johtamis- ja suunnitteluharjoituksia, joissa ei liikutella oikeita joukkoja reaalimaailmassa. Poikkeuksena oli viime vuoden syksyllä Norjassa ja Ruotsissa järjestetty suuri Trident Juncture -harjoitus, johon sisältyi artikla 5:n mukainen Naton kollektiivisen puolustuksen skenaario. Suomi oli siellä mukana noin 600 sotilaan voimin.

Ensi vuoden ohjelmasta ainakin esikunta- ja johtamisharjoitukset Trident Jupiter ja Steadfast Jupiter sopisivat Naton 5. artiklan mukaisiksi harjoituksiksi.

”Naton painopisteen muutoksen vuoksi tämä ulottuvuus vahvistuu edelleen Naton ja sen jäsenmaiden harjoitustoiminnassa. Nato voi kutsua näihin harjoituksiin myös kumppanimaita. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja kansallisista lähtökohdista”, kerrotaan puolustusministeriön tiedotteessa.



Suomi lähtee mukaan myös toukokuussa pidettävään Viron pääsotaharjoitukseen Kevadtormiin, englanniksi Sabre Strikeen. Kevadtorm on linkitetty Yhdysvaltain poikkeuksellisen suureen Defender Europe 20 -harjoitukseen, johon saapuu kevättalvella ja keväällä noin 20 000 amerikkalaista maavoimien sotilasta Yhdysvaltain mantereelta.

Defender Europen tarkoitus on harjoitella vahvan, taistelukykyisen voiman kokoamista Eurooppaan – ja joukkoja liikutellaan aivan Venäjän naapurissa. Harjoituksessa on mukana 18 maata, ja se käyttää muun muassa Baltian maiden ja Georgian satamia ja lentokenttiä. Yhteensä Defender Europessa on mukana 37 000 sotilasta, ja se on suurimpia länsieurooppalaisia harjoituksia kylmän sodan jälkeen.

Eniten sotilaita ja kalustoa puolustusvoimat lähettää ensi vuonna Ruotsin pääsotaharjoitukseen Auroraan toukokuussa: noin 1 500–2 000 suomalaista kaikista puolustushaaroista. Se vie Jyri Saanion mukaan noin 40 prosentin osuuden ensi vuoden kansainvälisten harjoitusten budjetista.

Auroran skenaariona on Ruotsin puolustaminen aseellista hyökkäystä vastaan. Keskeisenä elementtinä on isäntämaatuen harjoittelu yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa.

Toinen suuri käytännön savotta puolustusvoimille on Norjan pääsotaharjoitus Cold Response.

Suomi avaa ministeriön mukaan entiseen tapaan myös omia kansallisia harjoituksiaan kansainvälisille kumppaneille. Mekanisoitujen joukkojen Arrow-harjoitukseen toukokuussa on esimerkiksi tulossa joukkoja muun muassa Yhdysvalloista.

Ensi vuoden suunnitelmassa ei Saanion mukaan ole yhtä yksittäistä isoa tapahtumaa, joka nielisi suurimman osan harjoitusbudjetista. Tänä vuonna sellainen oli kevättalvella järjestetty testaus- ja todentamistapahtuma Bold Quest, joka maksoi noin 4,5 miljoonaa euroa. Osa rahoista kului harjoitusta varten Pohjois-Suomeen rakennettuihin tietoverkkoyhteyksiin, jotka säilyvät puolustusvoimien käytössä myös jatkossa.