Video: Poliisi jahtasi taksiryöstäjää Joensuussa – mies halvaantui ylikonstaapelin ampumasta luodista

rac

Julkaistu:

Taksiryöstäjä menetti pysyvästi kävelykykynsä poliisin ammuttua häntä kylkeen. Tapahtuma tallentui videolle, jota oikeus ei nähnyt kokonaisuudessaan. Se oli asiantuntijan mielestä poikkeuksellista. Asiantuntija kummeksuu myös, miksei syyttäjä selvittänyt sitä, varoittiko poliisi aseenkäytöstä.
Parikymppinen mies menetti pysyvästi kävelykykynsä poliisin ammuttua häntä kylkeen.

Ampuminen tapahtui Joensuussa viime vuoden syyskuussa sen jälkeen, kun mies oli ryöstänyt naistaksikuskin.

Ryöstäjän uhkaava käytös ja poliisin aseenkäyttö tallentuivat poliisin kuvaamalle videolle.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus näki videosta kuitenkin poliisin lyhentämän version, jossa ampumista ei näytetä ollenkaan. Ampumista edeltävät tapahtumat näkyvät videolla kokonaisuudessaan.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kummeksuu asiaa. Hän huomauttaa, että videotallenne toimitetaan yleensä sellaisenaan oikeudelle.

– Normaali menettely on, että jos jostakin tapahtumasta on tallenne, niin se esitetään yleensä kokonaan. Ei ole minulle tullut aiemmin vastaan, että tapahtuma olisi tuolla lailla pätkäisty poikki, Tolvanen sanoo.
  • Voit katsoa oikeudessa esitettyä videota yllä olevalla videosoittimella.
Oikeuteen toimitetusta videosta kävi ilmi, että poliisipartio seurasi ryöstön kohteeksi joutunutta taksia, joka pysähtyi linja-autopysäkille. Naistaksikuski pinkaisi sen jälkeen autosta pakoon, ja taksin etupenkillä istunut ryöstäjä lähti kävelemään veitsi kädessä kohti nuorempaa konstaapelia.

Tämän jälkeen poliisiautoa ajanut ylikonstaapeli tuli auton etupuolelle, käski miestä pudottamaan veitsen ja osoitti tätä pistoolilla.


Seuraavaksi poliisin kuvaamalla alkuperäisellä videolla olisi näkynyt se, miten ylikonstaapeli veti liipaisimesta, mutta tätä oikeus ei siis nähnyt.

Osumaa alkuperäisessä videossa ei näy.

Rikossyytteitä oikeudessa ajanut aluesyyttäjä Antti Kolehmainen ei tiedä, miksi oikeus sai käsiinsä vain lyhennetyn version. Hän kehotti IS:ää kysymään asiasta poliisilta. IS ei tavoittanut virkavapaalla olevaa poliisin tutkinnanjohtajaa kommentoimaan asiaa.

Kolehmaisen mukaan laukaisun näyttäminen oikeudessa ei ollut hänen ajamiensa rikossyytteiden kannalta kuitenkaan olennaista.

– Tapahtumien kulku oli hyvin riidatonta, Kolehmainen perustelee.

IS kysyi alkuperäistä videota Itä-Suomen poliisilta, mutta se kieltäytyi.

Poliisi perusteli kieltäytymistä muun muassa sillä, että videon ”luovuttaminen paljastaisi poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja vaarantaisi jatkossa rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä.”

Lopulta IS sai videon lyhennetyn version oikeudelta.

Joutuuko poliisi oikeuteen?

Miehen asianajaja Lasse Tirronen sanoo, että alkuperäisellä videolla voi olla myöhemmin oikeudellista merkitystä.

Luodista saanut mies voi nimittäin itse nostaa rikossyytteen häntä ampunutta poliisia vastaan.

Tirrosen mukaan mahdollisesta syytteennostosta päätetään vasta, kun miehen oma oikeusprosessi on lainvoimaisesti ratkaistu.

– Päämieheni katsoo ensin tämän prosessin loppuun, missä hän on ollut vastaajana, eli syytettynä törkeästä ryöstöstä. Sen jälkeen harkitsemme hänen kanssaan rauhassa, onko aiheellista vielä viedä poliisin aseenkäyttö eteenpäin. Siitä emme ole vielä tehneet päätöstä suuntaan eikä toiseen, Tirronen sanoo.

Syyttäjä Kolehmainen sanoo, että luodista saanut mies ihmetteli oikeudessa, eikö poliisilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin ampua häntä.

– Asia on jäänyt häntä tietysti kaivelemaan, kun kävelykyky on mennyt loppuiäksi, Kolehmainen kertoo.


Syyttäjä ei saanut selville, mitä voimankäyttövälineitä poliisilla oli

Mies voi nostaa itse syytteen, vaikka syyttäjä totesi aiemmin, ettei poliisimiestä ollut syytä epäillä rikoksesta. Päätöksen teki Laura Sairanen, joka työskentelee nykyään erikoissyyttäjänä.

Syyttäjän päätöksessä oli muutamia mielenkiintoisia kohtia.

Syyttäjä ei saanut esiselvityksessään selville sitä, mitä voimankäyttövälineitä poliiseilla oli virka-aseen lisäksi.


– Asiassa ei ole selvinnyt myöskään, onko poliisimiehillä mahdollisesti ollut tilanteessa käytettävissään etälamautinta, Sairanen kirjoitti päätöksessään.

Poliisilain mukaan poliisi voi käyttää asetta vain, jos tilanne aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, eikä poliisilla ole lievempiä keinoja henkilön pysäyttämiseksi.

Syyttäjä ei saanut sitäkään selville, varoittivatko poliisit miestä ampuma-aseen käytöstä ennen laukausta. Poliisilain mukaan varoittaminen pitää tehdä, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

IS tiedusteli syyttäjältä, miksei epäselviin asioihin saatu selvyyttä.

– En valitettavasti voi antaa päätöksen tekemisen jälkeen lisäperusteluita päätöstekstin ulkopuolelta. Olen tehnyt päätökseni käsillä olevan selvityksen perusteella, syyttäjä Sairanen kirjoitti IS:lle lähettämässään sähköpostissa.

Professori Tolvasen mukaan olisi ollut suotavaa, että syyttäjä olisi selvittänyt, mitä muita voimankäyttövälineitä poliisilla oli kuin virka-ase.

– Muiden voimankäyttövälineiden mukana olo olisi ollut selvitettävissä ja jälkikäteen arvioituna syytäkin selvittää, Tolvanen sanoo.

Minkä takia?

– Siksi, että se vaikuttaa siihen, oliko ampuminen välttämätöntä.

Tolvasen mielestä sekin olisi aina syytä selvittää, ehtiikö poliisi varoittaa aseen käytöstä.

– Varoitusta laukauksesta ei aina ehditä antaa, kun tilanteet tulevat yllättäen eteen. Toki on aina syytä selvittää, varoitettiinko aseen käytön mahdollisuudesta, ja jos ei varoitettu, oliko tilanne niin yllättävä, ettei ennalta varoittaminen ollut mahdollista.

Syyttäjä: Tilanne oli nopea

Syyttäjä teki päätöksen kummankin tapahtumapaikalla olleen poliisin kirjallisen selvityksen sekä luodista saaneen miehen selvityksen perusteella. Luodista saanut mies ei muistanut tapahtumista mitään. Syyksi muistinmenetykselleen hän kertoi päihtymyksen ja järkyttävän tilanteen.

Syyttäjän ratkaisun tukena oli myös poliisin kuvaama kojelautavideo sekä Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijoiden lausumat poliisin voimankäytöstä sekä käytetyn aseen toimintakunnosta.

Syyttäjän mukaan aseen käytöstä varoittaminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, koska mies suhtautui välinpitämättömästi poliisien käskytykseen, minkä lisäksi tilanne oli nopea. Syyttäjän mukaan miestä ei voinut pysäyttää millään muulla voimankäyttövälineellä kuin aseella.

– Hankitun selvityksen perusteella katson, ettei tilanteessa ole ollut mahdollista käyttää ampuma-asetta lievempiä voimankäyttövälineitä riittävän tehokkaasti ja poliisin työturvallisuutta vaarantamatta, syyttäjä kirjoitti.

– Tilanteessa ei myöskään ole ollut sellaisia toisin toimimismahdollisuuksia, joita poliisimiesten olisi tässä tilanteessa tullut harkita, kuten esimerkiksi perääntymistä, syyttäjä totesi.

Mies voi halutessaan syytteennostamisen lisäksi kannella syyttäjän päätöksestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Ryöstäjälle alle kaksi vuotta vankeutta

Taksiryöstö ja sitä seuranneet tapahtumat saivat alkunsa, kun mies uhkasi tuttavaansa teräaseella Kontiolahden Kontioniemellä, minkä jälkeen hän hyppäsi taksin kyytiin. Kun taksia ajanut nainen kysyi mieheltä, onko tällä rahaa maksaa kyydistä, mies tempaisi taskustaan veitsen ja pakotti naisen ajamaan kohti Joensuuta.

Mies yritti lyödä taksinkuljettajaa matkan aikana kahdesti veitsellä, mutta nainen onnistui torjumaan iskut käsillään eikä saanut fyysisiä vammoja.

– Sanoin hänelle, että ”älä tapa ja teen mitä haluat”. Tämän jälkeen mies sanoi minulle, että ”aja tai sie kuolet”, nainen kertoi poliisille.


Kesken ajon nainen onnistui painamaan taksin hätäpainiketta. Poliisipartio löysi taksin, ja lähti seuraamaan sitä.

Mies käski naista pysähtymään ja valehtelemaan takana olleille poliiseille, ettei hätää olisi. Nainen pysäytti taksin Kuopiontien ja Siltakadun risteyksen kohdalla olevalle linja-autopysäkille.


Sen jälkeen nainen lähti juosten pakoon.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan mies syyllistyi laittomaan uhkaukseen, törkeään ryöstöön ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Hän sai 1 vuoden ja 8 kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Oikeus otti tuomiossaan lieventävänä seikkana huomioon miehen halvaantumisen.

– Vakava ja pysyvä vammautuminen jo 21 vuoden ikäisenä on sellainen (...) seuraus, joka ei ole ollut (miehen) ennakoitavissa ja jonka takia vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan ja poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.

– (Miehen) nuoren iän sekä vammautumisen vakavuuden ja pysyvyyden perusteella oikeudenmukainen lievennys on lähes puolet, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus kirjoitti.

Nykyään mies on 22-vuotias. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden toissa viikolla antama tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyyttä oikeuden määräämän rangaistuksen osalta.