IS paljastaa aiemmin salatut tiedot – heitä poliisi tutki Raisa Räisäsen katoamisessa

Julkaistu:

Keskusrikospoliisi on vuosien varrella telekuunnellut useita miehiä Raisa Räisäsen katoamiseen liittyen. Ilta-Sanomat paljastaa nyt poliisin salaisia pakkokeinoja ja tutkinnan kohteita Raisan katoamistapauksessa. Teleseurannassa olleita miehiä ei enää epäillä katoamisessa.
Lokakuussa 1999 mystisesti kadonneen 16-vuotiaan Raisa Räisäsen katoamistapauksen tutkinnassa on käytetty vuosien varrella useita salaisia pakkokeinoja, joista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Ilta-Sanomat kävi läpi katoamisen tutkintaan liittyviä Pirkanmaan käräjäoikeuden pakkokeinoasiakirjoja vuodesta 2005 alkaen. Tuolloin tapaus siirtyi keskusrikospoliisille ja katoamista alettiin tutkia epäiltynä henkirikoksena. Asiakirjat on aikoinaan määrätty salaisiksi, mutta ne ovat myöhemmin muuttuneet julkisiksi.


Mediassa on jo aiemmin kerrottu, että keskusrikospoliisi telekuunteli vuonna 2006 tamperelaislääkäriä, joka oli kertonut naisystävälleen tienneensä mitä Raisalle tapahtui. Miehen selvitettiin kuitenkin olleen katoamisen aikoihin Helsingissä, joten hänet vapautettiin epäilyksistä.
IS:n läpikäymistä pakkokeinoasiakirjoista selviää, että vuosien vuosien 2008–2013 välillä keskusrikospoliisi on seurannut telekuuntelulla ja televalvonnalla ainakin kuutta muutakin henkilöä Raisan katoamiseen liittyen. Kuusi kantasuomalaista miestä ovat syntyneet 60–80-luvuilla.

Tutkinnanjohtajan tuomioistuimelle toimittamien pakkokeinovaatimusten mukaan kutakin henkilöä oli vaatimusten esittämisen aikaan syytä epäillä Raisa Räisäsen taposta.


Tutkinnanjohtaja Paavo Tuominen perusteli pakkokeinovaatimuksissa, että vuosien takaisesta rikoksesta oli epätodennäköistä saada näyttöä muulla tavalla kuin telekuuntelulla.

Käräjäoikeus myönsikin keskusrikospoliisille luvan kyseisten kuuden miehen teleseurantaan. Päätösten perusteluissa todettiin muun muassa, että telekuuntelulla ja -valvonnalla saaduilla tiedoilla voitiin olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämisessä.

Miehiä vastaan ei ole koskaan nostettu syytteitä Raisa Räisäsen katoamiseen liittyen, ja näin ollen miehet eivät ole enää epäiltyjä tapauksessa.

IS paljastaa nyt poliisin aiempia epäiltyjä, sekä salaisia pakkokeinoja, joita poliisi on vuosien varrella käyttänyt apuna Raisa Räisäsen katoamisen tutkinnassa.

Aiemmat epäillyt 1 ja 2: Miesseurue houkutteli kyytiin kesällä ennen katoamista


Vuonna 2008 Tampereen käräjäoikeus myönsi tutkinnanjohtajan vaatimuksesta keskusrikospoliisille telekuuntelu- ja televalvontaluvan 70-luvun loppupuolella syntyneen miehen matkapuhelinliittymään. Raisan katoamisen aikoihin mies oli päälle parikymppinen.

Tutkinnanjohtajan pakkokeinovaatimuksessa kertoman mukaan mies oli tavannut Raisan muutamia kuukausia ennen katoamista.

Esitutkinnassa oli selvinnyt, että mies kuului seitsemän miehen porukkaan, joka oli tutkinnanjohtajan mukaan heinäkuussa 1999 ”houkutellut” Raisan Tampereen Keskustorilla autoon. Seurue oli suunnannut Länsi-Tampereelle.

Seurannan taustalla oli myös todistajan silminnäkijähavainto katoamisillalta. Todistajan mukaan Raisan tuntomerkkeihin sopiva nuori nainen oli kävellyt Hämeenkatu 20:n kohdalla, kun eteen oli ajanut 1950-luvun limusiinityyppinen auto, josta oli noussut ulos noin 30-vuotias mies. Todistaja kertoi miehen ohjanneen naisen takapenkille, jossa oli muitakin henkilöitä.

Telekuunneltavaksi päätyneen miehen ulkonäkö täsmäsi pääosin todistajan kuvailemaan autosta nousseeseen mieheen.

Tutkinnanjohtaja mainitsee vaatimuksessa, että heinäkuussa Raisan autoon houkutelleen miesseitsikon lukumäärä viittaisi isoon autoon, jollainen oli myös todistajan katoamisiltana näkemä auto.

Mies oli pankkitietojen perusteella ollut Raisan katoamisiltana keskustan ravintoloissa, joten hänen liittymistään Raisan katoamiseen oli syytä epäillä.

Poliisi kuunteli ja valvoi miehen liittymää kuukauden ajan kevätkesällä 2008. Tutkinnanjohtaja haki ja sai Tampereen käräjäoikeudelta luvan lykätä päivämäärää, jolloin miehelle tuli ilmoittaa teleseurannasta. Oikeuden päätöksellä pakkokeinon käytöstä ilmoitettiin miehelle kesällä 2013.


Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin vuonna 2008 tutkinnanjohtaja haki telekuuntelu- ja televalvontalupaa myös toisen 70-luvun loppupuolella syntyneen miehen seurantaan. Mies oli vain viikkoja aiemmin telekuunnellun samanikäisen miehen kaveri tai tuttava.

Tutkinnanjohtajan mukaan myös tämä mies oli ollut osa seitsemän miehen seuruetta, joka oli heinäkuussa 1999 houkutellut Raisan Keskustorilta autoon ja ajanut asunnolle Länsi-Tampereella.

Tutkinnanjohtajan pakkokeinovaatimuksessa kertoman mukaan mies oli aiemmin ollut jonkinlaisessa intiimissä suhteessa Raisan kanssa. Pankkitiedoista selvisi, että mies oli lisäksi liikkunut katoamisiltana Tampereen keskustassa.

Myös tämän miehen tuntomerkit täsmäsivät pääosin todistajan kuvailemaan mieheen, jollainen oli todistajan mukaan noussut Raisan katoamisiltana ulos 1950-luvun limusiinimallisesta autosta Hämeenkadulla.

Näiden seikkojen vuoksi oli tutkinnanjohtajan mukaan syytä epäillä miehellä voineen olla osallisuutta Raisan henkirikokseen.

Katoamisen aikaan päälle parikymppinen mies oli televalvonnassa ja telekuuntelussa kuukauden ajan kesällä 2008. Hän sai kuulla teleseurannasta kesällä 2013, sillä käräjäoikeus myönsi keskusrikospoliisille luvan lykätä salaisesta pakkokeinosta ilmoittamista viidellä vuodella.

Aiempi epäilty 3: 60-luvulla syntynyt mies


Vuonna 2008 televalvontaa ja telekuuntelua kohdistettiin kolmanteenkin henkilöön. Seurannan alle joutui 60-luvulla syntynyt pirkanmaalaismies, joka oli Raisan katoamisen aikoihin lähemmäs 40-vuotias. Valvontaa ja kuuntelua suoritettiin miehen kahteen liittymään kuukauden ajan kesällä 2008.

Taustalla oli jälleen todistajan havainto, jonka mukaan katoamisiltana Hämeenkatu 20:n kohdalle ajaneesta 50-luvun autosta noussut siististi pukeutunut mies olisi ohjannut Raisalta näyttäneen nuoren naisen takapenkille.

Teleseurantaan joutunut mies täsmäsi tuntomerkkeihin todistajan kuvailemasta mystisestä miehestä. Poliisin tiedustelujen perusteella miehen bisnestuttavan yhtiöllä puolestaan oli Raisan katoamisen aikoihin omistuksessa todistajan kuvailuun täsmäävä vanha auto.

Miehet olivat olleet tekemisissä liiketoimien vuoksi. Tutkinnanjohtaja arvioi, että auton omistanut mies olisi tämän vuoksi saattanut tarjota bisnestuttavalleen palveluksena autokyytiä.

Poliisin mukaan oli syytä epäillä, että 60-luvulla syntynyt mies olisi osallistunut Raisan ”kuolemaan johtaneeseen toimintaan.”

Keskusrikospoliisi ilmoitti miehelle vuonna 2013, että hänen puhelinliikennettään oli seurattu viisi vuotta aiemmin.

Aiempi epäilty 4: Tampereella työskennellyt vartija


Vuonna 2009 krp kuunteli ja valvoi 1970-luvulla syntyneen miehen useita liittymiä. Mies oli teleseurannassa kaksi kuukauden pituista jaksoa syksyllä 2009.

Raisan katoamisen aikaan noin kolmekymppinen mies työskenteli vartijana Tampereella.

Epäilys perustui havaintoon, jonka mukaan Raisaa muistuttanut nuori nainen oli mennyt ennen keskiyötä Tampereen keskustassa sijaitsevan liikerakennuksen ulko-ovelle. Todistajan mukaan rakennuksen sisältä ovelle tullut henkilö avasi oven naiselle, joka meni sisälle rakennukseen.

Telekuunteluun joutunut mies oli yksi rakennuksen vartiointitehtäviä lokakuussa 1999 hoitaneista henkilöistä.

Sähkölukkoraportin mukaan rakennuksessa liikkui katoamisyönä ainoastaan vartiointiliikkeen vartija. Poliisin mukaan vartija olisi mahdollisesti saattanut olla todistajan ovella näkemä hahmo.

Vartijoiden tehtäviin ei kuulunut sisätilojen tarkastus, mutta katoamisyönä rakennuksessa ollut vartija oli liikkunut muun muassa seitsemännen kerroksen kabinettitilassa.

Vartijoiden tarkkoja työvuoroja lokakuulta 1999 ei ollut 2009 enää saatavissa. Tämän vuoksi ei pystytty varmistamaan, kuka liikerakennuksessa Raisan katoamisyönä liikkui. Tämä ei ollut selvinnyt myöskään sähköisestä seurantajärjestelmästä.

Poliisi epäili kuitenkin noin kolmekymppistä vartijaa, koska hänellä oli rikostaustaa.

Tutkinnanjohtajan tuolloisen perustelun mukaan oli syytä epäillä miehen syyllistyneen Raisan tappoon, tai olleen siinä jollain lailla osallisena.

Aiempi epäilty 5: Päijäthämäläinen mies


Syksyllä 2011 krp käytti telekuuntelua ja televalvontaa jälleen apuna tutkinnassa. Tarkkailun alla oli 60-luvulla syntynyt mies, joka oli syksyllä-99 päälle kolmekymppinen.

Epäilyksen taustalla oli toinen kahdesta eri havainnosta, jotka koskivat vanhaa autoa Hämeenkadulla. Todistajan mukaan vähäpukeinen tyttö oli laitettu kello yhdentoista aikoihin 60-70-luvun autoon Sokoksen edessä. Todistajan mukaan tytön ottivat kyytiin kaksi siististi pukeutunutta miestä.

Todistajan kuvaileman tyyppinen auto tallentui kello 20.44 valvontanauhalle Hämeensillalla. Poliisi selvitti kuvailuun sopivan 70-luvun auton omistajan. Autoa kuljetti poliisin saaman tiedon mukaan 60-luvulla syntynyt päijäthämäläinen mies, joka ei ollut auton omistaja.

Erään naisen poliisille kertoman mukaan kyseinen mies olisi ahdistellut häntä seksuaalisesti 90-luvulla automatkalla.

Tutkinnanjohtajan mukaan oli syytä epäillä, että mies oli ollut Raisan katoamisen aikaan Tampereella ja että hän oli ollut osallisena ”Räisäsen kuolemaan johtaneeseen kyytiin ottamiseen.” Tutkinnanjohtajan mukaan oli myös syytä epäillä 60-luvulla syntyneen miehen syyllistyneen Raisan surmaamiseen.

Miehen puhelinliittymää seurattiin syystalvella 2011. Kevätkesällä 2012 televalvonta- ja telekuuntelutoimia kohdistettiin mieheen vielä kuukauden ajan.

Miehelle ilmoitettiin seurannasta vuotta myöhemmin.

Aiempi epäilty 6: Alaikäinen mies kertoi surmanneensa Raisan


Keväällä 2013 keskusrikospoliisi suoritti kuukauden ajan televalvontaa ja -kuuntelua 1980-luvulla syntyneeseen pirkanmaalaispoikaan, joka oli Raisan katoamisen aikoihin samaa ikäluokkaa kuin Raisa.

Yleisissä edellytyksissä pakkokeinon käytölle vedottiin muun muassa todistajan kertomaan: nuori nainen kertoi poliisille seurustelleensa kyseisen pojan kanssa Raisan katoamisen jälkeen.

Naisen mukaan nuorukainen oli itkeskellen kertonut hänelle surmanneensa Raisan ja ”dumpanneensa” hänet jonnekin.

Tutkinnanjohtaja mainitsi pakkokeinovaatimuksessa, että todistajan kertoman mukaan oli syytä epäillä alaikäisen miehen osallistuneen Raisan surmaamiseen.

Keväällä 2014 nuorukainen sai kuulla olleensa teletarkkailun alla vuotta aiemmin.

”Miehiä ei enää epäillä: Kyllähän heidät on suljettu pois”


Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen sanoo, että kyseisiä, aiemmin telekuuntelussa ja -valvonnassa olleita kuutta miestä ei enää epäillä Raisan katoamiseen liittyen. Tuomisen mukaan miehet olivat aiemmin epäiltyjä tapauksessa, mutta poliisin tutkintatoimenpiteiden jälkeen heidät vapautettiin epäilyksistä.

– Kyllähän heidät on suljettu pois, kun ei ole mitään syytteitä nostettu. Kyllä syytteitä olisi nostettu, jos olisi saatu jotain näyttöä rikoksesta. Mutta ei ole ollut näyttöä rikoksesta.

 

Kyllä syytteitä olisi nostettu, jos olisi saatu jotain näyttöä rikoksesta.

Tuomisen mukaan kynnys pakkokeinojen käytössä on matala, kun tutkittavana on vakava rikos.

– Että on syytä epäillä. Jos jotakuta haluttaisiin syyttää, niin täytyisi olla todennäköiset syyt. Sen matalan kynnyksen takia näitä pakkokeinoja paljon käytetään ja sitten tavallaan suljetaan henkilöitä pois. Pienikin epäily riittää tuollaisiin pakkokeinoihin.

Syytä epäillä -peruste on matalin toimenpidekynnyksistä esitutkintaprosessissa.

– Perusteet (teleseurannalle) on ollut, ja ne on myöntänyt käräjäoikeus. Riittää, että mahdollisuus rikokseen on ollut olemassa.

 

Riittää, että mahdollisuus rikokseen on ollut olemassa.

Muutoin Tuominen ei kommentoi kyseisiä pakkokeinotoimenpiteitä tai miehiin aiemmin kohdistuneita rikosepäilyjä.