Jyrki Lehtolan kolumni: Lehmäkin on ihminen

Julkaistu:

Kolumni
Eläimilläkin on tunteet, eläimetkin ovat ihmisiä, ja onneksi on aikuisia, jotka osaavat kertoa, mitä eläimet haluavat, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan.
Haluavatko kissat, että niille lässytetään kuin vauvoille, on niilläkin varmaan omanarvontunto, koska ne ovat eläimiä eivätkä ihmisiä?

Entä rotujalostettu koira, joka on päivät vangittuna kaksioon, sitäkö se halusi?

Ja haluaako sika, että sen olemuksen määrittelee ihminen, joka käyttäytyy muita ihmisiä kohtaan niin, että sana ”sikamainen” on syntynyt ihmisen eikä sian käytöksestä?

Eläimilläkin on tunteet, eläimetkin ovat ihmisiä, ja onneksi on aikuisia, jotka osaavat kertoa, mitä eläimet haluavat, ja juuri nyt ne haluavat Vegemessujen talkootyövoimaksi, koska muuhun ne eivät kelpaa.

Miltä tuntuu lehmästä, joka aamukahvin ääressä googlaa itseään?

Ei tunnu hyvältä. Ensin lehmällä ratsastettiin, koska UniCafen lounaslistalta katosi lehmän viipale. Se loukkasi niitä, jotka elivät sillä lailla eristäytyneinä, että luulivat Suomessa olevan vain yksi ruokala, ja sen nimi on UniCafe.

Seuraavaksi runoilija Jenni Haukio sai eläinsuojelugaalassa palkinnon. Siitä Haukio kiitti syyllistämällä maaseudun asukkeja niiden ammatinvalinnasta. Maaseutu ei ole enää paikka, jossa häviävä kansanosa yrittää selvitä, vaan idylli, jonne kaupunkilainen menee ihastelemaan luontoa koskevia tunteitaan, eikä tuohon luontoon kuulu maatalouskoneita tai muita ihmisiä, vain haukka lentämässä vapaana tofuaamiaiselle.

 

Miltä tuntuu lehmästä, joka aamukahvin ääressä googlaa itseään?

Sitten MTK:n nuoret toivat Helsingin keskustaan kaksi lehmää, ja toimitusjohtaja-anarkisti Suvi Auvinen suuttui, koska lehmät yrittivät tunkea ammumalla mukaan huomiotalouskilpailuun, jossa Auvisella oli jo kaupan porkkanaopas Lihan loppu.

Lopuksi kaikki loukkaantuivat, huusivat näppäimistöillä toisilleen ja syyttivät muita siitä, että heidät on väärinymmärretty, mikä muistutti sitä ääntä, kun lauma lehmiä ammuu, koska nekin ovat ihmisiä.

Suurin uhka ihmiskunnalle ei ole ihminen, vaan toinen ihminen; se, joka toimii eri tavalla kuin itse toimii eikä ole oikeassa aikataulussa muuttanut elämäntapojaan, vaikka sille tarjottiin aiheesta monta twiittiä.

Muutoshitauteen voi olla monia syitä, joilla ei ole merkitystä, koska sillä toisella ihmisellä ei ole elämäntilanteita, se on vain väärässä oleva abstraktio. Sellaisen aika on kadota epäonnistuneena kokeena niin kuin kävi sille omistajansa tahdosta veganismiin ajautuneelle kissalle, joka kukkakaalilautasensa äärellä menehtyi aliravitsemukseen.

Ilmastonmuutos ei ole mielipideasia, mutta kun huolen korvaa ylpeys omista mielipiteistä sekä narsistin raivo siitä, että muut eivät oman syyllistämisen seurauksena ala ajatella samoin, voi olla, että joissakin lehmissä herää aamuisin sosiaalista mediaa selatessa tunne, että njaa, en tiedä, onko tällaisten olioiden elämän jatkuminen niin perusteltua, nämä saastuttavat kaiken ympärillään, ammuuu!

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt