Uusi susisuunnitelma: Suomeen aluksi 25 laumaa – myös somen huhupuheisiin aiotaan puuttua

Susivahinkojen korvausten maksatusta ja susien sietämistä aiotaan parantaa.

Susi Kuhmossa 22. heinäkuuta 2019.

5.11.2019 11:53

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut Suomen susikannan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma on Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Hoitosuunnitelman toimeenpanon seurantaa varten perustetaan susifoorumi.

Tuoreen hoitosuunnitelman voit lukea tästä.

Hoitosuunnitelmassa on kuvattu useita eri toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan niin susireviireillä asuvien ihmisten tarpeisiin kuin susikannan elinvoimaisuuden turvaamiseen. Ihmisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suden sietämistä lisääviä toimia lisätään.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suden tappamista eläimistä maksettavien vahingonkorvauksien maksatusta parannetaan ja eläinten arvo korvataan täysimääräisesti.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja tutkimuspäällikkö Katja Holmala toteaa, että susikannan hoitamisessa on edelleenkin useita haasteita, jotka perustuvat esimerkiksi vääriin käsityksiin siitä, kuinka paljon susia Suomessa on.

Haasteita aiheuttavat susien aiheuttamat pelot ja huolet, susien laiton tappaminen ja juurikin koiriin ja kotieläimiin kohdistuvat vahingot. Korvausten lisäksi suden sietämistä parannetaan muun muassa metsästäjille suunnatulla koulutuksella.

Susikannan hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen susikanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena susikannan suotuisa suojelutaso. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoo, että lyhyen aikavälin tavoite tarkoittaa käytännössä 25 susilaumaa.

– Se ei ole paljon, hän sanoo.

Luonnonvarakeskuksen viime kesänä julkaiseman arvion mukaan Suomessa oli viime keväänä noin 185–205 sutta ja 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Määrä oli vähentynyt yhdellä viime vuodesta.

Niemi muistuttaa, että vielä ennen vuotta 1993 susi luokiteltiin haittaeläimeksi. Siihen ei hänen mukaansa ole paluuta, vaan susi on luontodirektiivin alainen, tiukasti suojeltu laji.

Niemi kertoo, että viestintä on uudessa hoitosuunnitelmassa aiempaa keskeisemmässä roolissa. Sitä kehitetään sidosryhmien, esimerkiksi metsästäjien kanssa. Tällä on tarkoitus vastata erityisesti sosiaalisen median keskustelun haasteisiin.

– On ollut merkkejä huhukampanjoista ja paikoin erittäin epäasiallista keskustelua susien parissa työskentelevistä henkilöistä, Niemi sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?